tiistai 9. lokakuuta 2012

Reaaliratkaisuja Suomen talouteen, kiitos!

Talouselämän numerossa 34 Taloustieteen professori Matti Viren kirjoittaa näkemyksensä Suomen tulevasta taloustilanteesta. Heti alkuun Viren lataa kehiin tylyjä lukuja:
Vuonna 2000, teollisuudessa oli 473 000 työpaikkaa, vuoden 2012 toisella neljänneksellä enää 369 000. [...] sosiaali- ja terveysalan työllisyys on kasvanut 326 000:sta 413 000:een. Pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt suurempi työllistäjä kuin teollisuus.
 Kun väestö ikääntyy, niin ei ole ihme, että terveyspalveluiden tarve kasvaa, niin että siitä seuraa hoitajapulaa. Sosiaalipuolella taas ongelmana on (muodollinen) epäpätevyys ja liiallinen työmäärä:
Taantuma on samaan aikaan lisännyt esimerkiksi toimeentulohakemusten määrää ja sosiaalityöntekijöiden työkuormaa.
"Kolmen viikon aikana ruuhka on kasvanut yhtäkkiä. Toimeentulotukijonoja puretaan nyt ylitöinä ja viikonloppuisinkin", kertoo Espoonlahden johtava sosiaalityöntekijä Heidi Kiviranta.
Sosiaalipuoli kaipaisi siis lisää työntekijöitä, mutta ongelmallista on, ettei koulutuspaikkoja ole tarpeeksi. Toiveena siis olisi, että julkiselle sektorille koulutettaisiin lisää väkeä. Tämä luonnollisesti myös tarkottaisi sitä, että palkkakuluihin tarvittaisiin enemmän verovaroja. Menetelmä olisi OK, jos teollisuus kasvaisi samassa suhteessa, mutta näin ei ole. Teollisuus supistuu ja julkinen sektori kasvaa. Jotta paisuvaa julkista sektoria saadaan pidettyä yllä, niin teollisuussektoria joudutaan verottamaan rankalla kädellä.

Korkea yhteisövero laskee yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, korkea tuloveroitus ei tee työntekoa houkuttelevaksi ja korkea arvonlisävero nostaa tuotteiden ja palveluiden hintaa, mikä taas vähentää kulutusta (mikä vähentää liikevaihtoa). Miksi joku haluaisi perustaa siis Suomeen yrityksen? Edellämainittujen veroepämukavuuksien lisäksi, Suomessa vallitsee muutenkin epäystävällinen ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan. Pienyrittäjä joutuu ottamaan melkoiset henkilökohtaiset riskit yrityksensä puolesta. Mikäli menestystä ei tule, niin yrittäjää leimaa epäonnistumisen stigma ja mahdollisesti velkahelvetti. Mikäli menestystä tulee, niin kateelliset kansalaiset halveksivat yrittäjää, joka 'rikastuu köyhien kustannuksella'. Lisäksi, kuten Viren toteaa:
Suomi on ympäristöasioissa omaksunut ääripaavillisen linjan. Yritykset eivät saa sijaita missäään ja niiden pitäisi tuottaa ilman materiaaleja ja energiaa.
On aika järjetöntä, että euroopassa pakotetaan yritykset suosimaan supervihreää energiaa samalla, kun monet teollisesti vahvat maat, kuten Kiina tai Venäjä, viis veisaavat ekologisuudesta. Ekologisesti tuotetut palvelut ja tuotteet voidaan nähdä myyntivalttina, mutta jos niille ei ole riittävästi kysyntää, niin tuhotaan monet yritykset, jos ne pakotetaan valmistamaan asioita, joille ei ole tarvetta. Tällöin markkinat jäävät Kiinalle ja Venäjälle, jolloin pitkällä tähtäimellä ekologinen visio ei toteudu. Aihetta sivuten, Suomen luonnonvarat eivät ole kovinkaan kummoiset, joten kovinkaan montaa yritystä ei voida perustaa tänne niiden varaan. Metsäteollisuuskin alkaa kohta köhimään, kun sähköinen asiointi vähentää paperin kulutusta.

