HS:n vaalikoneeseen vastauksia (2015)

Eduskuntavaalit lähenevät ja vaalikoneet alkavat käymään kuumina. Kokeilin HS:n vaalikonetta ja tulokset olivat ihan mielenkiintoisia. Enemmän kyllä pohdituttaa kysymyset ja vaalikone yleisesti.

Vaalikone on mukavan yksinkertainen. Mielipiteensä voi ilmaista viisiportaisella asteikolla ja kysymyksen relevanttisuuden voi määrittää kolmiportaisesti. Mielestäni tämä on hyvä järjestelmä, koska vaihtoehtoja ei ole liikaa, jolloin vastaaminen ja tulosten vertailu on nopeaa Vapaammissa nelikenttäkartoissa osumia tulee jaettua huomattavasti satunnaisemmin, jolloin yhden henkilön vastaukset eivät ole koherentteja. Lisäksi tulosten vertailu on raskasta, kun kone ilmoittaa ehdokkaan olevan eri mieltä, vaikka käytännössä hän olisikin samoilla linjoilla.

En tiedä, millä laskukaavoilla tuloksia tuotetaan, joten niitä en voi analysoida. Keskityn siis tässä kysymyksiin, mutta en kuitenkaan lähde kertomaan, mitä valintoja olisin kyseiseen kohtaan arponut.

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Palvelut ja etuudet ovat aika ylimalkainen ilmaisu. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, joten seuraavat 20+ vuotta Suomen sosiaalikulut tulevat olemaan erittäin suuret. Näkisin, että kyseinen poikkeusrakenne voitaisiin tasata velkarahalla, mutta tällöin pitäisi olla hyvä suunnitelma siitä, miten velat sitten saataisiin maksettua takaisin. Ottaen kuitenkin huomioon se, että velkaa on otettu tuhottomasti jo suurten ikäluokkien ollessa tuottamassa verorahoja, niin nykyinen malli ei toimi. Leikkauksia on pakko tehdä. Maahanmuutto ei ole ratkaisu, sillä vaikka kaikki tulijat työllistyisivät sataprosenttisesti, niin sitten 30 vuoden päästä heidän eläköityessä tarvittaisiin taas lisää maksumiehiä. Ottaen huomioon, että viime aikoina Suomen parhaat vientivaltit ovat ottaneet kuonoonsa ja BKT on laskussa, niin on täysin edesvastuutonta olla leikkauksia vastaan.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Missä menee "hyvän" ansion raja? Mielestäni veroja tulisi yleisesti keventää, mutta varsinkin erittäin suuria tuloja nauttivien veroprosentti voisi olla korkea. Liika on kuitenkin liikaa. En ole perehtynyt hyvätuloisten ansioihin ja veroihin niin paljoa, että osaisin tästä arvioida, mikä on kohtuutonta.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Suomi ei "tarvitse" lisää ydinvoimaa, mutta omavarainen energiatuotanto on aina positiivista. Venäjä on hieman arvaamaton, joten liikaa ei kannata luottaa Venäläiseen energiaan. Suomi voisi myös viedä energiaa ulkomaille. Suomesta löytyy osaamista sekä ydinvoimalan rakentamiseen, että ajamiseen. Lisäksi Suomi on erittäin vakaa maa, mikä lisää luottamusta. Suomi on myös maailman kärkeä ydinjätteiden loppusijoittamisen alalla. Huippuluokan ydinvoimala voisi olla hyvä piristysruiske Suomen taloudelle. Yleisesti olen kuitenkin energian säästön kannalla, mutta todellisuudessa energian tarve hyvin todennäköisesti kasvaa kuluttajateknologiatuotteiden myötä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Em. energiamuodoista voidaan kyllä luopua, jos energiatarve saadaan katettua. Tapahtuuko tämä vuonna 2025 vai myöhemmin riippuu siitä, mitä muita vakaita energiamuotoja saadaan käyttöön.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Suomen julkinen sektori on kasvanut ja yksityinen sektori on pysynyt lähes ennallaan. Julkisella sektorilla toimii monia yrityksiä, joiden palvelut voitaisiin yksityistää. Lisäksi julkisella sektorilla toimii lukuisia paperinpyörittäjiä, joiden tuotto yhteiskunnalle on hyvin vähäinen. Koko EU-tasolla voitaisiin nipistää byrokratiasta. Esimerkiksi erinäisten tietojen (tuntikirjaus, matkalaskut, jne.) kirjaamiseen kuluu perustyöntekijöiltä aikaa ja sitten joku koostaa näitä tietoja tuntitolkulla. Kaikkea kerättyä tietoa ei edes hyödynnettä millään tavalla ja vaikka hyödynnettäisiin, niin ovatko tiedot sen verran vertailukelpoisia esimerkiksi eri maiden välillä, jotta niistä voitaisiin vetää uskottavia johtopäätöksiä?

