tiistai 22. syyskuuta 2015

"Naisilla on yli kaksi kertaa enemmän ammatista aiheutuneita ihotauteja kuin miehillä"

Iltalehti uutisoi työterveyslaitoksen listauksesta otsikolla Työterveyslaitos listasi: Nämä ovat yleisimmät ammattitaudit. Teaseriksi oli nostettu alla oleva.
Naisilla on yli kaksi kertaa enemmän ammatista aiheutuneita ihotauteja kuin miehillä
Listausta läpikäymällä huomataan, että kyllähän asia on näin, mutta miksi juuri tämä on nostettu? Alla omia ehdotuksiani samasta uutisesta nostatukseksi.
Miehillä on yli kolmekymmentä kertaa enemmän ammatista aiheutuneita meluvammoja kuin naisilla
Miehillä on yli kaksikymmentä kertaa enemmän ammatista aiheutuneita asbestisairauksia kuin naisilla 
Yli 76% ammattitaudeista on miehillä
Miehet kärsivät enemmän työnteosta kuin naiset, mutta silti pitää nostaa esille ainoa kohta, jossa naiset ovat selkeästi yliedustettuja. Miksi? Ja jos joku tasa-arvopelle tämän kirjoituksen lukee, niin kannattaa pohtia, että pitäisikö miesten terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen panostaa hieman enemmän.

-PYO

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän siihen pitäisi. Se miehen euro kun on varsinkin arvauskeskusten puolella n. 50 senttiä. Samaten miehen vuosi on 11 kuukautta, asepalvelus koskee vain miehiä, suurin osa katuväkivallasta kohdistuu miehiin, suurin osa työtapaturmista sattuu miehille, peruskoulu ja lukio on suunniteltu (tuossa ikävaiheessa aiemmin kypsyvien) tyttöjen kehitystasoa vastaamaan, huoltajuuskiistoissa miehen oikeusturva on likimain olematonta, ja, ja...

Onhan sitä jo tuossakin listaa. Puhumattakaan siitä, että jokin jännä väkivaltamekanismi se vaan tappaa miehet n.7-10 vuotta ennen saman ikäluokan naisia. Ja varsinkin syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva mies on sosiaaliämmien keskuudessa pahinta mahdollista kuraa, sillä kun ei ole uhripääomaa(TM). Syyttäköön vaan ihan itse itseään ongelmistaan! Joten jos joku tasa-arvopelle sattuu tämänkin listan lukaisemaan, niin toivottavasti antaa edes rahtusen ajattelemisen aihetta. Taitaa tosin olla liikaa vaadittu.

Feminismistä kun on muutenkin tullut lähinnä (ylempi)keskiluokkaisten naisten kuppaamis- ja välistävetokoneisto. Esim. naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin? Halojaa, no mitähän yhteiskuntaryhmää nuo sinne valittavat naiset sitten edustaisivat? Jostakin prolemuijien ahdingosta tai kehitysmaiden naisten (varsinkin Rauhanuskonnon(TM) ja Afrikan maissa asuvien)ongelmista toki voidaan pitää juhlapuheita väräjävällä äänellä, mutta koskapa nämä eliitti-ihmiset ovat heidänkään hyväkseen yhtään mitään konkreettista tehneet...?

Ja jokin ei oikein siinäkään yhtälössä täsmää, että kun jeesustelijat aina paasaavat, kuinka suurin osa maailman pakolaisista on naisia ja lapsia (mikä on käsittääkseni sinänsä totta), niin jotenkin kummasti tännekin tuntuu saapuvan lähinnä raavaita nuoria karjuja. Nykyjään kun Hyväksi Ihmiseksi(TM) ryhtymiseen ei tarvita muuta kuin oma ilmoitus asiasta ja riittävä määrä asiaankuuluvaa signalointia, mitään konkreettisia tekoja ei vaadita tasan yhtään mihinkään.

J.Edgar

Anonyymi kirjoitti...

"peruskoulu ja lukio on suunniteltu (tuossa ikävaiheessa aiemmin kypsyvien) tyttöjen kehitystasoa vastaamaan"

Haluaisin kuulla näihin molempiin väitteisiin perustelut.

Anonyymi kirjoitti...

No ehkäpä määrittelin tuon kohdan hieman huonosti, tarkoitukseni oli siis sanoa, että peruskoulun (varsinkin yläasteen) ja lukion opetussuunnitelmat de facto vastaavat paremmin tyttöjen kuin poikien senhetkistä kehitystasoa, joten sekin on omalta osaltaan vaikuttamassa suuntaan, joka nimenomaan suosii tyttöjä ja nuoria naisia. Kuinka tarkoituksellista tämä sitten kenties on, siihen en ota suoranaista kantaa.

Toisaalta, enemmistö lukiolaisistahan on tyttöjä, ja korkeakouluissa (pl. lähinnä "kovat" luonnontieteelliset alat) tuo naisenemmistö on jo aivan selkeä. Pelkkä koulumenestys ei toisaalta tietenkään ratkaise kaikkea elämässä, vaan voihan siinä aina käydä niinkin, että seittosen pojasta tuleekin isona pomo ja siitä kiltistä kympin tytöstä sihteeri...

Mm. Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut tästäkin aihepiiristä, esim. näissä teoksissa:


Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma : löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? / Saija Alatupa (toimittaja), Krister Karppinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Hannele Savioja.

Temperamentti ja koulumenestys / Liisa Keltikangas-Järvinen.

Maailman paras koulu? / Liisa Keltikangas-Järvinen & Sari Mullola.


J.Edgar


Anonyymi kirjoitti...

Se on totta, että tytöt kehittyvät "henkisesti" nopeammin kuin pojat (millä mittarilla tätä muuten voidaan mitata?) ja heidän aivonsa saavuttavat maksimi kokonsa aiemmin, mutta millä tavalla se vaikuttaa koulumenestykseen? Minkälaisia näiden opetussuunnitelmien pitäisi olla, että ne vastaisivat paremmin poikien senhetkistä kehitystasoa?