Voisi olettaa, että korkealla verotuksella saataisiin mukava yhteiskunta aikaiseksi, joka sinällään houkuttelisi sekä osaajia, että yrityksiä. Aluksi kuvittelin, että Suomi olisi keskimääräistä turvallisempi maa, mutta ainakin vuoden 2000 tilastot (PDF) eivät tällaista näkemystä tue. Ryöstöjen ja murtojen määrä saattaa olla vähäinen, mutta muu väkivalta näyttäisi olevan EU tasolla yläneljänneksessä. Muuten valvonta on kuitenkin tehokasta. Esimerkiksi elintarvikkeiden puhtaus on seikka, mitä itänaapurin hyvätuloiset arvostavat. Tässä mielessä on aika älytöntä, ettei Itä-Suomessa tarjota toisena kotimaisena venäjää, jolloin palvelun laatu nousisi, mikä houkuttelisi tänne enemmän kuluttajia.

Liikenteestä en löytänyt vertailukelpoisia tilastoja, joten en pysty arvioimaan, onko Suomi työntekijän kannalta houkutteleva paikka työmatkoja ajatellen. Logistiikan kannalta Suomi sijaitsee 'syrjässä', joten vientituotteiden tehtailulle kannattanee valita jokin markkinoita lähempänä oleva lokaatio.

Kaiken järjen mukaan täällä pitäisi olla ennätysterveitä ihmisiä, kun terveydenhuoltoon satsataan niin paljon. Pikainen haku osoittaa, että Suomi kuuluu terveyden puolesta maailman kärkeen. Tämän luulisi houkuttelevan osaajia ja toisaalta työnantajan näkökulmasta vähentävän sairauspoissaoloja.

Koulutuksen puolesta täällä ollaan maailman kärkiluokkaa, mutta kuten em. sosiaalialan esimerkki osoittaa, niin pätevyys vaatimukset, ainakin muodollisesti, saattavat olla liian korkeita. Tarvitseeko postinkantajan olla maisteri, siivojan kandi ja tiskaajan tohtori selvitäkseen töistään? Yritystoiminnan kannalta ei paljoa lämmitä, jos täällä on tuhatmäärin höttölogian tohtoreita, mikäli höttölogialle ei ole teollisuudessa tarvetta. Suomessa kovinta laatua taitavat edustaa insinöörit ja designerit kansainvälisesti vertailtuna. Muotoilijoiden kohdalla kysyntä ei tällä hetkellä vastaa tarjontaa ja Nokian vaikeudet varmasti laskevat insinöörien kysyntää lähiaikoina. Toisaalta monet Nokiasta lähtevät varmasti rupeavat toteuttamaan omia visioitaan Jollan tavoin, jolloin uusia IT-alan yrityksiä syntyy.

IT-ala kuitenkin on hyvin globaalia, joten voidaan pohtia, onko tarvetta perustaa Suomeen yritystä ja onko tarpeen jäädä Suomeen tekemään työtä alalla, johon Suomessa on hankittu koulutus. Ihmiset eivät kuitenkaan ole valtion koneen osia, vaan heillä on vapaus valita itselleen paras vaihtoehto. Mikäli asuntovelka painaa päälle, niin ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen perustaa riskialtista yritystä kaikkein hankalimpaan paikkaan.

Onko Suomi-brändin markkinointi epäonnistunut? Pitäisikö hehkuttaa enemmän sitä, että Suomessa on EU:n puhtaimmat raaka-aineet ja terveimmät työntekijät? Onko moinen EU:n direktiivien vastaista? Jollain tapaa kuitenkin pitäisi houkutella osaava työvoima Suomeen. Kun Suomessa on läjä osaajia, niin yritys on helppo perustaa, kun työvoimaa on rutkasti tarjoila. Tämä on kuitenkin muna-kana ongelma, sillä työvoima pääosin hakeutuu paikkoihin, joissa on työvoimapulaa. Suomeen tarvitaan siis teollisuuden yrityksiä luomaan kysyntää työntekijöille. Nykyinen ilmapiiri ei ole houkutteleva moiseen toimintaan.

Se, mitä Suomi eniten nyt tarvitsee on kansalaisten tietoisuuden lisäämistä talousasioihin liittyen. Tuntuu siltä, että ihan perusasioiden kanssa ollaan pahasti hukassa, varsinkin globaalilla ja pitkäaikaisuudella ajateltuna. Asioiden arvottamisen kanssa ei kyetä elämään reaalitodellisuudessa, vaan kaikki on aina kasvua, kehitystä ja lisäystä. Esimerkiksi surullisenkuuluisa Ihan tavallisia asioita-kampanja sai Arhinmäeltä ihan aiheellista kritiikkiä, mutta ratkaisuehdotukset eivät olleet kovinkaan rakentavia:
Selvitysten mukaan nuoret kaipaavat elämänsä nivelvaiheissa kasvokkaista kontaktia esimerkiksi ammatinvalinnanohjaajien, työnantajien, koulutusneuvojien ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja elää maailmassa, jossa julkista sektoria voi paisuttaa loputtomiin. On kyllä totta, että syrjäytyneestä seuraa melkoiset kustannukset valtiolle, joten syrjäytymisen estäminen on tärkeä asia, mutta keinojen tulisi olla kustannustehokkaita.