On hyvä, että turvallisuutta valvotaan mm. riskialtteilla työpaikoilla ja elintarviketuotanto/jakelussa, mutta tarvitaanko Suomeen oikeasti tahoa valvomaan alkoholimainontaa? On mystistä, että poliisilla ei ole millään resursseja puuttua tarvittaviin asioihin. Rikosten ehkäisy on ensisijalla, mutta tehokkaaseen tutkintaan ei riitä väkeä. Jos varas ei jää rysän päältä kiinni, niin on aika turha toivoa, että saa tavaransa takaisin. Samaan aikaan virkamiehiä kuitenkin löytyy tekemään arvioita siitä, miten paljon seksiä Ron Jeremy-rommin brändi sisältä. Eli sinänsä on ok, vaikka julkinen sektori pysyy ennallaan, kunhan sen käyttämät resurssit tuottavat kansalaisille ja yrityksille huomattavaa hyötyä.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Ehdottomasi kyllä!

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

En tiedä, mitä velvotteita nykyisellään on, joten aika vaikea ottaa kantaa. Lähtökohtaisesti mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa työpaikka olisi yksilölle parempi kuin työttömänä olo. Toki, jos oheisseuraukset ovat yksilölle liian suuri taakka, niin sitten ovat. Itseäni ei ainakaan innosta muuttamaan toiselle puolelle Suomea jonkun epämotivoivan minimipalkkatyön takia, varsinkin jos kyseessä on puolipäiväinen pätkätyö. Riippuu toki henkilön taustastakin. Tässä suhteessa ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on mielestäni hyvä ratkaisu.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Vähän erikoinen kysymys, mutta näkisin, että kun (/jos) vanhaksi pääsen, niin eipä verovaroilla minulle kovin kummoista hoitoa tarjota. Ainakin kaikkein rikkaimmat voisivat mennä omin varoin yksityiseen hoitokotiin, mutta esimerkiksi sairaalakäynnit tulisi kustantaa samalla tavalla kaikille vanhuksille. Oma kysymyksensä sitten on, kuinka monta kallista ei-kriittistä operaatiota vanhukselle tulisi kustantaa valtion kassasta.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Olen kirjoittanut aiheesta tarkemmin kolme vuotta sitten. Lyhyesti: enemmän vapauksia.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Pakolla harvemmin saadaan mitään siistiä aikaiseksi, ellei ole pakko (heh-heh). Mielestäni Kunta ja sitä vastaavat alueet, palvelut, kuntalaiset yms. tulisi olla mahdollisimman hyvässä sopusoinnussa. Esimerkiki, jos Keijo Kuntalainen asuu ihan naapurikunnan rajalla ja lähin sairaala on 40 kilometriä lähempänä kuin kunnan virallinen sairaala, niin olisi ihan järkevää, että Keijo voisi mennä naapurikuntaan hoitoon. Superhyperhyvä tietojärjestelmä sitten automaagisesti hoitaisi sairaalojen suorituspisteet ja kulut kuntoon.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Sopimukset ovat yleensä sitä varten, että niitä noudatetaan. Miksi sopimukseen laitettaisiin palkkaehto, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa? On mielestäni hölmöä, että yhden pienipalkkaisen sijasta palkataan kaksi minipalkkaista, joille sitten kummallekin tarvitsee maksaa erinäsiä tukia valtion kassasta, kun rahat ei riitä elämiseen. Teennäisten työpaikkojen luonti ei ole ratkaisu työttömyysongelmaan. Kaksi työntekijää maksaa yritykselle joka tapauksessa enemmän kuin yksi ja valtio tarvitsee suuremman yhteisöveron, joten eipä yrityksenkään tuotto tuosta juuri parane.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Miksi? En ollenkaan ymmärrä, mitä tällä kysymyksellä haetaan.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Kyllä ja ei. Yksityiset palvelut tulisi huomioida ja niidän käyttöön tulisi kannustaa, mutta eihän niitä nyt missään nimessä voida asettaa samaan asemaan kuin julkisia palveluita. Yksityisten ja julkisten palveluiden rahoitusmallit eroavat niin paljon toisistaan, ettei niitä voida kohdella samalla tavalla.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Tähän en voi ottaa suoranaisesti kantaa. Mielestäni on hyvä, että kunnat ovat hyvin autonomisia, mutta jos kunta tarvitsee paljon valtion tukea, niin sitten rahoittaja päättäköön. Kokonaisuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Jos jokainen kunta tekee asiat omalla tavallaan, niin esim. yksilön muuttaessa kunnasta toiseen voi tulla kohtuuttomia ongelmia. Lisäksi fiksulla yhteistyöllä voidaan tuoda säästöjä.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Mielestäni Suomen koko taksitoiminta kaipaisi kunnon uudelleenharkintaa. Olisi hienoa, että taksimatkojen hinnat saataisiin alemmalle tasolle. Tällöin yksityisautoilua voitaisiin vähentää, mikä säästäisi mm. parkkipaikoissa. Taksikuskeillekin viikonpäivät tulisivat tuottaviksi. Tietyille henkilöille taksi on välttämätön ainakin silloin tällöin, joten olisi hyvä, että syrjäseuduillakin olisi kannattavaa olla taksiyrittäjänä. Taksilupien jakelu tulisi pohtia siten, ettei yrittäjä voisi esimerkiksi puljailla 6-vuotiaan lapsensa nimiin lupaa toisten nenän edestä. Lisää vapautta, mutta kuluttajasuoja huomioiden.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

