torstai 28. toukokuuta 2015

Hallituksen leikkauslista

Uusi hallitus on kasassa ja tätä kirjoittaessa alkaa ministerisalkutkin löytämään omistajansa. Myös hallitusohjelmaa on avattu ja erityistä mielenkiintoa herättää leikkauslista. Mystistä on kuinka kuplassa elävä vihervasemmisto ei vieläkään ole oikein ymmärtänyt, että eletään reaalimaailmassa, jossa raha ei tule taikurinhatusta. Kommenttipalstalta löytyy mm. tällaisia:
Jokaisella on varmasti hyvä mieli nyt, äänestitte oikein, päästitte Keskustan, Kokoomuksen ja mukamas EU-kriittisen Soinin valtaan. Onneksi olkoon, munasitte taas vaaliuurnilla :)
Kapinahan tästä tulee,anarchy in Finland.
Kaikki (köyhät) joutuu maksumiehiksi.Näin siinä lähes aina käy.Ihan oikein miksi ette äänestäneet sdp tä tai vasemmistoa? Niin miksi?? Suut kiinni sitten ja maksakaa.Persut on suurin pettymys ja miksi maataloustukia ei leikattu no heh heh Suomen kansa mitä menitte tekemään.Kovat oli puheet että nyt muuttuu mutta pahenee vain.
Hienoa että Suomesta ollaan vauhdilla tekemässä kehitysmaata! Kehitystä kun ei muuten näköjään tänne saada.
Ennenkuin käyn läpi tuon listan, niin pakko kommentoida tätä:
Ei muuta ku ministereiden palkat pienimmiksi, paljonkohan niillähi tulis säästöä...
Ministerien palkkioita voi katsoa täältä ja täältä. 19 ministeriä ja 35 erikoisavustajaa kustantaa 5,7M euroa vuodessa. Tästä keskiarvoistamalla yksi ministeri avustajineen kustantaa vuodessa n. 300 000e. Jos ministerimäärä lasketaan kahteentoista niin kaudelta kertyy säästöä 8,4 miljoonaa euroa. Jos ministerikuluista napsaistaisiin neljäsosa pois, niin 12 ministerillä kaudelta kertyisi 3,6 miljoonaa euroa. Eli on parempi vähentää ministerimäärää kuin leikata palkkaa. Vaikka kulut puolitettaisiin, niin 7 ministeriä vähemmän tuo enemmän säästöä. Ex-ministeri Haglund pitää ministeripaikkojen vähentämistä populismina.
Hänen mielestään on käsittämätön ajatus, että sama ihminen pystyisi hoitamaan sekä työministerin että oikeusministerin tehtävät. Myös ympäristö- ja liikenneministerin työtaakka on Haglundin mielestä liian iso. Ministereitä olisi hänestä pitänyt olla 2-3 enemmän, jotta asiat saataisiin hoidettua kunnolla.
Eipä niitä asioita kuitenkaan kunnolla hoideta ja harmaa virkamiekoneistohan kuitenkin suurimman osan oikeasta työstä tekee, joten ainkin tuon ympäristö- ja liikenneministerin vakanssin kannalta olen Haglundin kanssa eri mieltä.