Kustannustehokkuus on se, mitä julkinen sektori tällä hetkellä kaipaa. Suomessa on totuttu hyvinvointivaltiomaiseen elämään ja jokainen kriittinen kommentti tai leikkausehdotus saa huikean vastareaktion, jossa tietyt arvot liittyen ihmisten hyvinvointiin nostetaan reaalitodellisuuden yläpuolelle. Totuus kuitenkin on se, että hyvinvoinnista on nyt leikattava. Niin epämiellyttävältä kuin ajatus kuulostaakin, niin liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli askel oikeaan suuntaan. Enempää leikkauksia poliisin toimintaan ei kuitenkaan kannata toteuttaa, sillä saadut säästöt menetetään pian harmaassa taloudessa ja entistä vihamielisempänä ilmapiirinä teollisuustoimintaa kohtaan. Toisaalta veroparatiisien käyttö ei ole niin laitonta puuhaa, etteikö sitä kannattaisi harjoittaa. Jos haluat pitää yrityksesi hengissä, niin luovat verojärjestelyt ovat oletusarvoisia.

Tämän kirjoituksen alussa mainittiin, että toimeentulotukihakemusten käsittelystä ei selvitä. Ratkaisuksi ehdotettiin väen lisäämistä. Millä tahansa muulla alalla lähtökohtaisesti ruvettaisiin pohtimaan prosessin tehostamista. Tukimallia tulisi yksinkertaistaa, jotta hakemusten käsittelyyn ei menisi niin paljoa aikaa. Osa hakijoista kärsisi tästä ja osa voittaisi. Epäoikeudenmukaista? Kyllä, mutta elämä on. Terveydenhuollon puolella ruuvia on jo väännetty melkoisesti, joten leikkauksia ja tehostamista ei paljoa enää voida harrastaa. Ratkaisuna voisi olla, että yksityisten terveyspalveluiden käyttö tehtäisiin sen verran houkuttelevaksi, että keksituloisetkin mielummin maksaisivat hoidon, ainakin osin, itse.

Ilkeältä kuulostava ratkaisu on myös se, että Suurille ikäluokille ei vain yksinkertaisesti tarjota, niin hyvää vanhusten huoltoa, mitä edeltävälle sukupolvelle (josko tuo nyt on edes mahdollista). Kun eläkeläisiä alkaa suhteessa olemaan liikaa työikäisiin nähden, niin ei voida lähteä siitä ajatuksesta, että työikäsistä puristetaan viimeisetkin mehut ulos, jotta eläkeläisten asema olisi hyvä. Asiaa pitäisi ajatella pitkällä aikavälillä ja seuraavakin sukupolvi tulisi huomioida. Tuleva sukupolvi joutuu maksamaan nykyiset velat takaisin. Mieleeni tulee taannoinen TV-lupa kampanja, jossa kaupan kassalla henkilö antaa kassahenkilölle kortin, jossa lukee 'Seuraava maksaa'. Tämä on ilkikurisen itsekästä toimintaa.

Minun työurani aikana valtionvelkaa tuskin pyritään maksamaan takaisin. Lähtökohtaisesti tulisi ajatella, että seuraavalla sukupolvella tulisi olla helpompi ja mukavampi elämä kuin edellisellä. Teknologia kehittyy ja yhteiskuntaa muokataan siihen malliin, että vähemmällä saa enemmän. Mutta ollaanko nyt tultu moisen tien päähän? Maailmassa väestönkasvu on lähtenyt käsistä ja tulevaisuudessa joudutaan varmasti pohtimaan, mistä saadaan kaikille yksilöille ravintoa. Tässä mielessä Suomessa on hyvä tilanne, kun suuressa maassa on vähän väkeä (ja paljon elinkelpoista tilaa). Suomen ei kuitenkaan kannata paisuttaa väestöään vastaamaan julkisen sektorin tarpeita, ei omalla, eikä tuontiväellä. Kun minä (ehkä) joskus pääsen eläkkeelle, niin miten ihmisarvoista tulee minun vanhustenhoito olemaan? Jos teollisuutta ei juurikaan ole ja verovaroista valtaosa menee lasten päivähoitoon samalla, kun kaikki ylimääräinen menee velkojen korkojen maksuun, niin millä rahalla minulle hommataan vaippojen vaihtaja? Todennäköisesti minun omalla rahallani, jota nyt ollaan verottamassa niin pirusti. Entäpä minun jälkikasvuni? Jos joudun käyttämään kaikki varani omaan eläkkeeseeni, niin enpä paljoa voi jälkikasvuni tarpeita tyydyttää. Perinnöksi jää vain henkilökohtainen velka. Siitäkin todennäköisesti pyritään veroittamaan.

