lauantai 16. huhtikuuta 2011

Sallitko abortin raiskatulle?

Ysiluokkainen tyttö esitti kysymyksen koskien aborttia: "Miksei raiskattu tyttö saisi tehdä aborttia?". Katolinen Timo Soini on viime aikoina nostanut omaa ja puolueen suosiota hurjasti, joten tällainen eettinen kysymys, varsinkin nuoren suusta kuultuna, on mitä hienointa mediapullaa. Soini on todennut, että kyseessä on hänen henkilökohtainen kantansa, joten hän ei suostu asiaa kommentoimaan, koska johtajan roolissa vastaus yleistettäisiin koskemaan koko puoluetta. Asia on Soinille vaikea, joten muut puolueet luonnollisesti korppikotkien lailla ratsastavat tällä mediaherkuttelulla.

En pidä ollenkaan huonona, että politiikko pitää henkilökohtaiset uskontoonsa perustuvat kannat poissa politiikasta. Näinhän sen tulisikin olla!

Ihmettelen myöskin yleistä kantaa, että on itsestään selvää, että abortti tulisi sallia raiskatulle. Äkkiseltään tulee mieleen joukko eettisiä kysymyksiä, mihin mielestäni ei ole todellakaan helppo ilmaista yleistä kantaa. Harmi vain, etten ole enää ysiluokkalainen, niin ketään ei kysymykseni kiinnosta.

Onko olemassa jokin peruste, että abortti sallitaan yhdessä tapauksessa, mutta ei toisessa? Sallitaanko abortti sillä perusteella, että lapsi ei ole toivottu, siihen ei ole varaa tai muuten vain ei huvita? Sallitaanko abortti myös siinä vaiheessa, kun lapsi on jo vuoden vanha, tai vaikka 90-vuotta vanha? Onko yleensä tapana rankaista jälkikasvua isän tekemästä rikoksesta? Onko myös isän oikeuksien mukaista, että hänen lapsensa vedetään viemäristä alas? Saako abortin tehdä vasten äidin tahtoa?

En ole miettinyt ylläoleviin kysymyksiin vastauksia ja toivon tosissaan, että en koskaan joudukaan. Tämäkin ongelma olisi huomattavasti helpompi, jos saataisiin raiskaukset kokonaan pois maailmankuvasta.

-PYO
ps. Tuosta uskonnon ja politiikan sotkemisesta tuli mieleeni, että oliskin hupaisaa, jos joku ehdottaisi, että talousongelmat saadaan ratkaistua repimällä koko kansalta hampaat irti ja laittamalle ne yöksi tyynyn alle.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Vaalityönteko

Tässä juuri ennen duuniin lähtöä lueskelin lehdestä kuinka poliitikot tekevät vaalityötä siellä sun täällä. Eikös heidän pitäisi kuitenkin istua eduskunnassa parantamassa Suomea, eikä matkustella ympäri maata juoruilemassa tuntemattomien kanssa kahvikupposen ääressä?

Takaisin töihin siitä!!!

-PYO
ps. Vaikka toisaalta... onhan se hyvä, että edes kerran neljässä vuodessa nuo epelit kuuntelevat kansalaisia.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Vaaliteemani

Koska vaalit lähestyy on hyvä tilaisuus listata muutamia arvoja ja asenteita, joita toivoisin seuraavalla hallituskaudella käsiteltävän.

1. Talous takaisin tasapainoon

Suomi on tällä hetkellä suuresti velkaantunut. Euro-maista mm. Kreikka ja Irlanti ovat antaneet näytön mahdollisesta tulevaisuudesta. Suomen on saatava taloutensa takaisin kuntoon. Tämä vaatii sekä veronkorotuksia, että leikkauksia hyvinvointiyhteiskunnasta. Sosiaalipuolen menoja on leikattava. Kaikille ei voida taata hyvinvointia, mutta perusturva voidaan. On varmasti nihkeää elää pienillä tuloilla, mutta tulevaisuus vaatii uhrauksia tällä hetkellä. Jos talous jatkaa kohti alamäkeä, niin parinkymmenen vuoden päästä joudutaan tekemään todella traagisia leikkauksia. Kulttuurista, tieteestä ja koulutuksestakin joudutaan leikkaamaan hieman. Terveydenhuollosta en lähtisi leikkaamaan, sillä se on jo jostain kumman syystä onnistuttu saamaan jo retuperälle.

Pelkkä verojen korotus ei toimi. Kun tuloverot kohoavat liian korkealle, niin rikkaat muuttavat ulkomaille. Lisäksi keskituloisen ei kannata tehdä stressaavaa työtä, jos verojen jälkeen käteen jää fyrkkaa suunnilleen yhtä paljon kuin työttömälle. Yritysten verottaminen taas vie kilpailukykyä ja siirtää teollisuuden maihin, missä se on kannattavampaa.