Mutta sitten itse asiaan, eli leikkauslistaan. Mielestäni oli ilmeisen selvää, että nk. hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida näin heikolla viennillä pitää yllä, kun lainaakin on otettu jo pitkän aikaa. Luulin, että viimeistään siinä vaiheessa, kun Vasemmistoliitto ei saanut tarpeeksi taikarahaa valtiolta ja joutui pitämään YT:t, niin sielläkin maailmassa oltaisiin herätty todellisuuteen. Olin kuitenkin väärässä, mutta enpä ole kovin yllättynyt. Leikkaukset on välttämättömät, mutta onko kohteet oikeat.
  1.  indeksikorotusten jäädyttäminen (mm. lapsilisät ja valtionosuudet)
  2.  kehitysyhteistyö
  3.  ansiosidonnainen työttömyysturva
  4.  lääkekorvaukset
  5.  sote-asiakasmaksujen korotukset (mm. pitkäaikainen laitoshoito)
  6.  korkeakoulututkinnot (yliopisto-opiskelijoita kannustetaan siirtymään työelämään jo kandidaatteina)
  7.  mm. velvoitteiden purkaminen hallinnossa
  8.  Työvoimapolitiikan määrärahat
  9.  Tekesin t&k-avustukset
  10.  vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset
  11.  opintotuki
  12.  päiväsakkojen korotukset
  13.  kasvattajamäärien väljennykset yli 3-vuotiaiden päivähoidossa
  14.  päivähoitomaksut (korotus tai uusi maksuluokka)
  15.  vuorotteluvapaan rajaaminen
  16.  max. 2 vuoden vankeuteen johtavat rikosasiat kevennettyyn menettelyyn
  17.  perusopetuksen ryhmäkokoavustukset
  18.  subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi
  19.  maatalousyrittäjien lomitusoikeus
  20.  sairasmatkojen omavastuuosuudet
  21.  ara-asuntojen asukasvalinnat
  22.  sotilaalliset rauhanturvaoperaatiot
  23.  joukkoliikennetuen alentaminen
  24.  ministereiden ja mm. valtiosihteereiden määrän vähentäminen 
Hyvät kohteet

Kehitysyhteistyöstä vähentämin on mielestäni OK. Jos rahaa ei riitä oman maan pyörittämiseen, niin eipä sitä riitä sitten muidenkaan maiden pyörittämiseen. Erinäköiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat hoitaa moraalikrapulasta kärsiviä tahoja. Yleisesti ottaen kaikki rahan jakaminen valtioille, jotka mm. sortavat naisia ei ole järkevää. Vaikka raha olisi kuinka korvamerkittyä naisten kouluttamiseen, niin se kerryttää yhteistä kassaa ja täten pitää yllä kyrpämäistä yhteiskuntaa. Hieman samaan kategoriaan menee rauhanturvaoperaatiot. Sen sijaan, että vuosikaupalla valvotaan epävakaata tilannetta, niin olisi parempi, että häiriköt iskettäisiin suurella voimalla armotta maihin.

Hallintovelvotteiden purkaminen kuulostaa hyvältä. Olisi toivottavaa, että tätä tehtäisiin myös EU-tasolla. Sen sijaan, että nostetaan työviikko 40-tuntiseksi, niin voitaisiin säästää 2,5h jokaiselta työntekijätä kaikenmaailman raportoinnista. Tietoa kerätään kyllä, mutta tiedon uskottavuus ei ole riittävää (esim. vertailukelpoisuus). Siihen nähden kuinka paljon tiedon keräämiseen käytetään henkilötyötunteja (eli rahaa), niin tietoa hyödynnetään naurettavan vähän. 

Päiväsakkojen korotukset varmasti tuovat lisää tienestiä valtiolle. Kyseenalaista on tietenkin se, että onko Poliisin tehtävä kerätä rahaa valtiolle vaiko valvoa turvallisuutta. Kaasujalka-lehdessä (05/2015) on hyvä artikkeli aiheesta otsikolla "Pääasia, ettet aja ylinopeutta, muusta viis!"
[liikennelääketieteen professori Timo] Tervo arvostelee erityisesti sitä, että nopeusriskejä korostaessaan viranomaiset syrjäyttävät todellisen ja merkittävän turvallisuusriskin - kuljettajan tilan. Vakavimman vaaranhan aiheuttavat humalassa tai huumeissa ajavat sekä mielenterveys- ja muista sairauksista kärsivät kuljettajat. He esiintyvät ylivoimaisena enemmistönä ylinopeudellakin aiheutettujen kuolonkolarien tilastoissa.
Pikkurikosten kevennetty menettely on kyllä erittäin hyvä idea. Samaa voisi soveltaa myös vähän suurempiinkin rikoksiin. Esimerkiksi Ulvila-keissi oli todellinen farssi. Kaksi vuotta vatvomista ja lopulta äityli todettiin syyttömäksi. Syyttäjän tulisi jossain vaiheessa todeta, että eipä meillä nyt ole tarpeeksi näyttöä tuomion antamiseksi, joten heitetään pyyhe kehään. Toivottavasti kyseinen syyttäjä saa potkut. Ei siis sen takia, ettei saanut tuomiota aikaiseksi, vaan sen takia ettei tajunnut lopettaa ajoissa.