Viren laskeskelee seuraavaa:
Jos bruttoveroaste nousee jatkuvasti prosentin vuodessa, mihin hallituksen politiikka käytännössä johtaa, vuonna 2050 kaikki on sitten ohi: veroaste on sata.
Vuonna 2051 veroaste olisi satayksi. Koko palkka menee maksuun ja lisäksi pitäisi vielä antaa verokarhulle tippiäkin.

Talouden ymmärtämättömyydestä, eritoten teollisuusyritystoiminnan kohdalla, kertoo hyvin optioiden ja bonusten järjetön parjaaminen. Kun perusduunaria potkitaan pihalle, mutta johdolle maksetaa bonusta, niin varmaan monen mieleen tulee ajatus, että törkeätä! Mietitäänpä asiaa hieman johdon ja yrityksen kannalta. Kuten edellä mainitsin, niin koulutettu ja kokenut väki ovat vapaita maan kansalaisia. Heillä on oikeus vaihtaa työpaikkaa. Kun yrityksellä alkaa mennä huonosti (monesti johdon toimista riippumatta), niin miksi henkilön enää kannattaisi olla tuollaisessa pestissä? Kun laiva alkaa upota, niin kannattaa luikkia karkuun mahdollisimman nopeasti. Osaava johtaja, jolla on kontakteja ja kokemusta, ei tule jäämään pitkäksi aikaa ilman pestiä. Toisaalta, jos on osaava johtaja, niin miksi mennä yrityksen johtoon, jos alamäki on jo hurja? Kuka haluaa mennä stressaavaan työhön, joka mahdollisesti loppuu nopeasti ja jättää epäonnistujan viitan harteille?

Yrityksen kannalta taas heikkona hetkenä johtajan vaihto ei ole ollenkaan hyvä asia. Ensinnäkin, se kertoo sijoittajille karua kieltä: edes meidän firman johtaja ei usko firmaan. Toisekseen, johtajan mukana lähtee rutkasti tietotaitoa. Uudelta johtajalta menee tovi, että pääsee edes jotenkin kärryille siitä, missä mennään ja mitä ollaan tehty. Yrityksen kannalta on siis erittäin tärkeää, että laskukaudella johtaja ei livistä karkuun.

Oma asiansa on, että kuinka suuri työssäpysymisbonuksen tulisi olla. Myöskin jatkuvat bonukset riippumatta siitä meneekö firmalla hyvin vai huonosti ovat kyseenalaisia. Eritoten valtionyrityksissä tulisi jotain kontrollia olla, sillä johdon vastuu on pienempi. Valtionyritys ei mene konkkaan, koska veronmaksajilta voidaan repiä selkänahasta lisää rahaa nostamaan tunaroitu yritys takaisin pystyyn.

Onneksi suurin osa sentää ymmärtää sen, että esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla, joissa koko talous rakentuu suuren tehtaan tai vastaavan toimintaan, tehtaan alasajosta seura hieman laajemmatkin vaikutukset. Jos 400 työntekijää pistetään pellolle, niin kulutus kunnassa laskee roimasti. Ravintolat, parturit, autokorjaamot ja muut pienyrittäjät joutuvat tiukoille. Kunnan verotulot laskevat monta pykälää ja tällöin terveydenhuolto, sosiaalitoimet, koulutus ja moni muu kärsii. Heikko koulutus ja epäonnistuneet sosiaalitoimet taas lisäävät syrjäytymistä, mikä ei varmastikaan ollut alkuperäinen tarkoitus julkisen sektorin paisuttelussa.

Näin kunnallisvaalien lähestyessä ihmisissä lisääntyy kaikki-mulle-heti-nyt-ajattelu samassa suhteessa, kuin poliitikolta tulee lupauksia. Harvassa taitaa olla ne poliitikot, jotka lupaavat parantaa kunnan taloutta nostamalla teollisuuden houkuttelevuutta julkisen sektorin kustannuksella. Aika turha on sättiä kreikkalaisia asioiden sössimisestä, jos itse ei sen parempaan pysty.

-PYO

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

> Hoitajapula

Tämähän on nykyään niin muodikasta todeta, vaan kun/jos olette sairaaloissa, vanhustentaloissa yms. käyneet, niin onko työssä vaikuttanut puuttuvan työntekijöitä. Ja jos asioita on itse hoitsuilta kysytty (varsinkin, kun on sitä työtä edes hiukan seurattu), niin mikä on vastaus. Minä itse en ole tätä hoitsupulaa missään oikein huomannut, ja sattuneesta syystä on tullut seurattua alaa sentään vähän tavallista kaduntallaajaa laajemmalla spektrillä.

> Toimeentulotukihakemukset

Nämä käsitellään lippulappuruljanssilla, jota muissa sosiaalipuolen virastoissa ei nykyään kauaa katseltaisi. Ei ihme, että rahaa, aikaa ja työpaikkoja palaa. Sivusta seuranneena: asiakkaan täytyy varata aika (puhelimitse), käydä esittämässä asioitaan siellä mukana miljoona lippua/lappua, täyttää _paperi_lomake joka kuukausi tai joka toinen kuukausi, johon helposti taas lisätään lippulappuja, sitten joku siellä virastossa käy näitä lippulappusia läpi, ja arvioi, aika usein mutulla, että annetaanko niitä pennosia vai ei. Esmes asumistuki: viedään/lähetetään ekan kerran KELAan lippulappusia (vuokrasopimus yms.) jonkin verran (itse hakemuksen voi tehdä netissä), sitten aina kerran vuodessa tarkistetaan asumistuki täyttämällä lomake netissä (ja ehkä viemällä/lähettämällä aika vähän lippulappusia KELAan, ei niin usein kuitenkaan tarvitse mitään lähetellä). Muut sosiaalipuolen palvelut eivät myöskään niin vie rahaa, rationalisointi on ollut viime vuosina suht huimaa, kun otetaan huomioon, että tosiaan on kyse sosiaalipuolesta.

> Teollisuus supistuu ja julkinen sektori kasvaa. Jotta paisuvaa julkista sektoria saadaan pidettyä yllä, niin teollisuussektoria joudutaan verottamaan rankalla kädellä.

Ja siltikin julkinen sektori on kasvanut vuosikymmeniä, ja katastrofia ei ole vielä sattunut. On se kumma!?!

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Suomentalouskasvu19762007.png

http://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/osio_2.pdf

> Miksi joku haluaisi perustaa siis Suomeen yrityksen?

Mutta niin niitä vaan perustetaan. Yhä enemmän ja enemmän. On se kumma!?!

http://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/osio_2.pdf

Anonyymi kirjoitti...

JATKAN

> Aluksi kuvittelin, että Suomi olisi keskimääräistä turvallisempi maa, mutta ainakin vuoden 2000 tilastot (PDF) eivät tällaista näkemystä tue. Ryöstöjen ja murtojen määrä saattaa olla vähäinen, mutta muu väkivalta näyttäisi olevan EU tasolla yläneljänneksessä.

Suomi on ihan turvallinen maa perusjannulle. Väkivalta selittyy pitkälti ryyppyjengien keskinäisestä kähinästä, ei koske normoja. Sitä paitsi lisääntynyt väkivalta jossakin selittyy siitä, että nyt on enemmän ja tulkinnanvaraisempia asioita väkivaltana kuin ennen (psyykkinen väkivalta varsinkin). Kun katsoo ei-niin-tulkinnanvaraisia asioita, murhat ja törkeät pahoinpitelyt, niin trendi on väkivallan väheneminen. Ja Suomi on joka tapauksessa selvästi osa väkivallatonta kehittynyttä maailmaa, ei väkivaltaisia kehitysmaita.

> Tässä mielessä on aika älytöntä, ettei Itä-Suomessa tarjota toisena kotimaisena venäjää, jolloin palvelun laatu nousisi, mikä houkuttelisi tänne enemmän kuluttajia.

Tätäkin asiaa on muodikasta toistella, mutta kun se totuus on, että nuoret nyt vaan valitsevat englannin ja _kaikkien_ muiden kielten valitseminen vähenee, kun annetaan vara valita. Ja ihan oikeasti se venäjä ei sitä leipää tuo, pikemminkin päinvastoin.

> Tarvitseeko postinkantajan olla maisteri, siivojan kandi ja tiskaajan tohtori selvitäkseen töistään?

Ei, mutta keskimäärin on parempi, että ihminen on koulutettu kuin kouluttamaton.

> Suomeen tarvitaan siis teollisuuden yrityksiä luomaan kysyntää työntekijöille.

Teollisuuden merkitys työnantajana pienenee jatkuvasti. Ei kannata haikaille niiden työpaikkojen perään. Jotain muuta on _pakko_ keksiä. Ja se muu on jonkinmoinen palveluala joka tapauksessa.

> Kustannustehokkuus on se, mitä julkinen sektori tällä hetkellä kaipaa.

Ja se "tällä hetkellä" on aina, eikös juu ;-)

Tosimaailmassa julkisen sektorin törsäys on erittäin hyvä apu taloudelle. Katsopa vaikka:

http://www.zompist.com/liberalism.html

ja sieltä kappale "The depression and the stimulus that ended it"

> Maailmassa väestönkasvu on lähtenyt käsistä

Höpöhöpö. Trendi kaikkialla maailmassa on hedelmällisyyden väheneminen, ja näin on ollut jo 1960-luvun alusta asti.

http://www.tiede.fi/blog/2009/12/21/vaestorajahdys-ei-ole-ongelma

voit tarkastella kehitystä ihan itse:

http://www.gapminder.org/

> Kuka haluaa mennä stressaavaan työhön, joka mahdollisesti loppuu nopeasti ja jättää epäonnistujan viitan harteille?

Elop?

> Harvassa taitaa olla ne poliitikot, jotka lupaavat parantaa kunnan taloutta nostamalla teollisuuden houkuttelevuutta julkisen sektorin kustannuksella.

Ehkäpä tuollaiset harvat poliitikot eivät tiedä talouden suuremmista trendeistä?

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista, mutta käyttämäsi lähteet eivät tue väittämiäsi.

>Ja siltikin julkinen sektori on kasvanut vuosikymmeniä, ja katastrofia ei ole vielä sattunut. On se kumma!?!

Eiköhän se katastrofi seuraa jos nykyinen kriisi laukeaa käsille. Julkinen sektori on kasvanut yksin velkarahan ansiosta. Lääkkeeksi tarjotaan nyt pidennettyjä työuria, kannattavampaa yritystoimintaa ja tehostetumpaa julkista sektoria.

Talousarvioesitys 2013
http://www.ek.fi/menestyva_suomi/hyvinvointi_kestavalle_pohjalle.php
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/08/24/sektoritaseet-suomessa-ja-euroalueella/
https://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/04_kolumnit/0110_pn/index.jsp

Yrityksiä perustetaan melko tasainen määrä joka vuosi, mutta tasaisesti yritykset myös lopettavat toimintansa. Sekä liikevaihto, että henkilöstömäärä on kuitenkin laskussa. Yleisesti ottaen yritystoiminnassa on kymmenen vuoden aikana ollut kasvua, mutta parin viime vuoden aikana laskua.

http://tilastokeskus.fi/til/syr/2010/syr_2010_2011-11-25_fi.pdf

Kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut Suomessa noin kahdellasadallatuhannella. Yrityskasvua on tuona aikana tullut noin 60 000 yrityksen verran, mutta valtaosa näistä työllistää reippaasti alle 50 henkeä. Pääosin kasvua on tapahtunut palveluyritysten kohdalla, mikä matkailualaa lukuunottamatta tuo harvoin rahaa ulkomailta Suomeen.

http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_fi.pdf
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

/JATKUU
Olet kuitenkin oikeassa väestönkasvun kohdalla: Se ei ole lähtenyt käsistä. Maailman väkiluku on silti kasvussa. Jos maailman väestö lopulta tasoittuu 10 miljardin tienoille, niin riittääkö meillä silloin kykyä ylläpitää kaikille ihmisarvoista elämää?