EU:sta on Suomelle sekä hyötyä, että haittaa. Hyödyt ja haitat eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia, joten vaikea sanoa onko summa positiivinen vai negatiivinen. Se on kuitenkin selvää, että summa voisi olla positiivisesmpi. 1) Suomen tulisi neuvotella itselleen paremmat edut. 2) EU:n tulisi tehostaa byrokratiaansa. Esimerkiksi luopumalla Strasbourgin sirkuksesta.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

En ole valitettavasti tutustunut tähän aiheeseen, jotta osaisin sanoa mielipiteeni.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Nato jakaa mielipiteitä sen verran laajasti ja yleensäkin vastaavanlaiseen liittoon liittyminen on sen kokoinen juttu, että siitä mielestäni tulisi tehdä ensin kansanäänestys.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Puolustusvoimat ovat tehneet leikkauksia enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Suuri hatunnosto siitä. Puolustusbudjetti on todella kinkkinen juttu. Rauhan aikana puolustusvoimilla ei ole juurikaan käytännön tarvetta, mutta sodan aikana niistä tulee ehkäpä maan tärkein resurssointikohde. Suomessa on melkoisen vähän väkeä, mutta paljon pinta-alaa. Suomella on myös nimeltämainitsematon rajanaapuri, jonka sotaan lähtemisen kynnys on arvaamattoman matala. Jotta uskottava puolustuskyky saavutetaan ja täten ennaltaehkäistään konflikteja puolustusvoimille tulee ohjata riittävästi resursseja. Vaihtoehtoisesti koko toiminta voitaisiin lakkauttaa. Jälkimmäinen ei mielestäni ole järkevä ratkaisu, joten resursseja pitää lisätä. Mutta kuten monessa muussakin yhteydessä pitäisi pohtia onko jotain, mistä voitaisiin luopua tai missä voitaisiin tehostaa toimintaa. Mielestäni esimerkiski varusmiespalveluksen ei tarvitse kestää niin monta kuukautta kuin se nykyään kestää. Esimerkiksi nipistämällä kuukausi palveluksesta säästettäisiin pelkästään ruokakuluissa monta euroa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Tottakai työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa. Pitää kuitenkin huomioida, että työn perässä tänne muuttava henkilö ei ole työperäinen maahanmuuttaja, jos hän ei saa töitä. Tässä mielessä tarveharkinta on hyvä. Lähtökohtaisesti, jos muunmaalainen on tulossa Suomeen johonkin ammattiin, niin virkakoneiston tulisi tehdä kaikkensa, että kaveri pääsisi hommiin mahdollisimman pian, oli työ mikä tahansa. Tosin, jos sopivaa työvoimaa kyseiseen ammattiin löytyy kortistosta jo omastakin takaa rutkasti, niin en näe tarvetta ulkomaalaisvahvistukselle (kts. myös vastaus #7)

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Adoptio-oikeudet kyllä. Asiaa on tutkittu, mutta mitään näyttöä siitä, että lapsi kasvaisi homoperheessä kieroon ei ole. Uskoisin, että lapsen ongelmana on ennemminkin ummehtuneilla asenteilla varustetut kiusanhenget kuin sateenkaarivanhemmat.

Avioliitto on mielestäni vanhentunut käsite ja sen voisi poistaa valtion kirjoista. Jos joku haluaa uskonsa puolesta olla aviossa, niin siitä vaan. Ongelmana on mm. moniavioisuus, jota Suomen laki tällä hetkellä ei tunnusta. On myöskin pariskuntia, joilla on lapsia, mutta jotka eivät ole aviossa. On eronneita ja uudelleen naimisiin menneitä, joilla on lapsia vanhoista, että uusista suhteista. Osa tuista riippuu vanhempien tuloista, vaikka vanhemmat eivät lapsille rahaa esim. opiskeluun antaisi. Järjestelmä olisi yksinkertaisempi, jos se rakennettaisiin yleisten käytännön tapauksien pohjalta, eikä jonkin ikiaikaisen tavan pohjalta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Vai, että oikein "tarjoaa". Kannattaa katsoa vastaus #14. Jos kunnan pitäisi itse kustantaa koko vastaanottokeskus, niin kuinkahan monta kuntaa moisen haluaisi kontolleen? Ehkäpä vastaanottokeskus voisi olla jonkin yksityisen yrityksen omistuksessa ja toimia esimerkiksi yrityksen saamien lahjoitusten varassa. Itse mieluummin ohjaisin rahat pakolaisleirien kehittämiseen kuin ottaisin tänne pari lottovoitajaa (elleivät nyt sattumoisin juuri rajan takaa pakenisi konfliktia).

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Kyllä ja ei. Mielestäni opettajille tulisi antaa oikeus poistaa häirikkö voimakeinoja käyttäen ja tätä varten opettajalta vaadittaisiin sopiva voimankäyttökoulutus. Mahdollisesti kouluihin voitaisiin palkata vartija, mutta tämä ei kuullosta kustannustehokkaalta ainakaan pienempien koulujen kohdalta. Mitään karttakepillä piiskaamista en kuitenkaan ehdota. Pikemminkin päin vastoin. Enemmän vapautta ja luovuutta, sekä soveltavia tehtäviä. Tämä vaatii sopivan ympäristön, johon ei häiriköt ja kiusaajat mahdu. Jatkuvasti ongelmia aiheuttavat voitaisiin siirtää johonkin yhteiseen kouluun, jossa kuri voisi sitten olla tarvittan määrän kovempi.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Mielestäni toisen kotia tulee kunnioittaa. "Talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan". Tätä voisi soveltaa myös hieman laajemminkin. Isänmaa on Suomi. Suomi on kulttuurillisesti pohjoismaa, EU-maa, euroopan maa, itä-eurooppaa, Venäjää, Ruotsia ja ennenkaikkea suomalaiugrilainen. Tällaista maata ei toista maailmasta löydy, joten se on monille se ainoa varteenotettava koti. Aikaa myöten kaikki kuitenkin muuttuu ja se tapahtuu myös Suomen kulttuurille. En kuitenkaan lähtisi väkisin Suomen kulttuuria muuttamaan, vaan pikemminkin yrittäisin korostaa Suomalaista kulttuuria täällä, eritoten positiivisilta osin. En siis pidä siitä, että Suomesta suosiolla tehdään jokin lähi-idän siirtokunta.

