tiistai 22. marraskuuta 2011

HS rasismigallup - analyysi

Pitkään en halunnut koskea tähän, koska en ole alkuperäisiä kysymyksiä nähnyt. Nyt Helsingin Sanomat kuitenkin nostaa tasoaan kymmenen pykälää julkaisemalla materiaalin avoimena tietona. Exceli koneelle ja ihmettelemään! Keskustelupalstalle HS:n edustaja on kirjoittanut
Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa

Pidetään se mielessä ja otetaan ensimmäinen kysymys.

Jos arvioitte itseänne rehellisesti, niin missä määrin, jos lainkaan, tunnistatte itsessänne rasistisia piirteitä?

Rasismi ei ole yksiselitteisesti määritelty, joten vastaaminen ei ole ihan yksiselitteistä. Selkeää on, että ketään ei saisi syrjiä jne., mutta toisaalta on aika luonnollista jakaa ihmisiä erinäisten tekijöiden mukaan viiteryhmiin, joihin itse, joko kuuluu tai ei. Luonnollisesti omaa ryhmää alitajuisesti kannattaa. Ihmiset voidaan jakaa äärettömän moneen viiteryhmään ja vaatii ponnisteluja, että jokaiseen ryhmään suhtautuisi samalla tavalla. Oletan, että tässä kuitenkin haetaan tietoista syrjintää, rotukiihkoilua ja vastaavaa, joten oikea vastaus on ei, ei ja EI! Koko otannan tulokset ovat:

(4)Paljon 2%
(3)Melko paljon 12%
(2)Ei juurikaan 57%
(1)Ei käytännössä lainkaan 27%
(0)Ei osaa sanoa 3%

Miesten ja naisten välillä ero on todella pieni. Työssäkäyvien keskiarvo on 1,91 ja työttömien 1,81 (Gallupissa näkyy arvot kuuden desimaalin tarkkuudella, mutta käytän tässä pyöristettyjä arvoja). Persuilla (lue persuja äänestävistä) KA on 2,15, eli reippaasti enemmän kuin muilla. Vastanneista 7% oli vastannut 'Paljon', kun muilla puolueilla siihen vastanneita oli 0-1%. Pelottavaa on, että vaihtoehdon 2 valitsi yli puolet. Toivottavasti siinä on vain hämmennytty kysymyksestä. Sitten väittämiin.

Joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kertakaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa

Tässä täytyy hieman pohtia, mitä tarkoitetaan rodulla, mitä sopimisella ja mitä modernilla yhteiskunnalla. Tälläkin hetkellä suomalaisissa vankiloissa istuu lukuisa joukko henkilöitä, joiden mahdollisuudet yhteiskuntanna elämiselle ovat hyvin heikot. Mikäli ihmiset jaetaan rotuihin, niin nuo yksilöt edustavat joitakin rotuja. Näin pähkäillen väittämä olisi tosi.

Toisaalta voisi ajatella, että tällä tarkoitetaan esimerkiksi valtaosaa kyseisestä rodusta tai vaikkapa mediaaniyksilöä. Amazonin viidakossa täysin eristyksestä 'sivilisaatiosta' asustaa minun tietojen mukaan muutamia heimoja, joilla todennäköisesti on jokseenkin yhteneväinen geenirakenne ts. heidät voisi lukea omaksi rodukseen. Jos kourallinen tuon heimon edustajia asetettaisiin vaikkapa Lontooseen, niin todennäköisesti ongelmia seuraisi sekä heimolaisille, että paikallisille. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että nuokin villi-ihmiset (varsinkin avustuksella) oppisivat esim. parissakymmenessä vuodessa kielen ja käytännöt. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä.

En nyt oikein ymmärrä, miten kysymys pitäisi lukea, joten en osaa sanoa, mitä tähän vastaisin. Katsotaan siis koko otanta
(4)Täysin samaa mieltä 12
(3)Osittain samaa mieltä 17
(2)Osittain eri mieltä 16
(1)Täysin eri mieltä 48
(0)Ei osaa sanoa 7
(Huom. Samat vastausvaihtoehdot on annettu myös loppuihin kysymyksiin.)
93% vastanneista näemmä ymmärsi, mitä kysymys tarkoitti. Toivottavasti joku heistä osaa sen minulle selittää.

Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita

Arvo on käsitteenä erittäin monimutkainen, joten tämäkin kysymys on mitä on. Periaatteessa olisi kiva sanoa, että kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta otetaanpa muutama esimerkki. Onko tuntematon lapsi yhtä arvokas kuin oma lapsi? Käyttäisitkö tasavallan presidentin suojeluun yhtä paljon resursseja kuin kenen tahansa muun suomalaisen suojeluun? Arvostatko yhtä paljon puliukkoa ja Nobel-palkittua?

Vaikka kuinka mieli tekisi pitää jokaista ihmistä yhtä arvokkaana, niin en niin vain voi tehdä! Toiset ihmiset ovat minulle läheisempiä, mukavampia ja tärkeämpiä kuin toiset. Ja koko otannasta 91% on samaa mieltä väittämän kanssa. Äkkiseltään katsottuna alhaisimmat arvot (eli minun kanssa samaa mieltä) oli PS äänestävillä ja itsessään rasistisia piirteitä löytäneillä. Näissä ryhmissä silti n.80% oli sitä mieltä, että kaikki ovat yhtä arvokkaita. Ilmeisesti en taaskaan ymmärtänyt kysymystä tai sitten 90%:lle suomalaisista on ihan sama tuoko kotiin oman vai jonkun toisen kersan päiväkodista.

Kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti riippumatta heidän taustastaan

Ja taas hieman mystinen kysymys. Mitä on tasavertainen kohtelu ja mitä on tausta? (Yleensä taustaksi kait lasketaan 'rotu', etnisyys, ihonväri/ulkonäkö, sukupuoli, uskonto, kieli, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.) Jos annan kadulla kerjäläiselle kolikon, niin pitäisikö sitten antaa tasapuolisesti myös kaikille muillekin? Lasketaanko koulutus tai kokemus taustaksi? Tulisiko minun kohdella esimiestäni samalla tavalla kuin alaistani? Taannoin oli jotain debaattia siitä tulisiko sotaveteraaneille antaa tukijaisia. Pitäisikö kenties vammaiset ja vanhukset jättää ilman avustuksia? Pitäisikö kaikille järjestää tentit samalla kielellä?

On taas vaikea vastata. Itsestään selvää on, että jokaista yksilöä tulisi kohdella mahdollisuuksien mukaan yksilönä ja oikeudenmukaisesti. Resursseja ei kuitenkaan ole loputtomattomasti, joten aina joudutaan vähän pähkäilemään, keille resursseja olisi parasta jakaa. Jos toinen saa ja toinen ei, niin onko kyse vain heikomman tukemisesta vai vahvemman syrjimisestä? Katsotaan mitä sanoo 1001 suomalaista:
Täysin samaa mieltä 70
Osittain samaa mieltä 18
Osittain eri mieltä 7
Täysin eri mieltä 2
Ei osaa sanoa 2

Valtaosa ilmeisesti vastustaa positiivista syrjintää tai sitten valtaosassa harvinaisen selkeä käsitys, mitä on tasapuolinen kohtelu ja tausta. Taas PS ja Rasistit olivat eniten eri mieltä. Eläkeläiset, ei-äänestäneet ja yhden hengen taloudet valitsivat eniten vaihtoehtoa EOS. Seuraava!

Vähemmistöryhmiin kuuluvat sopeutuvat ja juurtuvat melko hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan

Vähemmistöryhmä on käsitteenä suht selkeä, mutta se, että haetaanko tässä taas yksilöitä, keskiarvoa vai jotain muuta jää epäselväksi. Sanamuoto viittaisi, että kyseessä on yksilö. Sopeutuminen ja juurtuminen viittaisi taas siihen, että puhutaan jostain vähemmistöstä, joka on tullut tänne jotenkin ulkopuolelta. On aika selvää, että toiset vähemmistöryhmät sopeutuvat tänne paremmin kuin toiset. EOS täältä ja vastaukset:
Täysin samaa mieltä 16
Osittain samaa mieltä 47
Osittain eri mieltä 23
Täysin eri mieltä 5
Ei osaa sanoa 9

Hajontaa löytyy ja EOS on melkoisen suuresti edustettuna. Lienee mielenkiintoisempaa analysoida kysymyksen asettelua kuin vastauksia, mutta jätän väliin.