2. Byrokratian vähentäminen
Sen sijaan, että kansalainen voisi keskittyä työntekoon ja vapaa-aikaan hänen tulee jatkuvasti kamppailla millon minkäkin byrokraatin kanssa. Monet byrokraattiset toimet ovat äärettömän hitaita, kalliita ja usein melko turhia. Säästöä ja mielihyvää tulee, kun tuuletetaan virastoja ja laitetaan pellolle kaikkein turhimmat virastorotat. Terveydenhuollossakin turhanpäiväisen juoksemisen ja paperipostin odottamisen takia, monet sairaudet ja vammat hoidetaan aivan liian hitaasti.

3. Lait ja rangaistukset järjellisiksi
Lakikirja alkaa olemaan sellainen sillisalaatti, että joka kohtaan on olemassa poikkeuksen poikkeuksia ja ristiriitoja. Tavallinen kansalainen ei voi enää olla varma, että rikkooko kadulla käveleminen jotain lakia tai onko jokin sana niin loukkaava, että sen käytöstä saa sakkoja. Kummalliset hömppälait pitäisi hylätä jo ideavaiheessa. Toisaalta kunnon rikoksista pitäisi saada kunnon rangaistukset. On järjetöntä, että murtomies saa sakkoja, jotka hän leppoisasti maksaa seuraavan keikan ansioilla. Vankilaan tuollaiset joutuaisivat, eivät takaisin kadulle jatkamaan puuhiaan. Samoin raiskaajat. Mahtaa olla raiskatulla hyvä fiilis, kun kuukauden päästä tapahtuneesta tekijä tulee taas kadulla vastaan. Muutenkin vankiloita voisi hieman uudistaa. Ulkomailla siviilissä elämä on kurjaa, joten parempi tulla Suomeen, tehdä rikos ja päästä hyvinvoinnin piiriin kiven sisään.

4. Taikauskot ja uskomukset pois valtion tiloista ja toimista
Kirkko ja valtio ehdottomasti erikseen toisistaan. Uskonnot laskettakoon harrastuksiksi siinä, missä jääkiekko ja rock-musiikkikin. Fanit kustantakoot toiminnan ja päättäjät pitäkööt uskomukset erossa faktoista. Homo-vastaisuutta ei voi perustella uskolla. Maahanmuuttokritiikkiä ei voi perustella muukalaisvihamielisyydellä. Maahanmuuttoa ei voi perustella monikulttuurisuudella. Pakkoruotsia ei voida perustella tarpeellisuudella. Valtion asioiden hoito pitää perustua tutkittuun tietoon ja/tai yleisesti hyväksyttyihin teorioihin. Toisaalta kohdan 2 perusteella päätöksentekoa tulisi nopeuttaa, eli ihan kaikkea ei pidä lähteä tutkimaan kolmen vuoden suunnitelmalla. Joissain asioissa pitää siis tehdä pikainen päätös asiantuntemuksen perusteella.

5. Päättäjät ja muut ketkut vastuuseen tekemisistään

Mikäli ministeri esittää valheellista tietoa eduskunnalla hänelle annettakoon rutkasti sakkoa. Mikäli hallitus tuhoaa Suomen talouden, niin maksakoon ainakin osan talouden korjaamisesta omasta pussistaan. Mikäli päättäjien toimet lisäävät rikollisuutta kunnissa, niin päättäjät setvikööt tilanteen kuntoon vapaa-ajallaan. Luonnollisesti myös työtä on eduskunnassa tehtävä. Mikäli edustaja ei ole paikalla äänestyksissä tai ei saa yhtään lakiehdotusta läpi, niin eipä ole mitään syytä odottaa saavaansa palkkaakaan. Korruptiosta nyt ei varmaan tarvitse edes erikseen mainita.

Lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta myös hieman karkeasti. Reaalitilanteissa asiat eivät valitettavasti ole ratkaistavissa näin yksioikoisesti.

-PYO
ps. Onnea vaan tulevalle hallitukselle. Helppoa ei varmasti tule olemaan.

Vaalit pistää vihaksi

Viimeaikoina mediassa on näkynyt kovasti kritiikkiä vihapuheita vastaan. Vihapuheet on saatava kuriin, koska ne uhkaavat demokratiaa ja lietsovat väkivaltaa. Lähes poikkeuksetta vihapuheet tulevat rasisteilta ja kohteina ovat maahanmuuttajat, ulkomaalaiset ja maahanmuuton parissa työskentelevät tahot, niin ja tietenkin homot.

Todellisuudessa mitään selkeitä viitteitä siihen, että kenenkään puheet (tai tarkemmin ottaen kirjoitukset) olisivat innostaneet ketään tekemään minkäänlaista väkivaltaa. En laske tähän yhdenkään uskonnollisen johtajan paasauksia. Eipä pidä kovinkaan pitkälle lukea valtauskontojen oppikirjoja, kun pääsee ymmärrykseen, että epäuskovaiset on ali-ihmisiä, demonien possessoimia, heille ei tule suoda ihmisarvoa jne.