Uskonto on perinteisenä arvona täysin kelvoton. Vaikkakin Suomessa kristinusko on enemmistön suosiossa ja sen historialliset vaikutukset ovat merkittäviä nyky-Suomen hyvinvointiin, niin täytyy kuitenkin huomioida, että Suomi on ollut Kristitty vain satoja vuosia. Tätä ennen täällä on tuhansia vuosia ollut pakanainen kulttuuri, joka vieläkin vaikuttaa suomalaisiin. Täällä kunnioitetaan luontoa, eläimiä ja metsää. Täällä ollaan rehellisiä ja valmiita tekemään töitä. Täällä arvostetaan tietoa ja aitoutta. Monet näistä seikoista ovat täysin ristiriidassa valtauskontojen kanssa, joten uskonto on mitä huonoin valinta Suomalaiselle arvopohjalle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Niin kauan kuin on kuluttajasuojaa, niin kyllä. Yksityisellä puolella joudutaan koko ajan miettimään kilpailuvaltteja. Tämä ohjaa tehokkaaseen palveluun ja jatkuvaan tuotekehittelyyn. Jos otetaan esimerkiksi julkisen puolen sähköiset palvelut, niin suorastaan hävettää. Monet ovat tulleet käyttöön pahasti jälkijunassa ja ovat mm. käytettävyydeltään ala-arvoiset (vr:n lippuautomaatti, matkakortin lukija ja latausautomaatti yms.). Mikäli apteekkipalvelut kykenevät toimimaan yksityisellä sektorilla, niin todennäköisesti monet muutkin esim. viinin kauppaus.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Todella kummallisesti aseteltu kysymys. Vastaus #1 kattaa tämän jo melko hyvin, mutta sen verran voisin lisätä, että on palveluita, joista voidaan leikata ja palveluita joista ei kannata leikata. Sama koskee etuuksia. Myös verotuksessa on asioita joita voidaan verottaa enemmän, mutta on myös asioita, joista kannattaisi kerätä vähemmän veroa. Tavallaan ollaan jo joko-tai-tilanteessa, mutta toisaalta, ei ole välttämätöntä tehdä kumpaakaan. Palveluita voidaan lisätä ja etuuksia kasvattaa. Samalla voidaan keventää verotusta. Ainoa ongelma vaan on se, että jossain vaiheessa ei ole enää varaa maksaa palkkaa julkisen puolen työntekijöille. ei ole varaa hankkia tarvittavia välineitä julkiselle puolelle, eikä ole resursseja käyttää vanhoja välineitä. Tässä mielessä julkinen puoli leikkaantuu tarvittaessa itsestään. Mielestäni hallittu leikkaaminen on kuitenkin järkevämpää.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita

Kyllä, joskaan en ole niin varma, mitä "suuret" tuloerot tarkoittavat. Jos ajatellaan sijoittamista, niin tarvitaan pääomaa. Suurin osa Suomen rikkaista on saanut varallisuutensa sijoittamisesta. Jos ei synny varakkaaseen perheeseen, niin ei voi sijoittaa, ellei saa sen verta hyvää palkkaa, että ylimääräistäkin jää. Suuret tuloerot mahdollistavat siis sijoitustoiminnan. Tällöin voidaan päästä eroon periytyvästä köyhyydestä/rikkaudesta. Vaihtoehtoisesti voidaan hirttää perintöverolla, mutta tämä on mielestäni jokseenkin epäeettistä. Jos on tehnyt paljon sen eteen, että läheiset ja jälkipolvi voisi hyvin, niin aika kurjaa on, että rosvot sitten tulevat viemään välistä varat omaan taskuunsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurista tuloista maksetaan suuret verot. Myöskin erityisesti ahkeruudesta on mielestäni oikeutettua palkita. Kuka haluaisi kurjuuttaa itseään opiskelemalla maisteriksi tai tekemällä 14-tuntisia päiviä johtajana, jos samaa palkkaa saisi peruskoulun jälkeen tekemällä puolipäiväisesti jotain vähemmän stressaavaa työtä?