Islam on uhka länsimaisille arvoille ja demokratialle

Taas on kyse arvosta, joten vaikeaksi tulee menemään. Jotenkin sanoisin, että demokraattisuus on yksi länsimaisista arvoista, joten fiksumpi kysymys olisi ehkä "Onko Islamin arvot ristiriidassa länsimaisille arvoille". Jo pelkkä kysymyksen asetus kielii, että nämä eivät ole yhtenevät, joten ristiriitaa on olemassa. Wikipedian määritelmä sanalle uhka on "Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan". Sisältyykö siis Islamiin riski, joka uhkaa minua tai minun omaisuuttani? Sellaista asiaa ei taida ollakaan, mikä ei teoreettisen pienellä todennäköisyydellä uhkaisi minua, ja Islamin tapauksessa jonkinlaiset yhteydet terrorismiin ovat kiistattomia. Pidän siis uhkaa 'länsimaisille arvoille' realistisena.

Täysin samaa mieltä 14
Osittain samaa mieltä 21
Osittain eri mieltä 23
Täysin eri mieltä 32
Ei osaa sanoa 11

Hajonta on suurta. Vihreiden äänestäjät näkevät vähiten uhkaa Islamissa ja PS+rasistit eniten. Harmi, ettei tässä kysytty vastaajien uskonnollista taustaa. Olisi ollut kiva nähdä, sekä ero ateistien ja kristittyjen välillä, sekä mahdollisten muslimien määrä vastaajista.

On tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut

Otetaanpa näin ensi alkuun älykkyydelle jokin määritelmä: "capacity for learning, reasoning, understanding, and similar forms of mental activity; aptitude in grasping truths, relationships, facts, meanings, etc." Nyt menee aika mutuilun puolelle, mutta uskoisin, että nykysuomalainen on älykkäämpi kuin metsästäjä-keräilijä-kansa, joka täällä muinoin asusti. Ensinnäkin, koulutuksen puolelta jokaisella on nykyään laajempi tietomäärä, kuin aikana jolloin tiettyjä tapahtumia ei ollut edes tapahtunut. Lisäksi elämässä painottuu nykyään enemmän abstraktimpi ajattelu, kuin käytännön toimintojen päättely. Jokainen peruskoulun käynyt on joutunut pyörittelemään mielessään kaunokirjallisuuden mielikuvitusmaailmaa, matemaattisia muotoja ja historiallisten tapahtumien suhteita. Yhdeksän vuoden harjoittelu on varmasti tuottanut sen verran tulosta, että ajattelukykyä osataan soveltaa myös koulutehtävien ulkopuolella.

Siispä vuosien harjoittelun takia ja tiedon laajemman määrän omaamisen takia ainakin älykkyyden hyödyntäminen on paremmin koulutetuissa maissa tehokkaampaa kuin toisissa. En ota kantaa siihen, onko ravinnon kautta tai geneettisesti jollain enemmän älliä kuin toisella. Se, että jollain on enemmän "käytännön järkeä" (esim. tuolla metsästäjä-keräilijällä on varmasti parempi ymmärrys, kuinka metsästä saadaan ravintoa) ei oikein sovi tuohon määritelmään. Lisäksi, tuollaisesta älykkyydestä ei ole mitattua tietoa. Ja viimeiseksi, kyllähän jokaisella yksilöllä on jonkinlaista älykkyyttä kontekstiinsa liittyen. Kyse onkin siitä, että onko 'kansan' yksilöt treenanneet aivojaan enemmän vai vähemmän. Jos ajatellaan tuota metsästäjä-keräilijää ja jo edellä mainittua Amazonin heimoa, niin rohkenisin väittää, että keskivertosuomalainen on älykkäämpi kuin tuollainen heimolainen. Siihen en ota kantaa, kuinka paljon älykkäämpi ja missä asioissa, tai mikä sen merkitys on, mutta kyllä toinen 'kansa' voi olla toista älykkäämpi.