On myös totta, että iso osa kotimaisesta väkivallasta painottuu muutaman yksilön suorituksiin, mutta onko muissa saman kilpasarjan maissa sitten aivan toisenlainen tilanne? Kohdistuuko Norjassa rikokset lähinnä vain perusjannuihin? Ja vaikka rikosten uhreina pääosin olisi ammattirikolliset, niin siinä sivussa kyllä viattomat sivullisetkin käsrii. Väkivaltarikollisuus Suomessa on kasvussa, ei laskussa.

http://epakorrekti.blogspot.fi/2011/07/110-kertaa-paivassa.html

>Tätäkin asiaa on muodikasta toistella, mutta kun se totuus on, että nuoret nyt vaan valitsevat englannin ja _kaikkien_ muiden kielten valitseminen vähenee, kun annetaan vara valita. Ja ihan oikeasti se venäjä ei sitä leipää tuo, pikemminkin päinvastoin.
Ruotsin kielen kohdalla ei anneta valita. Se tässä juuri on pointtina. Venäjä varmasti toisi sitä leipää enemmän, jos he voisivat itärajan tuntumassa asioida omalla äidinkielellään enemmän.

>Elop?

Elopille maksettiin 6 miljoonan dollarin bonus tehtävän vastaanottamisesta. Ei hän ilmatteeksi moiseen pestiin olisi varmastikaan ryhtynyt. Elopilla on myös vielä mahdollisuus uhkailla lähtemisellä, jolloin hän saanee taloonjäämisbonuksetkin.
http://www.geekwire.com/2011/nokia-pays-big-bucks-elop/

>Ehkäpä tuollaiset harvat poliitikot eivät tiedä talouden suuremmista trendeistä?
Suurimmat trendit ovat velkaantuminen ja ykstyisen sektorin supistuminen. Nämä eivät todellakaan indikoi sen puolesta, että valtion kannattaisi ottaa lisää velkaa ja laittaa sitä sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

> Maailmassa väestönkasvu on lähtenyt käsistä

Höpöhöpö. Trendi kaikkialla maailmassa on hedelmällisyyden väheneminen, ja näin on ollut jo 1960-luvun alusta asti.

http://www.tiede.fi/blog/2009/12/21/vaestorajahdys-ei-ole-ongelma

voit tarkastella kehitystä ihan itse:

http://www.gapminder.org/

> Olet kuitenkin oikeassa väestönkasvun kohdalla: Se ei ole lähtenyt käsistä.

> käyttämäsi lähteet eivät tue väittämiäsi.

???

No, lähdetään silti tuosta.

> Olet kuitenkin oikeassa väestönkasvun kohdalla: Se ei ole lähtenyt käsistä. Maailman väkiluku on silti kasvussa. Jos maailman väestö lopulta tasoittuu 10 miljardin tienoille, niin riittääkö meillä silloin kykyä ylläpitää kaikille ihmisarvoista elämää?

Noin 1800 maailman väkiluku oli noin miljardi, 1960-luvulla noin 3 miljardia. Noina aikoina ensin Malthus yms. ja sitten Ehrlich yms. ennustivat katastrofia. Miksi ihmeessä joku 10 miljardia olisi se taikaluku, jolloin koko maailma romahtaa?

> Kohdistuuko Norjassa rikokset lähinnä vain perusjannuihin? Ja vaikka rikosten uhreina pääosin olisi ammattirikolliset, niin siinä sivussa kyllä viattomat sivullisetkin käsrii. Väkivaltarikollisuus Suomessa on kasvussa, ei laskussa.

http://www.tiede.fi/blog/2010/01/04/tilastoja-vakivallasta

http://www.optula.om.fi/uploads/dy5rcevcgroa.pdf

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate_by_decade

1970-luvun loppupuolella murhaluvut huitelivat 3/100 000 ja yli, nyttemmin noin 2/100 000. Eiköhän trendi ole vähenevä?

http://www.uku.fi/vaitokset/2004/isbn951-781-457-7.pdf

s. 20-21 Henkirikosluvut Suomessa keskimäärin kolminkertaiset muihin pohjoismaihin verrattuna.

http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2002/214oiks.html

Alkoholin vaikutuksen alaisena oli rikoshetkellä kaikista miessyyllisistä ja -uhreista runsaat 70 prosenttia. Kyse oli yleensä vahvasta, 1,5- 3 promillen humalasta.

Kun noin 2/3 henkirikoksista, noin kaksinkertainen määrä _koko_ Norjan henkirikosmäärään, tehdään vahvassa humalassa (sama pätee uhreihin), niin eiköhän voida huoletta sanoa, että kyseessä on suomalainen ilmiö, vaikka _kaikki_ henkirikokset Norjassa tehtäisiin vahvassa humalassa.

