1. Asuntoja metropoliin
Talouselämä ehdottaa, että suurkaupunkialueille tuotetaan lisää asuntoja, jotta saadaan työvoimaa asumaan sinne, missä sitä tarvitaan. Näiden pienien halpojen asuntojen rakentamista voitaisiin tukea valtion rahalla.
2. Vähemmän tukieuroja
Suosikkikolumnistini Veijo tiivistää asian hyvin[T&T, 9.3.2012]. "Ensin rahat otetaan menestyvältä voittoa tuottavalta yritykseltä. Sen jälkeen poliitikot antavat samat rahat yritykselle, joka ei menesty." Talouselämä ehdottaa, että valtion tukien sijasta tulisi luottaa yksityisiin rahoittajiin.
Asia vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta kun jo ensimmäisessä kohdassa ehdoteltiin valtion tukia rakennusyrittäjille, niin täytyy kyseenalaistaa jompi kumpi kohdista.
3. Lisää maahanmuuttajia
Talouselämän kaava on seuraavanlainen, mitä enemmän työvoimaa, sitä enemmän tehtyä työtä ja valinnanvaraa työntekijöiden suhteen. Otsikko on hämäävä, sillä todellisuudessa kaivataan enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. EK:n maahanmuuttoasiantuntijan mukaan Suomeen pääsee helpommin pakolaisena kuin työntekijänä.
Luulisi, että aloille, joissa on täällä työvoimapulaa alan ammattilaiset otettaisiin avosylin vastaan ja työlupa lätkästäisiin suoraan kouraan. Toisaalta, mahdolliset taustat kannattaa syynätä riittävällä tarkkuudella. Arvostaisin suuresti, jos vältyttäisiin uudelta viisi miljoonaa veroeuroa kustantavalta oikeusprossilta ulkomailla tapahtuneiden rikoksien tiimoilta. Ehkäpä tuon summan voisi vähentää valtion kehitysavusta...
4. Pidä 60-vuotias töissä
Keskimääräinen elinikä on ollut jo pitkään kasvussa. Jokainen vuosi, joka vietetään työn puolella on voittoa ja jokainen eläkevuosi on häviötä. Vanhat työntekijät kannattaa siis pitää töissä mahdollisimman pitkään. Tarjoilla on keppiä ja porkkanaa. Mitä pidempään sinnittelee töissä, niin sitä suurempi eläkepotti tulee olemaan. Hieman mietityttää, että onko vanhus oikeasti riittävän työkykyinen. Se, että henkilö pysyy hengissä pidempään, ei välttämättä tarkoita sitä, että henkilö olisi fyysisesti ja henkisesti siinä kunnossa, että kykenisi hoitamaan töitä. Nykyinen työtahti, kun on sen verta stressaavaa, että jo nourisolla tekee tiukkaa pitää itsensä terveenä ja järjissään töissä.
Joka tapauksessa, nykyisiä eläkkeelle siirtyjiä tämä ei tietenkään koske, vaan vasta tulevia sukupolvia. Suuret ikäluokat siirtyvät oletettuun elinikäänsä verrattuna melkoisen aikaisin eläkkeelle. X-, Y- ja Z-sukupolville tilanne on verrattain ihana. Sosiaalikulut vanhusten hoitoon ovat suuremmat kuin koskaan ja niitä joudutaan maksamaan pidempään kuin koskaan. Tehokkuuden nimissä työpaikkoja supistetaan, kun kaksi leppoisasti jotain hommaa tehneet työntekijät hyppäävät nyt eläkkeelle, niin jatkossa tuota hommaa tekee yksi henkilö. Velkaa on otettu eläkepuljailuja varten ja on seuraavien sukupolvien ongelma maksaa se takaisin. Luontoa on ryöstetty ja on seuraavien sukupolvien ongelma saada aikaiseksi teollisuutta vihreällä energialla. Hoivatyöntekijöitä raahataan ulkomailta hoitamaan nykyiset eläkkeelle siirtyjät sen kummempia miettimättä, mitä moinen toiminta tarkoittaa pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden eläkeläinen joutuu siis tekemään enempi töitä vähemmillä resursseilla säästäen koko ajan pahan päivän varalta, joka todennäköisesti koittaa 80-vuotiaana. Koska Suomessa ei tunneta niinkään triviaalia asiaa kuin eläkekatto, niin eläkkeet jakaantuvat totaalisen epätasaisesti työuransa tehneiden kesken. Erinäiköisien eläkerahastojen kanssa tehdään "eläkejärjestelyitä", jotka jotenkin maagisesti kasaantuvat tavallisen veronmaksajan maksettavaksi. Kiitos suuret ikäluokat ja Suomen viime aikaiset hallitukset!