Täysin samaa mieltä 8
Osittain samaa mieltä 13
Osittain eri mieltä 12
Täysin eri mieltä 62
Ei osaa sanoa 5

Koska eri mieltä olevia on paljon, oletan, että heidän mielestään joko i) kaikki kansat ovat keskiarvoisesti (suurinpiirtein) yhtä älykkäitä, tai ii) kansa on toista älykkäämpi vain, jos koko joukko on jokaista toisen joukon yksilöä fiksumpi. Mikäli verrataan toisen huippua ja toisen laaksoa, niin ei tuossa kysymyksessä ole paljoa järkeä. Taaskin eläkeläiset, PS ja rasistit ovat samaa mieltä. Vihreistä ja vasemmistosta valtaosa on eri mieltä väittämän kanssa. Voihan se olla niinkin, että älykkyyden tai kansan määritelmä on katsottu toisesta lähteestä. Tai sitten mutuiluni älykkyyden lisäämisestä ajattelun avulla ei pidä paikkaansa.

Yhteiskunnan kannalta on parempi, että eri kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset elävät toisistaan erillään eivätkä sekoitu keskenään

Ajatellaan, että yhteiskunnan 'hyvyys' on X kulttuurin A joukossa, ja Y kulttuurin B joukossa. Jos X>Y, niin voisi olettaa, että kun osajoukko x kulttuurista A liitetään kulttuuriin B, niin seuraus Y+x>Y. Toisin sanoen kun kultuuriin B sekoitetaan kulttuurista A ihmisiä, niin B:n sisältämä yhteiskunta 'paranee'. Eri asia on, miten määritellään 'parempi' tai mitä käy, jos siirtymä tapahtuu toiseen suuntaan. Näkisin kuitenkin, että sekoitus on hyväksi (kunhan se suoritetaan jotenkin fiksusti).

Täysin samaa mieltä 5
Osittain samaa mieltä 8
Osittain eri mieltä 21
Täysin eri mieltä 62
Ei osaa sanoa 4

Ryhmien kohdalla suurimmat poikkeukset ovat kuten edelläkin. Tässä olisi ollut kiva kuulla perusteluita, miksi jotkut vastustavat sekoitusta. Ja sitten viimeinen

Ihmiset, joiden ulkonäkö ja kulttuuri poikkeaa paljon suomalaisesta, ovat ennustamattomia ja pelottavia

On aika luonnotonta, ettei erilaisuuteen suhtauduttaisi varauksella. Jätetään kulttuuri väliin ja pohditaan ulkonäköä. Mikähän poikkeaa paljon 'suomalaisesta ulkonäöstä'? Jos otetaan esim. lukuisista ihmisistä kuvia ja tietokoneella lasketaan keskiarvo, niin saadaan jotain tällaista. Tämä rouva eroaa edellisen kuvan suomalaisnaisesta melkoisesti. Ennustamattomasta en niin tiedä, mutta kyllä ainakin hitusen pelottavalta näyttää. Jos poikkeamat ovat noin radikaaleja, niin kyllä varmasti pientä epäluuloa löytyy, varsinkin, jos ei moisia ole tottunut katsomaan.

Eiköhän sama myös päde 'kulttuuriin'. Jos vaikkapa jokin rituaali tai muu tapa poikkeaa kovasti suomalaisesta, niin kyllähän sitä ainakin vähän kummastelee. Taaskaan en ota kantaa siihen, että onko joku tapa oikeasti huonompi tai parempi. En ota kantaa myöskään siihen, kuinka suuri eron täytyy olla.

Täysin samaa mieltä 3
Osittain samaa mieltä 8
Osittain eri mieltä 18
Täysin eri mieltä 68
Ei osaa sanoa 3

Samat ruljanssit taas. Hieman täytyy kyllä ihmetellä kuinka tuo on painottunut noinkin paljon tuonne eri mieltä olemiseen. Tässä olisi ollut kiva tietää myös miten tuohon pelkoon tulisi reagoida.

Hmmmm. Tuosta ei nyt löytynyt kysymystä siitä, kuinka paljon rasismia Suomessa esiintyy. Siihen on viitattu mm. HS:n uutisessa.

Yhteenveto
Hieman mietityttää, kuinka rehellisesti ihmiset ovat tuohon vastanneet. Jotenkin tuo näyttäisi siltä, että puolueen mukaan ollaan vastattu, joko puolesta tai vastaan. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että kysymyksiin on vastattu vauhdilla sen mukaan, miltä kysymyksen lataus vaikutti. Eipä sen puoleen, itsellänikin meni tätä kirjoittaessa muutama tovi, ja tuo tehtiin kuitenkin puhelimitse.

Soini on leimannut kyselyn tarkoituksenhakuiseksi. Eiköhän se ole ollut kaikille ihan selkeää.

Halonen sanoo, että "Ihmiset jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia". Ainakin 35 heistä, loput 104 eivät.

Katainen kysyy "Mitä ihmettä me suomalaiset pelkäämme?" Gallupin mukaan Islamia.

Eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi. Kiitos, jos jaksoit kaiken edes silmäillä.

-PYO

ps.
HS on tehnyt myös toisen aihetta sivuavan gallupin.
Suomalaiset suhtautuvat vähemmistöistä kielteisimmin somaleihin ja muslimeihin. Romaneihin suhtaudutaan vielä näitäkin ryhmiä kielteisemmin: 37 prosenttia suhtautuu romaneihin melko tai erittäin kielteisesti.

Helsingin yliopiston Dosentti Magdalena Jaakkola toteaa
Jyrkkiä asenteita romaneihin voi selittää osin se, että Suomen romanit sotketaan ajatuksissa paljon kielteistä julkisuutta saaneisiin Romanian romanikerjäläisiin [...] Kun sanotaan, että Suomessa on rasismia mutta itsessä ei tunnisteta rasismia, ollaan tavallaan pahoillaan asioiden tilasta ja pidetään rasismia surullisena ilmiönä

1) Suomen romanit ovat kohdanneet jyrkkiä asenteita ainakin niin pitkään kuin minä olen elänyt. Kerjäläisillä ei ole ollut siihen mitään osuutta asiaan.

2) Kun sanotaan, että en minä ole rasisti, mutta kaikki muut ovat, niin ei olla "pahoillaan asioiden tilasta tai surullisesta ilmiöstä". Silloin valehdellaan, tai sitten ollaan jostain saatu päähänsä, että rasismia on enemmän kuin sitä oikeasti on.

Mitenköhän pääsisin tuollaiseksi dosentiksi, joka voi laukoa ihan mitä sattuu?

torstai 3. marraskuuta 2011

Raiskaustilastot ja tutkijat

Rikostilastojen mukaan ulkomaalaisia epäillään väestömäärään suhteutettuna raiskauksista huomattavasti useammin kuin suomalaisia.
Maahanmuuttajaepäiltyjen osuus [viime vuosina] on ollut 15-20 prosenttia, kun heidän osuutensa väestöstä on kolmen prosentin luokkaa.

Tilastokeskus kertonee rikostilastot "viime vuosilta". Raiskauksien keskiarvo (k) on n.630 vuosina 2007-2011(arvio). Ihmisiä tässä maassa on tuolta aikaväliltä ollut karkeasti arvioiden 5,2 miljoonaa (vuosittain). Käytän näitä lukuja tästä lähin, niin mahdolliset poikkeusvuodet tasoittuvat pois häiritsemästä. (Huom. osin tilastot koskevat epäiltyjä).

Maahanmuuttajia (m) on siin n. 156 000 yksilöä. Muuta väestöä (M) on siis loput 5,044 miljoonaa. Maahanmuuttajat ovat tehneet raiskauksia (r) n. 94.5-126 kpl. Muu väestö on tehnyt tällöin raiskauksia (R) 504-535,5kpl. Käytän tässä suurinpiirtein keskiarvoja noista luvuista eli r=110 ja R=520. Tarkastellaanpa raiskauksien määrän suhteita kyseisen väestöryhmän osuuteen. Pyöristäen saadaan r/m=0,000705 ja R/M=0,000103. Suhde on siis lähes seitsenkertainen.

Optulan tutkija Heini Kainulainen:
Alle kymmenen prosenttia oikeasti tapahtuneista raiskauksista viedään poliisille.


Kainulaisen mukaan luvut ovat todellisuudessa seuraavanlaisia k=6300, r=1100 ja R=5200. Näin ollen. r/m=0,00705 ja R/M=0,00103. (suhde pysyy siis samana). Olettaen, että miehiä on n. 50% väestöstä (yritin löytää oikeita tilastoja, mutta tilastokeskuksen tiedot oli salasanan takana), niin keskimäärin joka seitemäskymmenesviides maahanmuuttajamies on raiskaa (yhden vuoden aikana!) ja muun väestön kohdalla joka viidessadasmies raiskaa (yhden vuoden aikana!). Toisaalta näillä luvuilla n. 14 naista raiskattaisiin jokaisena vuoden päivänä Suomessa. Tällä viiden vuoden otannallamme yhteissumma on noin 26 000, eli tasaisesti jakautettuna joka sadas suomalainen nainen on raiskattu viimeisen viiden vuoden aikana.

Hän [Kainulainen] suhtautuu varauksella tilastojohtopäätökseen, että ulkomaalaiset miehet raiskaisivat useammin kuin kantaväestön miehet.


Tilastot kattavat yli 600 tapausta, joten otanta on melkoisen suuri (tosin tämä pitäisi suhteuttaa koko väestöön). 15-20% haarukka on aika laaja. Tosin maahanmuuttaja-käsitteenä on melko häilyvä, joten laaja haarukka on ymmärrettävä. (Kainulainen tosin puhuu tässä ulkomaalaisista. Heillä haarukan yläpää on 30%). Suhteellinen ero on seitsenkertainen, eli hyvin merkittävä. Kainulainen ei tarjoa mitään konkreettisia vastatilastoja, mutta repäisee ahteristaan selityksen:

osaselitys erolle piilee viranomaisten asenteissa. Ulkomaalaisen tekemäksi ilmoitettua raiskausta lähdetään tutkimaan helpommin kuin jos epäilty on kotimainen.


Tässä pitää palata alun lukemiin. Niissä puhuttiin juurikin epäillyistä, ei esim. tuomituista. Juurikin näistä epäillyt on yliedustettuna tilastoissa. Sillä ei ole tilastojen kanssa mitään tekemistä, onko viranomaiset jatkaneet toimintaa kuinka tehokkaasti ilmoituksen jälkeen.

Jutussa myöskin mainitaan, että läheisten tekemiä raiskauksia ilmoitetaan vähemmän kuin muita. Tämä voi olla hyvinkin totta, mutta ei ole mitään syytä, miksei läheisten tekemä osuus maahanmuuttajien ja muun väestön kesken olisi suurinpiirtein sama. Mutta tehdäänpä laskelma. Ajatellaan, että maahanmuuttajien tekemät kaikki raiskaukset ilmoitettaisiin (eli r=110), mutta muun väestön keskuudessa ilmoitusaktiivisuus oliskin huomattavasti pienempi ja todellisuudessa heidän tekemiään raiskauksia oliskin X kpl. Oletetaan, että suhde olisikin (vaihtoehto)todellisuudessa 1:1, näin ollen X/M=0,000705. Tällöin X=3556 raiskausta.

Tilasto sanoo siis 520 ja Kainulainen 3556. Päätelmät tehköön lukija.

Kainulaisen mielestä kysymys raiskaajan kansallisesta taustasta on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että sitä voisi selvittää seuraavassa naisuhritutkimuksessa.


Minusta voisi selvittää, kuinka kauan kestää, että Kainulainen voidaan irtisanoa tutkijanpestistään. On aika uskomatonta, että tutkija ei pysty perustelemaan tilastoja, mutta tahtoo esittää eriävän mielipiteensä vailla tukimateriaalia. Eipä tuo erikoistutkija Niemikään vaikuta ihan vakuuttavalta. Täytyykin hieman pohtia onko hänen antamansa selvitys, johon aiemmin viittasin ihan pätevä.

[Hups: Näemmä tilastokeskuksen tilastot olivatkin vain tammi-syyskuulta, ei koko vuodelta. Määrät ovat siis n. 30% suuremmat, mitä tässä on ilmoitettu. Suhteet kuitenkin säilyvät pääpiirteittäin samassa kokoluokassa.]

-PYO
ps. En nyt väsyneenä jaksa tehdä tarkennuslaskentoja. Ilmoittakaahan, jos joku mättää, niin korjataan asia.

pps. Pienenä selvennöksenä: Tässä ei ole tarkoitus nostattaa vihamielisyyttä maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia kohtaan. Tarkoituksena on ihmetellä, miten leväperäisesti tutkijat tulkitsevat tilastomateriaalia ja keksivät selityksiä vailla näyttöä. Lisäksi kummastuttaa, miten syy vyörytettään 'asennoituneiden' virkamiesten ja 'ilmotushaluttomien' raiskatuiden niskaan.

Tutkimuksen tekeminen (ja tilastot)

Tilastot ovat jänniä, kun ne kuvaavat jonkin asian tilaa. Tutkijat voivat sitten tulkita tuloksia ja esittää päätelmiä siitä, miten kyseiseen asiantilaan on päästy. Lisäksi voidaan esittää arveluita siitä, miten asiantila tulee muuttumaan nykyisellä järjestelmällä.

Kritiikkiäkin voi (ja pitää!!) esittää. Mutta millainen kritiikki on aiheellista ja millainen kritiikki saa ulkopuolisen pohtimaan, että onko tutkija ihan vaadittavalla taitotasolla? Alla muutama yleinen kritisoinnin aihe.

Käytän esimerkkinä hypoteesia, että salmiakin syönti aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia. Tästä voisi johtaa tutkimusasetelman, jossa koehenkilöille syötetään salmiakkia ja sitten seurataan heidän vessassa käyntiä. Ja sitten kritiikkiin.

1) Epätarkka raportointi

Mikäli tutkimusasetelma ja -tulokset on raportoitu liian suppeasti, ei voida arvioida, pitävätkö tulokset paikkaansa tai onko asetelmassa mahdollisesti ollut tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimustulokset tulisi raportoida selkeästi. Mielellään niin yksityiskohtaisesti, että koe voidaan toistaa muiden toimesta.

2) Kausaalisuuden puute

Erinäisten asioiden väliltä voi löytyä korrelaatiota, mutta se ei tarkoita, että niiden välillä olisi kausaalisuutta. Tässä esimerkissä voitaisiin esim. havaita, että koehenkilöt menevät vessaan syötyään salmiakkia, mutta se ei välttämättä tarkoita, että vessaan meno johtuisi juurikin salmiakin syönnistä. On osattava myös selittää, mihin kausaalinen suhde perustuu.

Eräs keino selventää suhteita on käyttää kontrolliryhmiä. Tässä tapauksessa muuten samaan testiasetelmaan asetetaan joukko, joka ei syö salmiakkia. Jos hekin käyvät vessassa, niin salmiakki siihen tuskin on syynä.

3) Tilastollinen epäpätevyys

Ei ole aivan selvää, milloin ilmiö voidaan yleistää suurempaan joukkoon. Jos esim. tässä asetelmassa syötämme vain kahdelle henkilölle salmiakkia, niin tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko maailman väestöä.

Mikäli meillä on vaikkapa 1000 henkeä testattavana, niin tulokset ovatkin jo pätevämpiä. Mutta, jos näistä esim. 600 oireilee, niin ei voida siltikään sanoa, että hypoteesi on oikea. Vaikka suurempi osa henkilöistä saa oireita, niin ero ei ole vielä suhteellisesti riittävän merkittävä.