Tilastokeskuksen "poliisin tietoon tulleet rikokset". 1980-luvun loppupuolella "törkeä pahoinpitely"-tapauksia oli noin 2000 vuodessa, samoin on nyt. Väestö on kasvanut noin 10 %. Ainakaan nuo eivät ole lisääntyneet! Sitä paitsi todellakin "törkeäksi pahoinpitelyksi" luetaan nyt enemmän tapauksia kuin ennen, ihmiset myös ilmoittavat niitä enemmän, esimerkiksi valvontakamerat tuovat niitä ilmi enemmän yms.. Vertailukelpoinen linja on hankala ottaa, mutta väite, että väkivaltarikollisuus on lisääntynyt, seisoo kyllä savijaloilla.

> Ruotsin kielen kohdalla ei anneta valita. Se tässä juuri on pointtina.

Ei anneta matematiikan, liikunnan yms. kohdallakaan. Kuten itsekin sanot:

> Nuoret ovat todellisuudessa keskimäärin melkoisen tyhmiä, vaikka omasta mielestään osaavat kyllä ajatella. He ovat kuitenkin useimmiten melkoisen kokemattomia ja eivät ole tottuneet kantamaan vastuuta niin paljoa kuin aikuiset. Näin ollen ei oikein voida olettaa, että nuori välttämättä ymmärtäisi täysin mitä on tekemässä.

Joten kokeneet ja asioita selvittäneet aikuiset ovat tehneet ratkaisun heidän puolestaan.

> Venäjä varmasti toisi sitä leipää enemmän, jos he voisivat itärajan tuntumassa asioida omalla äidinkielellään enemmän.

Turun yliopisto:

http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/yliopiston-varmimmat-tarpit

"Rekrytointipalvelujen tarjoama oppiainekohtainen tutkimusaineisto kertoo, että erityisessä ahdingossa ovat vuotta 2007 edeltävinä vuosina olleet Italian kielen ja kulttuurin, Venäjän kielen ja kulttuurin sekä folkloristiikan opiskelijat, joiden kaikkien työttömyysaste oli yli 20 prosenttia. Näin korkeita työttömyyslukuja ei mitattu missään muussa yliopiston oppiaineessa."

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

Lähdekritiikkini koski siis lähinnä noita talousasioita koskevia juttuja...

Väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin täytynee tutustua tarkemmin paremmalla ajalla. Palaan asiaan myöhemmin.

> Vertailukelpoinen linja on hankala ottaa, mutta väite, että väkivaltarikollisuus on lisääntynyt, seisoo kyllä savijaloilla.

Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana laskua on kyllä tapahtunut huimasti, mutta viimeisen 5-15 vuoden aikana kasvua on taas tapahtunut (ei kuitenkaan murhissa). Toisaalta, kuten mainitsit, niin määrittelyt ovat muuttuneet ajan myötä, joten kasvun merkitys vaihtelee. Pääpointtina kuitenkin oli se, että Suomi ei voi markkinoida itseään paikkana, jossa rikollisuus olisi ihanan alhaista. Esim. Ranska, Saksa, Tanska, Norja, Puola ja Hollanti ovat Suomeen verrattuna rikosvähäisempiä paikkoja asua. Ruotsin kanssa ollaan suunnilleen tasoissa. Lähinnä Viro on sellainen valtio, jonka kohdalla voisi yrittäjälle ehdotella, että pistäpä pulju pystyyn mielummin tälle puolelle, niin eipä tarvitse niin paljoa pelätä rikollisuutta.

> Joten kokeneet ja asioita selvittäneet aikuiset ovat tehneet ratkaisun heidän puolestaan.

Tässä ei nyt ole kyse siitä onko englanti yleishyödyllinen tai kannattaako italiankielen tutkijaksi ruveta, vaan siitä, että onko pakollinen ruotsin opiskelu järkevää alueella, jossa ruotsin kieltä tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin venäjää. Venäjän kielen/kulttuurin tutkimuksen merkitys varmasti kasvaisi, jos täällä opiskeltaisiin venäjää ruotsiin rinnastettavalla tavalla. Matematiikkaa ja liikuntaa tarvitaan ympäri Suomen ammatista riippumatta. Olen käsitellyt aihetta jo aikaisemmin: http://epakorrekti.blogspot.fi/2010/12/pakkoruotsi-on-resurssien-hukkaamista.html