4. Pidä 60-vuotiastöissä (osa II)
Edellinen hieman pääsi paisumaan, joten kirjoitan tämän nyt omaan osioonsa, koska tämä kohta on lähinnä se syy, minkä takia tästä aiheesta lähdin kirjoittamaan.
Opiskelijat saisi nopeammin työelämään tekemällä pitkittyneet opinnot kalliiksi ja palkitsemalla nopeaa opiskelua.
Toisin kuin edellä mainittujen eläkkeiden kanssa, vuoden mittainen muutos ei yleensä opiskelujen kanssa ole niin polarisoitunut valtion talouden kannalta. Kun keskivertoeläkeläinen poistuu työvoimasta menetetään melkoisesti osaamista ja 1400e/kk valtion rahaa. Kun opiskelija siirtyy töihin ei työpanos ole kovin kummoinen ja valtio säästää keskimäärin 400e/kk (PDF), asumislisä mukaanluettuna.
Opintoraha ei ole mikään kummoinen tienesti ja sen saaminen edellyttää opintojen edistymistä. Helpon rahan perässä opintojen suorittamista tuskin viivytetään. En oikein usko, että kukaan opiskelija ihan kiusallaan istuu koulunpenkillä. Kuten olen jo aiemmin todennut, niin opiskelut viivästyvät lähinnä sen vuoksi, että opiskelijat ovat töissä. Nopeampi valmistuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että opiskelijat pääsisivät töistä aikaisemmin töihin. Luonnollisesti tämä ei tietenkään juurikaan muuta kansantaloutta. Töiden teko jo muutenkin rajoittaa opintorahan saantia.
Talouselämän ehdotus ainakin noin aseteltuna vaikuttaakin ennemminkin vain kiusanteolta. Kenen etua se ajaa, että viimeisiä kurssejaan suorittava ajetaan taloudelliseen ahdinkoon? Tällöinhän valmistuminen viivästyy vain entisestään, kun opiskelija joutuu käyttämään aikansa työntekoon ja tulorajojen ihmettelyyn. Nopea valmistuminen taas palkitaan yleensä sillä, että henkilö pääsee nopeammin leveämmän leivän ääreen. Jos vaikkapa valmistuu kahta vuotta aikaisemmin, niin tuona aikana opintotukea saisi yheensä alle 10000e, mutta oman alan töissä parin tonnin kuukausipalkalla tienestit ovat melkein viisinkertaiset. (Opiskelupaikkaa valitsevien kannattaa muuten tutustua tuohon linkkiin tarkemminkin).
5. Yritysten verot alas
Tylsän triviaali ratkaisu. Kun yrityksen tuotto pysyy samana, mutta kustannukset laskevat, niin käteen jää enemmän rahaa sillä voidaan laajentaa toimintaa esim. palkkaamalla lisää väkeä. Tällöin tuotto taas kasvaa ja valtion kirstuun tulee rahaa yritysveron kautta. Ihan nollille yritysveroa ei tietenkään voida laittaa, sillä merkittävä osuus valtion budjetista tulee yrityksiltä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että mitä enemmän väkeä on töissä sitä enemmän on väkeä maksamassa tuloveroa ja sitä vähemmän on väkeä valtion tuen tarpeessa.
Yhteenveto
Suomen politiikka ei ole ollut kovin kauaskatseista viimeisten 30 vuoden aikana. Tästä maksavat verisesti työuransa alkupuolella olevat henkilöt ja todennäköisesti myös tulevat sukupolvet. Suomalaiset ovat tottuneet liian paisuneeseen (ja silti tehottomaan) sosiaaliseen sektoriin, johon ei yksinkertaisesti ole ollut varaa. Kun omien juoksevien kulujen lisäks pitäisi maksaa takaisin velka, sekä kustantaa tuet ties keille kaikille retkuille ja laiskiaisille euroalueella ja sen ulkopuolella, niin työntekijän tulee tuottaa paljon ja kuluttaa vähän. Tämä on inhimillisesti mahdoton yhtälö. Ainoa ratkaisu on saada sijoittajat uskomaan Suomen teollisuuteen.