Mikäli 990 henkilöä (tuhannesta) saisi oireita, niin selitys on tarpeeksi uskottava. Mutta, jos samalla myös 900 kontrolliryhmän henkeä (tuhannesta) saa oireita, niin ero on taas liian pieni.

4) Satunnaiset muuttujat

Erinäiset muuttujatkin tulee huomioida. Mikäli kontrolliryhmässämme sattuu olemaan teräsvatsaisia henkilöitä ja testiryhmässä vain kroonisen vatsataudin omaavia, niin ei ole ollenkaan ihme, jos oireita ilmenee testiryhmässä enemmän. Tällaiset tekijät pitää ottaa huomioon.

5) Virheelliset päätelmät

Vaikka tilastot olisivatkin täysin päteviä, niistä voidaan silti tehdä erilaisia tulkintoja. Osassa tulkinnoista on loogisia virheitä tai vaikka pieniä kömmähdyksiä. Ja vaikka tulkintakin olisi oikea, siitä tehtävä päätelmä saattaa olla väärä. Esimerkiksi, jos osottautuisi, että salmiakki aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia, niin voidaan tehdä virheellinen tulkinta siitä, miten voimakkaita vaikutukset ovat. Mikäli vaikutus on olemassa, mutta suhteellisesti melko mitätön muuhun ruokailuun nähden, niin salmiakin pannaan julistaminen ei ole looginen päätelmä tutkimuksen valossa.

6) Laadullinen analyysi

Laadullista analyysia voi tehdä lukuisilla tavoilla ja käytännössä katsoen siinä on aina mukana ainakin hitunen subjektiivista näkemystä. Mikäli subjektiivinen näkemys peittää allensa aineistosta havaittavat ilmiöt, ollaan jossain menty pieleen. Esimerkiksi, jos testihenkilöiltä kyseltäisiin, millaisia tuntemuksia heillä on vatsansa suhteen salmiakin syönnin jälkeen ja tutkija sitten kategorioisi tuntemukset, niin on hänen päätäntävallassaan, mihin kategoriaan mikäkin tuntemus menee. Esim. meneekö "kupliva vatsa"-tuntemus kategoriaan "vellova" vaiko "epävakaa". Jotenkin materiaali pitää kuitenkin tiivistää esitysmuotoon.
(Tämä nyt ei ehkä ollut kaikkein paras esimerkki)

[Osa lukijoistani on varmaan vannoutuneita kvantitatiivisen tutkimuksen kannattajia ja pohtivat, minkä takia kvalitatiivista tutkimusta ylipäätään tehdään. Selityksiä on lähinnä kolme. Ensimmäinen on, että kohdan 5 ongelmat saadaan minimoitua. Toinen on se, että pelkkä tilasto ei riitä kertomaan miten tilaan päästiin tai miten sieltä päästään pois. Tarvitsee analyisoida syitä ja seurauksia. Tilastoilla näitä on vaikea selittää, joskin helppo todentaa. Kolmas syy laadulliselle tutkimukselle on se, että ymmärretään, miten on järkevää tehdä tilastointi. Se, että esimerkissämme tarkastellaan vain vessassakäyntejä ei huomioi sitä, kuinka kauan siellä vietetään aikaa. Laadullisella analyysillä voidaan ensin selvittää, kumpaa pitäisi tarkastella.]

Tiede yleensä

On myös huomattava, että yksi tutkimus ei yksistään ole juurikaan relevantti. Tulokset tulee yhdistää muihin tutkimuksiin, pohtia niiden yhteyksiä ja kokonaisuutta. Lisäksi tutkimuksia toistetaan, ehkä hieman eri asetelmalla tuoden uusia näkökulmia ja poistaen pahimpia kritiikin kohteita. Jos vaikkapa esimerkissämme on syytä olettaa, että salmiakin syöntiä edeltänyt lounaat vaikuttivat tuloksiin, niin seuraavalla kerralla sitten katsotaan tarkemmin, että lähtöasetalma on kaikilla mahdollisimman yhtenevä.

-PYO