Huonot kohteet

Lääkekorvaukset ovat korvamerkityintä rahaa jota vain voi olla. Rahat menevät apteekkien pyörittämiseen ja ihmisten terveyden/hyvinvoinnin edistämiseen. En oikein ymmärrä miten tällainen säästökohde on edes tullut jonkun mieleen. Ehkäpä on pohdittu, että saadaan vanhukset nopeammin pois kuluttamasta yhteiskuntaa.

Tekesin t&k-avustukset. Tämäkin on mystistä. Sipilä on sentään DI, joten luulisi hänen arvostavan tekniikan tutkimuksen edistämistä. Kyseiset avustukset ovat mitä parhain tuki pienille yrityksille, jotka pohtivat laajennusmahdollisuuksia. T&k vaatii melkoisen sijoituksen, mutta ei kuitenkaan ole varmaa, että löytyy jokin kohde joka on kaupallisesti kannattavaa. Tällöin voi olla, että firma menee nurin, jos tätä varten joudutaan ottamaan lainaa. Toisaalta, jos kohde löytyy, niin yritys pääsee laajenemaan, mikä tarkoittaa lisää rahaa valtion kassaan alv:in, yhteisöveron ja tuloverojen muodossa.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset ja opintotuki! Tässä on kaksi asiaa, joista EI LEIKATA. Vanhusten hoito on jo muutenkin niin retuperällä, että pohdituttaa eletäänkö täällä yhteiskunnassa ollenkaan. Opintotuesta olen kirjoitellut aiemminkin.
Toisin kuin monet muut tuet, opintotuki on vastikkeellista. Ei riitä, että on kirjoilla koulussa, vaan opintojen pitää myös edistyä. Opintotuelle on myös enimmäismäärä: 70 opintokuukautta, eli käytännössä noin kuusi vuotta. [...] Vain marginaalinen osa väestä oikeasti käy koulua vain sen takia, että sillä voi välttää työnteon. Suurin osa kuitenkin haluaa kouluttautua ammattiin tai tutustua mahdolliseen tarjontaan ennenkuin oma ala löytyy.
Opintotuki on vähän kuin yllä mainittu t&k-avustus. Jos opiskelija valitseekin väärän alan, niin on aika v-mäistä maksaa lainaa takaisin.

Joukkoliikennetuen alentaminen. Tämäkin on yksi kummallinen säästökohde. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoroja syrjäseuduilla joudutaan vähentämään, mistä seuraa työttömiä kuskeja, vähemmän innostusta lähetä shoppailemaan ja menetettyä vapaa-aikaa. Toistaalta yksityisautoilu lisääntyy, mistä taas tulee veroja. Tällöin kuitenkin ruuhkat kasvavat, ympäristö kärsii ja ihmisten hermostuneisuus kasvaa. Lisäksi tarve parkkipaikoille kasvaa, mutta mistäs kaupunkeihin onnistutaan taikomaan lisää tilaa?

Puuttuvat kohteet

Kulttuurituki. On hyvä, että kulttuuriin laitetaan ainakin jonkin verran rahaa. Olisi sääli, jos joku kulttuurillisesti merkittävä kohde tuhoutuisi iäksi, mutta kun kaikenlaista roskaa tuetaan suurella rahalla, niin kyllä hirvittää. Moni kohde voisi toimia pääsymaksuilla tai vastaavilla. Erityisesti ulkomailta tänne viime aikoina rantautuneet kulttuurit eivät mielestäni tarvitse kummempaa tukea.