Ajatusmalli, että puheet murtaisivat demokratian on jokseenkin huvittava. Nykydemokratiahan juuri perustuu siihen, että jokainen voi tuoda mielipiteensä esille, asiasta keskustellaan ja keskustelun pohjalta äänestetään. Suvaitsevainen maailmankatsomus on kuitenkin usein sitä mieltä, että vain oikeat mielipiteet (eli omat mielipiteet) on sallittava. Väärät mielipiteet on asetettava laittomiksi, ettei kukaan vain korruptoituisi niistä. On todellakin surkuhupaisaa, että itseään liberaaleiksi tai antifasistisiksi nimittävät tahot ehdottelevat tällaisia käytäntöjä.

Miksi vihapuheet nyt yhtäkkiä ovat sitten alkaneet kiinnostamaan 'liberaaleja'?

Suomessa on kohta vaalit tulossa ja entinen pikkupuolue perussuomalaiset on saanut gallupien mukaan kovasti kannatusta. Ei ole mitenkään yllättävää, että nopeasti kannatusta saanut oikeistopopulistinenvihapuolue saa lokaa niskaansa joka suunnasta, eritoten niiltä, joiden kannatusta puolue on nakertanut. Vaaliteemaksi onkin muodostunut olla eri mieltä jokaisessa asiassa persujen kanssa. Lisäksi joka käänteessä on aina hyvä huomauttaa, kuinka Persut eivät tiedä mistään mitään ja heidän kannattajansa ovat tyhmiä ja sulkeutuneita. Todennäköisesti tuollainen morkkaaminen on sen verran läpinäkyvää, että ääniä alkaakin satamaan persujen laariin.

Poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi vaalit tekevät juuri demokratian perusteet ja lähiaikoijen tapahtumat muualla Euroopassa. Ruotsissa ruotsindemokraatit, jotka kotimaisessa mediassa on usein linkitetty persuihin, ovat saaneet mittavan äänisaaliin. 'Kansan' reaktio kansan päätökseen oli vähintäänkin erikoinen. Tuhannet ihmiset ilmaantuivat banderollien kanssa ruotsindemokraatteja. Nimellisesti tuo väkijoukko vastusti puoluetta, mutta Ruotsin kansa oli enemmistöpäätöksellä nostanut kyseisen puolueen paikalliseen hallitukseen. Väkijoukko siis vastusti demokraattista päätöksentekoa, ainakin nykymallissaan. Ymmärtääkseni malli ei ole muuttunut sitten viime vaalien, joten on kummallista, ettei silloin kaduille menty kapinoimaan. Olisiko käynyt nyt niin, että tulos ei miellyttänyt ja huono häviäjä astui esille? Mitenhän käy Suomessa, jos persut valitaan ensimmäistä kertaa hallitukseen? Ainakin nyt etukäteen ollaan päivitelty milloin mistäkin syystä.

Jatkan vielä vähän vihapuheista. Vihapuheen määritelmä on nimittäin kovin avoin (ja usein sidottu täysin omiin agendoihin). "poliitikot ovat nyt huolissaan keskusteluilmapiirin raaistumisesta ja oikeusministeriö haluaa kitkeä vihapuheet keskustelupalstoilta". Rivien välistä voisi tulkita, että vihapuheet tapahtuvat pääasiassa keskustelupalstoilla. Thorsin uhkaaja tuomittiin sakkoihin. Uhkaus oli muotoa "Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorssin taposta!"-keskusteluryhmän perustaminen. Myös Jani Toivola on saanut osansa uhkailusta. Pelko mielessä kampanjoiva Toivola ei luonnollisestikaan ilmoittanut asiasta poliisille, vaan lehdistölle, eihän poliisi nyt mitään sääliääniä toisi, varsinkaan kun mitään uhkailua ei oikeasti ilmeisestikään ole tapahtunut. Voimia kuitenkin Toivolalle kampanjointiin!

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet taas haluaa muistuttaa, ettei sananvapaus oikeuta vihapuheisiin. Jos vihaan [HYPOTEETTISESTI] vaikkapa juustoa, Nokian puhelintani tai koirankakkaa kengänpohjassa, niin saanko niistä ilmaista mielipiteeni esimerkiksi Facebook-sivuillani? Jos vihaan narkkareita, sosiaalipummeja tai pedofiilejä, niin saanko siitä kertoa vaikkapa kotisivuillani? Todennäköisesti saan. Miksi sitten en saa sitten kirjoittaa negatiiviseen sävyyn vaikkapa Lesboista, Eskimoista tai Saatananpalvojista? Miksi en saa ilmaista vihamielistä mielipidettäni johonkin seksuaaliseen suuntautumiseen, ihmisrotuun tai taikauskoon? Käveleekö todellakin Suomen kaduilla henkilöitä, jotka vihapuheen nähdessään ryhtyvät impulsiiviseen väkivallantekoon? Eikö olisi fiksumpaa pistää nuo (muutamat) yksilöt hoitoon ja antaa toisten kirjoittaa rehellinen mielipiteensä asioista?

Kovin olen kiinnostunut näkemään, miten vihapuhe määritellään ja mihin siinä vedetään rajat, jos se halutaan erikseen lailla kieltää.

-PYO
ps. En ole nyt varma onko Suomen Laissa jo määritelty vihapuhe. Hakutoiminnon käyttö jostain syystä vaati sähköpostiosoitteeni.