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Vähän sama kuin #26. Tietyt palvelut pitää pitää yllä oli ne kuinka raskaita tahansa. Esimerkiksi ilman eduskuntaa ja äänestysruljansseja ei valtiosta olisi oikeastaan mitään enää jäljellä.

(Kirjoitetaanko muuten "pidemmän päälle" tosiaan T:llä?)

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat kesknenään ristiriidassa.

Kyllä ja ei. Jos saadaan suuri taloudellinen hyöty pienellä ympäristöhaitalla, niin se lienee ok, mutta jos ympäristö tuhoutuu kokonaan, niin silloin ei auta vaikka tauloudellinen hyöty olisi ääretön.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Hieman kohtuutta. Eihän nyt ihan kaikessa päätöksenteossa tarvitse pohtia ympäristöä. Kaikki asiat eivät ole sidoksissa luontoon. Ne taas jotka ovat, niin todennäköisesti ovat ympäristölle haitallisia. Ei näistä kaikista kuitenkaan tarvitse luopua. Sama linja kuin edellä #29.

Yhteenvetoa

Kysymystenasettelu oli joissain kohdissa outo. Ilmeisesti kysymyksen laatijalla oli jokin ennakkoajatus vastausvaihtoehdoista, jolloin out-of-box-tyyppinen vastaus on hankala antaa. Vähän liikaa sellaisia A vai B vaihtoehtoisia kysymyksiä, joissa A ja B eivät kuitenkaan todellisuudessa ole toisiaan poissulkevia. Ainakin kolmessa kysymyksessä toistui teema julkinen vs. verot. Kaksi viimeistä kysymystä myöskin olivat käytännössä katsoen samat. Kaikenkaikkiaan kuitenkin kohtalaiset kysymykset. Työni puolesta olen tehnyt lukuisia kyselyitä, joten tiedän, ettei täydellistä kysymypatteristoa voi tehdä. Nämä olisi kyllä voinut testauttaa poliittisesti eri kentillä olevien kesken, jotta olisi saatu selville selkeys ja neutraalisuus. Itse olisin lisännyt kyselyyn listan, jossa pitäisi järjestää esim. 15 merkittävää asiaa niiden leikkaamishyväksynnän mukaan. Tällöin ei tulisi niin suurta teennäistä vastakkainasettelua. Sen sijaan, että pohtisin leikataanko vanhuksilta vai poliisilta, niin voisi laittaa ne turvaan ja laittaa leikkurin alle vaikkapa YLE:n ja höpötieteet.

Aiheita, joista olisin halunnut (tarkempia) kysymyksiä: tietoyhteiskunta, urheilun tukeminen, yleinen hyvinvointi, köyhät/asunnottomat, vanhukset, liikenne, tutkimus-resurssit, (sisäinen) turvallisuuspolitiikka/terrorismi, rangaistukset (esim. raiskaus) ja uskonto-politiikka. Nämä nyt tulivat äkkiseltään mieleen. Kysymyksissä liikuttiin liian yleisellä tasolla puhuen julkisesta sektorista yhtenä suurena blokkina. Lisäksi uskoisin, että esimerkiksi maahanmuuttoteema ja Kreikan tukirahat kiinnostavat ainakin tuntuvaa osaa väestöstä, mutta näitä selekästi välteltiin (vaikka työperäisestä maahanmuutosta ja pakolaisista ohimennen jotain kyseltiinkin).

-PYO

p.s. en ole ehdolla. Kunhan huvikseni vastasin.

p.p.s. Näemmä vähiten samaa mieltä kanssani oleva oli kuitenkin 45% samaa mieltä ja eniten samaa mieltä oleva 78%. Eli aika pieni haarukka. Voi olla, että syynä on se, että vastasin suureen osaan EOS, mutta toisaalta kysymykset varmaan johdattelivat melko samoihin vastauksiin riippumatta poliittisesta orientoitumisesta.

Ateismiterroristit lahtaa viattomia

Erinäisistä uutislähteistä tietooni on tullut, että "Vihainen ateisti ampui perheen teloitustyyliin - kolme nuorta kuoli". Brittiuutisen kommenttipalstalla joku vaati, että valkoiset ateistit esittäisivät pahoittelunsa tapahtuneen johdosta. En esitä pahoitteluja, mutta voinen todeta, että kyseinen teko ei edusta valtaosaa ateisteista.

Taannoin vihervasemmistolaiset irvileuat vaativat naamakirjassa, että kristityt irtisanoituisivat väkivallasta, jota tapahtuu Keski-Afrikan Tasavallassa. Syynä on tietenkin se, että erinäiset tahot ovat vaatineet muslimeja irtisanoutumaan lukuisista yksittäistapauksista, erityisesti Charlie Hebdon iskusta. On kohtalaisen irvokasta, että Keski-Afrikan Tasavallan tilannetta millään tavalla verrataan Ranskassa tapahtuneeseen iskuun. Afrikassa muslimikapinalliset tekivät iskuja kristittyjen joukkoon ja kristityt vastasivat. Ranskassa pilapiirtäjät piirsivät uskontoa pilkkaavia kuvia ja muslimit vastasivat. Keski-Afrikan Tasavalta kuuluu maailman köyhimpiin ja epävakaimpiin valtioihin ja Ranska taas päinvastoin. En niin tiedä, miten kristityt ympäri maailman ovat reagoineen Keski-Afrikan Tasavallan tilanteeseen, mutta ainakin Pakistanin kansanedustaja(?) on luvannut palkkion iskujen tekijöiden perheelle. Paavi totesi hieman Ransakn iskun jälkeen, että toisten uskoa ei saa loukata. Paavin mukaan, jos puhuu pahaa äidistä, niin voi odottaa saavansa nyrkistä, se on luonnollista. Tässä mielessä olen paavin kanssa osin samaa mieltä. Itse en kyllä näkisi, että rupeisin lyömään toista sen takia, että hän puhuisi rumasti äidistäni, mutta mahdollisesti jokin toinen teema saattaisi pahana päivänä saada minut niin vihaiseksi, että antaisin nyrkistä. Tähän mennessä moista päivää ei ole ollut. En ole ikinä lyönyt ketään (poislukien kamppailulajiharjoitukset yms.) tai muutenkaan käyttänyt väkivaltaa toista kohtaan. Tästä huolimatta vertaus reaktiomaisen nyrkinheilautuksen ja tarkkaan suunnitellun joukkomurhan välillä on suorastaan epäinhimillinen.

Mutta takaisin päivän teemaan, kuinka ateistiterroristit lahtaavat viattomia. Ottamatta niinkään kantaa siihen, kuinka ateisteja esimerkiksi Pohjois-Korean johtohenkilöt ovat, keskityn tässä lähinnä länsimaissa tapahtuviin ilmiöihin. Vaikkakin USA monin tavoin eroaa Suomesta, niin näksin, että Suomi, Ranska ja USA kuuluvat enempi samaan kategoriaan kuin Keski-Afrikan Tasavalta ja Pohjois-Korea. Venäjä onkin sitten hankalampi tapaus, mutta ehkä siitä joskus toiste lisää.

Kuten yleensäkin, niin uutistoimittajat ovat käyneet joukkomurhaajan aktiviteetit sosiaalisessa mediassa.... eikun ei. Yleensä tätä ei tehdä, vaan tyydytään kysymään tutuilta, että millainen tyyppi kyseessä oli. Hihastani heittäen sanoisin, että 85% näistä vastaa, että ihan tavallinen tyyppi, josta ei uskoisi tuommoiseen kykenevän. Tässä tapauksessa tekijän vaimo totesi, että hyypiö on sosiopaatti, joka ihannoi Rankka Päivä-elokuvaa. (Elokuva on hyvä. Suosittelen lämpimästi, joskin viihteenä, ei opetusvideona). Toimittajat ovat kuitenkin kaivaneet esille, että henkilö oli anti-teistinen. Hän oli levittänyt sosiaaliseen mediaan uskontoa herjaavaa materiaalia ja hänen profiilistaan löytyi lempikirjojen joukosta Richard Dawkinsin God Delusion. Kummastakaan linkkaamastani uutisesta ei käy selville, mitä materiaalia kyseinen henkilö on levitellyt. Ihan mielenkiinnosta olisi ollut kiintoisa tietää, että  oliko materiaali tällaista:

vaiko tällaista:

Oliko hänen uskonnonvastaisuus mitenkään asiallista, vaiko oliko se lähinnä vain herjaavaa ja vihamielistä.

Mielenkiintoista on myöskin, kuinka uhreista puhutaan mahdollisimman paljon hyvää: "Yhteisönsä jalokiviä", "mallikansalaisia", "voittanut palkinnon taiteellisista lahjoistaan", "teki säännöllisesti hyväntekeväisyystyötä" jne. Enpä muista, milloin viimeksi uhrien taustoista olisi tällaisia kerrottu. Jos naapurin ukko tulisi ampumaan minut, niin en millään usko, että minua siiterattaisiin mallikansalaisena, menestyksekkäänä urheilijana, tunnollisena työntekijänä tai tiedettä edistäneenä vähemmistön edustajana. Kaikki tuo olisi kyllä totta, mutta jotenkin kummalliselta tuntuva profilointi. Voi toki olla, että uhrikolmikko todella oli maailmanparantajia, mutta hieman epäilen. Varsinkin, kun tapahtumien taustoista manintaan seuraavaa:

Hän oli myös valittanut metelistä, parkkipaikkojen käytöstä

 ja heti perään toki lisätään

ja käynyt kertaalleen nuorten ovella kiväärin kanssa.

Tässä vaiheessa ehkä alkaa löytymään merkittävää eroa Suomen ja USA:n välillä. Jos joku tulee kiväärin kanssa valittamaan naapurin melusta täällä pohjolassa, niin paikalle paukkaa kolme autollista poliiseja hakemaan kaverin ja kiväärin talteen pikaisesti. Kuulostaa hyvinkin siltä, että tekijällä (tai siis epäillyllä tässä vaiheessa) ei ollut ihan kaikki Ismot kasinolla. Jostain syystä hän kuitenkin koki tarpeelliseksi tappaa juurikin muslimitaustainen nuorisokolmikko, eikä esimerkiksi paikallista pastoria tai muita naapureita. Jostain syystä media kuitenkin korostaa ateisti/antiteisi-taustaa, Richard Dawkinsia ja muuta uskontovastaisuutta. Miksi? Miksi koetaan, että tekijän uskonnollinen tausta olisi tässä tapauksessa merkittävä tekijä? Tekijä oli kommentoinut erään uhrin ulkonäköä. Olisiko mahdollista, että taustalla oli rasistinen, ei niinkään uskonnollinen (tai tarkemmin sanottuna uskonnonvastainen) motiivi? Voisiko olla, että kaverilla oli pinna kireellä, sitten jatkuvasti naapurista kuulunut meteli ja parkkipaikkojen "ryöstö" sai asehullun viimein pois tolaltaan. Kannattaa myös huomata se, että tekijä antautui itse poliisille. Ranskassahan tekijät ampuivat surutta sattumalta vastaan tulleen poliisiin.

Sillä oletuksella, että joku vajavainen tätä tekstiä lukee, niin en puolustele tekoa mitenkään. Toisten tappaminen ei ole okej eikä cool. Kritisoin lähinnä sitä, miten asioita yleistetään ja uutisoidaan hyvin kaksinaismoralisesti. Asioita otetaan usein yhteydestään ja vertaillaan tapaukseen, jossa yhtymäkohtia on minimaalisen vähän. Tämän jälkeen sitten jeesustellaan, että kyllähän ne X-ryhmäläisetkin tekevät juttua Y.

-PYO


p.s. Ateistien "ykköspuhuja" Dawkings, jonka kirjaakin tekijä ihannoi, irtisanoutui teoista.






p.p.s. Ateismi on vieläkin ei-teismi, ei-ideologia, ei-harrastus. Mielestäni yleistäminen sen mukaan, mikä yksilö EI edusta on täysin mielipuolista.