Höpötieteet. On hyvä, että tietoa kerätään ja ymmärrystä lisätään, mutta kuinka monta professuuria tarvitaan tutkimaan feminismiä, mediaa tai filosofiaa? Tutkimuksen tekeminen ei ole halpaa. Ihan nollille en näitä vääntäisi, sillä jonkin tason yleissivistys pitäisi näistäkin olla. On myöskin muistettava, että Suomen kulttuuria tai suomalaista yhteiskuntaa tuskin kovin moni muunmaalainen keksii tutkia. Olisi kuitenkin hyvä, että tutkimusresurssit keskittyisivät aloihin, joista mahdollisesti nousee uusia yrityksiä, joiden tiedolla joko luodaan säästöjä, joiden tiedoilla nostetaan (kustannustehokkaasti) hyvinvointia tai joista seuraa jotain muuta vastaavaa taloudellista kannattavuutta.

Uskonto. Kirkon kautta pyörii rutkasti rahaa ja olisi hyvä, että verokarhun kouraan päätyisi tuntuva osa tästä toiminnasta. Enpä kuitenkaan ole yllättynyt, ettei tätä kohdetta ole listalla.

Toinen kotimainen kieli. Nyt kun RKP on viimeinkin jätetty rannalle olisi korkea aika luopua pakkoruotsista.

Suurtuloisten tuloverotus erityisesti ulkomailla asuville. Myös yhteisöveron kiertämisestä ulkomaiden avulla pitäisi verottaa jollain tavalla. Kun listaa katsoo, niin maksumiehinä ovat lähinnä vähätuloiset. Kyllähän tietenkin valtion menoista suurin osa menee vähätuloisten tukemiseen, joten sinänsä on ymmärrettävää, että leikkaukset kohdistuvat heihin, mutta kun listassa ei ole yhtään kohtaa joka suorasti kohdistuisi hyvätuloisiin, niin kyllä osoittaa huonoa makua.

Lisäksi olisi pitkä lista pienempiä kohteita, kuten kansanedustajan sopeutumisraha, puoluetuet, virkamiesvakanssit jne. Toki myös EU-maksuista voitaisiin yrittää säästää. Kun kerran valtiolla menee huonosti, niin pitäisi olla niin päin, että EU:sta saataisiin rahaa. Erityisesti tällä hetkellä, kun Venäjään vientiä on rajoitettu EU:n toimesta, niin olisi ihan aiheellista saada jotain korvausta tästä, kun se Suomea satuttaa sattuneista syistä enemmän kuin monia muita EU-maita.

Hankalat kohteet

Loput kohteet ovat hieman kyseenalaisia. Lähtökohtaisesti jokainen leikkaus sattuu, mutta jos jostain pitää leikata, niin jostain pitää leikata. Minulle on myös hieman epäselvää esim., mitä ara-asuntojen vuokralaisvalinnoilla tarkoitetaan. Vuokrataanko rikkaille suuremmilla vuokrilla vaiko vain harvoille ja valituille superköyhille, jolloin pienituloiset ovat yksityisillä markkinoilla?

Myös korkeakoulututkinnoista leikkaaminen kuulostaa aluksi vähän nihkeältä, mutta toisaalta, jos kandin papereilla pärjää töissä, niin eipäs siinä kai sitten mitään.

Yleisesti ottaen hieman vaikea arvioida leikkausten vaikutuksia varsinkin, kun ei tiedä paljonko rahaa jää kohteiden käyttöön. Saas nähdä mitä näillä leikkauksilla saadaan aikaan. Ainakin saadaan aikaiseksi paljon melua oppositiossa, joten jännityksellä odottelen millaisia varjoleikkauslistoja sieltä tulee esille.

-PYO