Mikäli Suomessa on hyvä kasvualusta teollisuudelle tämä voisi olla mahdollista. Suomessa on hyvin koulutettua väkeä ja joitain luonnonvaroja, mutta siihenpä hyvät puolet loppuvatkin. Suomen sijainti ei ole keskeinen, kieli on harvinainen ja sisäiset markkinat pienet. Lisäksi yhteisövero on sen verran korkea, että pulju kannattaa pistää mielummin Viroon pystyyn.
Tärkeintä olisi kuitenkin pistää kuriin julkisen puolen rahareiät. Pois turhat höpölöpötyöntekijät ja ökyrikkaiden keplottelut kuriin. Eläkekatto voimaan välittömästi ja koskemaan myös nykyisiä eläkkeitä. Mahdollisesti voisi harkita myös, että ökyeläkkeistä perittäisiin takautuvasti velkakaton ylittänyt osa. Valtion tulee taata inhimillinen elämä jokaiselle sen kansalaiselle. Valtion ei tule taata suurituloisille suurituloista eläkettä, vaan elämiseen riittävä. Mikäli joku haluaa vähän luksusta elämään, niin sitten tekemään ylitöitä, riskeeraamaan oman yrityksen kanssa, hankkimaan harvinainen ammattiataito tai tekemään vaativaa työtä.
Maahanmuuttajien kohdalla tulisi suosia työperäistä väkeä ja minimoida väki, joka tarvitsee suunnattomasti tukea päästäkseen työelämään. Tänne tuleva väki taasen pitäisi pikaisesti päästää töihin ja tarvittaessa antaa koulutusta ja kulttuuriopetusta, jotta töitä voitaisiin tehdä. Lisäksi tulisi tehdä täällä työnteko houkuttelevaksi. On aika älytöntä, että ulkomaalainen tulee tänne opiskelemaan suomalaisten rahoilla ja häipyy sitten naapurimaahan edistämään teollisuutta.
Opiskelijoiden kepittämisen harkitsemisen tulisi loppua välittömästi. Valtaosa opiskelijoista valmistuu suurin piirtein niin nopeasti kuin (omien ja koulun) resurssien puitteissa on mahdollista. Pientä tehostamista voidaan tehdä ja niin koko ajan tehdäänkin, mutta mitään ihmeitä on turha toivoa opiskelijoiden nopeammalla valmistumisella. Eläkeikää voidaan nostaa jonkin verran, mutta ei loputtomasti. Jonkinlainen reiluusperiaate tässäkin kannattaisi muistaa.
Yleisesti ottaen järjestelmän tulisi olla sellainen, että työpaikan saanti olisi helpompaa ja pienenkin työtuloksen tekeminen olisi aina kannattavampaa kuin joutenolo. Niin eläkeläiset, opiskelijat kuin työttömät voisivat hyvin tehdä pieniä keikkahommia tukiensa ohella ilman, että pitää ruveta laskemaan ja pohtimaan, että jääkö netto silloin sittenkin huonommaksi. Yksinkertaisimmillaan tuet voitaisiin maksaa täysin ja keikka olla tuloveroton. Ainakin keikan tarjoaja saa tällöin tuottavuutta ylöspäin, mikä lopulta kuitenkin päätyy jonkun mutkan kautta verottajalle.
Pidän jokseenkin erikoisena, että talousongelmat systätään niiden niskaan, jotka tekvät jo töitä ja maksavat veroa. Miksi heidän pitää tehdä enemmän töitä ja maksaa enemmän veroa?
-PYO
ps. Jos naiset kerran odotetusti elävät n. 8% miehiä kauemmin, niin eikö heidän tulisi tällöin myös olla n. 8% pidempään töissä? (Työkyvyttömyyseläke taitaa kyllä tilastot laittaa näin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti