"Naisilla on yli kaksi kertaa enemmän ammatista aiheutuneita ihotauteja kuin miehillä"

Iltalehti uutisoi työterveyslaitoksen listauksesta otsikolla Työterveyslaitos listasi: Nämä ovat yleisimmät ammattitaudit. Teaseriksi oli nostettu alla oleva.

Naisilla on yli kaksi kertaa enemmän ammatista aiheutuneita ihotauteja kuin miehillä

Listausta läpikäymällä huomataan, että kyllähän asia on näin, mutta miksi juuri tämä on nostettu? Alla omia ehdotuksiani samasta uutisesta nostatukseksi.

Miehillä on yli kolmekymmentä kertaa enemmän ammatista aiheutuneita meluvammoja kuin naisilla

Miehillä on yli kaksikymmentä kertaa enemmän ammatista aiheutuneita asbestisairauksia kuin naisilla 

Yli 76% ammattitaudeista on miehillä

Miehet kärsivät enemmän työnteosta kuin naiset, mutta silti pitää nostaa esille ainoa kohta, jossa naiset ovat selkeästi yliedustettuja. Miksi? Ja jos joku tasa-arvopelle tämän kirjoituksen lukee, niin kannattaa pohtia, että pitäisikö miesten terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen panostaa hieman enemmän.

-PYO

Hesarin toimittaja Mykkänen jauhaa paskaa

Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen esittää mielipiteensä aiheesta maahanmuutto.

menin katsomaan turvapaikanhakijoita koskevan juttuni synnyttämää keskustelua HS.fin sivuilta. Sinne tulvi satoja kommentteja, joista monet saavat voimaan pahoin, vaikka kaikkein törkeimmät on siivottu pois.

Katsotaanpa pari kommenttia tuosta keskustelusta, joka aiheuttaa pahoin vointia.

Saudi-Arabia ja Iran loistavat poissaolollaan tämän kriisin hoidossa vaikka niillä olisi valtaa ja rahaa ongelman hoitamiseen. Miksi näin?

ja

Voisimmeko aloittaa asiallisen keskustelun turvapaikanhaun kustannuksista ja veroina kerättyjen varojen parhaasta kohdentamisesta? Kaikille on varmaan leikkauskeskustelusta selvää, että Suomen kansantalouden maksukyky on jatkossa yhä rajallisempi. Pitäisikö näitä rajallisia resursseja kohdentaa naisten ja lasten auttamiseen sotatoimialueen välittömässä läheisyydessä sen sijaan että kustannamme terveiden miesten elämisen Euroopassa?

Kriittisiä kommentteja, mutta mielestäni hyvin asiallisia. Kirjoitetaanko näihin kysymyksiin vastauksia hesarissa? Ei tietenkään. Hesarin toimittaja keskittyy lähinnä ruotimaan vähemmistön kommentteja, jotka kiukuispäissä on kirjoitettu yliampuviksi.

Ja kun yhä useammat maltillisemmat äänet poistuvat keskustelusta, keskustelu on mennyt rikki.

Kyllähän noita maltillisiakin kommentteja on. Edellä olevat löytyivät kymmenen ensimmäisen kommentin joukosta.

Meillä ei ole vuosikymmeniin ollut koko kansakuntaa yhtenäisesti koskettavaa hädän hetkeä, mutta silloin tällöin sattuu suomalaisia tragedioita, joissa tuska on sanoinkuvaamatonta.

Tuo on osin totta. Itseäni pyöräilijänä hirvitti viimeaikanen tapahtuma, jossa mielisairas tappoi pyöräilijän autolla "kouluttaakseen" häntä. Mutta, mitä tekemistä tällä on jatkuvan sisällisotakonfliktikahnauksen kanssa, jossa eri uskontopoliittiset ryhmittyvät harrastavat etnistä puhdistusta? Eipä juuri mitään.

Ei tule mieleen pilkata heitäkään, joiden psyyke ei kestänyt suomalaisten omissa sodissa.

Joo-ei. Suomi hoiti sodan jälkeen sotilaiden mielenterveyden ala-arvoisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana II maailmansodan veteraanimme ovat nukkuneet pois. Suurin osa heikosti hoidettuina ja lähinnä kulueränä pidettyinä.

Sattuuko mikään enemmän kuin perheen hajoaminen?

Läheisen kuolema, kidutus, vaikeasti vammautuminen ja tuskin raiskatuksi joutuminenkaan on mitään mukavaa puuhaa.

Suomi heräsi monia muita kehittyneitä maita myöhemmin käyttämään sosiaalista mediaa. Facebook ja Twitter tulivat tänne viiveellä, samoin netin lukemattomat lieveilmiöt trolleista kostopornoon ja rasistisiin julkaisuihin.

Rehellisesti sanottuna tämä kohta on se, mikä minut pisti kirjoittamaan asiasta. Ylläoleva on niin täyttä paskaa, että en voi uskoa, miten valtakunnan ykköslehden toimittaja on onnistunut sen julkisesti lausumaan. Suomi on ollut ainakin 80-luvulta lähtien hyvin mukana tieto- ja informaatiotekniikassa. Etulinjassa ovat olleet mm. BBS-purkit ennen internettiä ja esimerkiksi IRC on suomalaista perää, sekä siitä seurannut IRC-galleria on yksi vanhimmista nykyaikasista sosiaalisen median palveluista. "Galtsu" on pistetty pystyyn vuonna 2000 ja ponkaisi samantien suursuosioon, koska kysyntää palvelulle oli. Vertauksen vuoksi muutamia muita palveluita: Facebook (2004), MySpace (2003) ja Twitter (2006). Mitäpä turhaan vaivautua tarkistamaan väitteidensä todenpitävyys, kun lehtenä on vain hesari.

Mutta nyt ne ovat kaikki täällä ja koko karmeudessaan: ihmisvihan, ilkeilyn, riitelyn ja kiusaamisen kulttuuri.

Ehkä kannattaisi hieman vähentää pessimistipillereiden napostelua ja herätä kaikkeen siihen positiiviseen, mitä sosiaalinen media on tuonnut. Esimerkiksi minä en enää joudu luottamaan paska-aviisin toimittajan antamiin tietoihin, vaan voinen tarkistaa skeptiset kohdan kommenteista ja sen jälkeen etsiä tietoa mm. wikipediasta, josta edellä olevat vuosiluvut on repäisty.

Yhä röyhkeämpiä asioita sanotaan jopa omalla nimellä julkisissa keskusteluissa, ja yhä useammat osallistuvat röyhkeyksien levittämiseen. 

Englanniksi röyhkeä kääntyy myös termiksi bold-faced, mikä voidaan nähdä positiivisena. Rohkea henkilö, joka avaa suunsa epäkohtia kohtaan ja vastustaa jotain suurta, kuten valtiota, on yleensä sankari. Erinäisten vallankumousten yhteydessä hallitsijat, jotka ovat pikkuhiljaa kasvattaneet valtaansa pitävät tällaisia henkilöitä röyhkeinä, sillä he eivät alistu vaan esittävät oman eriävän mielipiteensä. Ilmeisesti toimittaja on pahoittanut mielensä, kun kaikki eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä.

Samoin kuin sodissa väkivalta eskaloituu ja kasvaa jokaisen aiemman väkivallanteon päälle ja samoin kuin joissakin kouluissa ja joillakin työpaikoilla ajaudutaan käsittämättömään kiusaamisen spiraaliin, ihmisarvoon piittaamattomasti suhtautuva nettikeskustelu kasvaa ja laajenee ja luo uutta henkisen väkivallan kulttuuria.

Jos ensimmäinen olisi totta, niin täällä käytäisiin vieläkin toista maailmansotaa. Mitä toiseen kohtaan tulee, niin toimittajan ei pitäisi yleistää oman työpaikkansa kulttuuria muihin työpaikkoihin.

Se myös uhkaa läikkyä niin sanotun tosielämän puolelle.

Tämä on seikka, jota sananvapauden rajoittajat jaksavat toistella kerta toisensa perään. Missä on näyttö?

Koulukiusaamisessa netin pilkka ja vihapuhe sekä koulunpihalla tapahtuva hakkaaminen ovat usein muuttuneet yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Lähde?

Kyselytutkimuksista opimme, että emme ehkä ole erityisen rasistinenkaan kansa, ainakaan mitä tulee suomalaisten arvioihin itsestään.

Kyseisestä tutkimuksesta kyllä opimme jotain ihan muuta. Mutta vastataanpa vielä otsikon kysymykseen:

Pilkkaisitko Estonian uhrien omaisia tai Karjalan evakkoja?

En. Miksi pilkkaisin? Siksikö, että ovat kokeneet kovia? Toimittaja ei ehkä näe eroa yllämainittujen ja Somalian kriisin kohdalla. Saanen auttaa? Estonian tapauksesta en nyt lähde kirjoittamaan, mutta Karjalan evakoista kyllä. Karjalasta lähdettiin pakoon ulkoista uhkaa. Suomalaiset pakenivat Suomesta Suomeen (jotkut Ruotsiin, joka on siis naapurimaamme). Kuten HS:n kuvasta näemme, niin pakolaisten joukossa on rutkasti naisia ja lapsia. Somaliasta (joka ei siis ole naapurimaamme) tulee yksinomaa hyväkuntoisia nuoria miehiä tänne. Kulttuurillisesti Suomi ja Somalia eroavat hyvin paljon toisistaan. Somaliasta tms. tulee myös henkilöitä, joilla ei ole oikeasti turvapaikan tarvetta, mutta valheilla he yrittävät sellaisen saada. Osa turvapaikan saaneista ei millään tavalla kunnioita suomalaista kulttuuria, vaan harrastaa raiskaamista ja kunniaväkivaltaa.

Sosiaaliturva on sellainen tekijä, joka saa Suomen näyttämään houkuttelevalta. Kirjoitin joskus aikoinani Homma-forumille humoristisen ehdotuksen, jossa jokainen taivaspisteitä kaipaava voisi ottaa omaan kotiinsa adoptiopakolaisen. Vaikuttaa siltä, että tämä ehdotus vieläkin sarkastisesta sävystä huolimatta olisi ihan aiheellinen.

En pidä rakentava keskusteluna sitä, että ihmisiä haukutaan. En pidä siitä, että keskusteluun tuodaan mukaan epätotuuksia. Enkä kyllä sen puoleen näe tunteisiin vetoavia seikkoja hyvinä argumentteina poliittisen asetelman luontiin. Totuus on, että pohjois-Afrikan ja lähi-idän kriisi on kestänyt pitkään ja tulee kestämään, ellei asialle tehdä jotain. Pakolaisia noilta seuduilta tulee Eurooppaan pilvin pimein. Miksi Eurooppalaiset joutuvat hoitamaan ongelmat, jotka eivät ole heidän aluilleen panemia? Miksi alueelta tulee lähinnä hyväkuntoisia nuoria miehiä? Miksi väki pakenee rikkaaseen Eurooppaan eikä esimerkiksi keskemmälle Afrikkaa? Mistä tietää, että Suomeen tupsahtanut heppuli on oikeasti hyvä tyyppi, jota pahikset ahdistavat, eikä pahis, jota hyvikset jahtaavat saadakseen sen pois pahanteosta? Kuinka monta pakolaista voidaan Eurooppaan ottaa? Kuinka monta pakolaista Eurooppaan pitäisi ottaa? Miten voidaan varmistaa, että tuomalla väkeä tänne he eivät levitä kriisiään tänne? Olisiko tehokkaampaa siirtää resurssit kriisialueelle esim. pommien muodossa, jotta kriisi loppuisi ja hyvikset pääsisivät uudelleenrakentamaan maataan? Tai pitäisikö keskittyä saattamaan pakolaiset kriisien keskeltä lähimpään leiriin turvaan, eikä vain napsia leiriltä väkeä tänne elämään leveästi?

Pakolaisten kokonaismäärään nähden Suomi ottaa naurettavan vähän pakolaisia. Silti julmettu virkamieskoneisto on helisemässä pakolaisten kanssa. Päätöksentekoon menee puoli vuotta ja siksi aikaa pakolaiset pitäisi sijoittaa jonnekin. Sen jälkeen alkaa kotouttaminen ja integrointi yhteiskuntaan. Yhtälö ei ole mahdoton, mutta nykytyylillä täysin järjetön. Kun asiallinen kritiikki vaimennetaan ja joka tuutista tulee mokuttavaa propagandaa, niin ei ole yhtään ihme, että turhautuneimmat laukovat ajattelemattomia kommentteja. On toki myös olemassa se umpirasistinen väestönosa, joka onanoi itsensä uneen Hitler-tyynyä vasten, mutta tämä on varmasti vähemmistö, jonka olemassaolo voidaan lähestulkoon sivuuttaa. Mikäli oma agenda ei kestä päivänvaloa on hyvä vain toistaa valheita rikkinäisen levyn tavoin ja poimia sitten vittuuntuneita kommentteja todeten "mitä minä sanoin".

-PYO

ps. Lupauksista huolimatta vasta ensi kerralla seuraa jatkoa Immoskaustiin

pps. IRC-galleria on näemmä vielä hyvin elinvoimainen. Surullisenkuuluisalla Jippii.fi-sivustolla oli keskustelua ja mm. chatilla varustettu hirsipuupeli. Sivusto näki päivänvalon vuonna 1999. Onko jokin sivusto sosiaalisen median suhteen vielä vanhempi? MikroBitti/Pelit? Tai löytyykö esim. TKK:lta jokin social media services-määritelmän täyttävä härpäke 90-luvulta? Ken tietää, se tiedon jakakoon. Keskusteluforumeita on toki ollut pitkään, mutta onko jotain, missä on profiilipäivityksiä, kavereita, fanituksia ja sen sellaista?

Schauman, Immonen, Unelma ja Jyväskylä

Vedetäänpä ensin syvään henkeä.

Kirjoittelin viimeksi muutaman ajatuksen monikulttuurista, koska se tuntui olevan kaikkien mielessä tuolloin. Syynä oli toki Olli Immosen Facebookiin laittama teksti, jossa Immonen kertoi vastustavansa monikulttuurisuutta ja kehoitti taisteluun sitä vastaan.

Schauman-jupakka

Mennään kuitenkin hieman ajassa taaksepäin. Bobrikovin murhan muistopäivänä Immonen ja Suomen Sisu -kumppanit kokoontuivat Schaumanin muistomerkille juhlistamaan päivää. Kohu nousi, sillä paikalle tuli myös äärioikeistoa. Tämän lisäksi porukasta otettiin kuva, jossa oli siis Immonen ja äärioikeistoa.

Kokoontumisesta oli ilmoitettu julkisest, mikä on ymmärrettävää, että paikalle saataisiin enemmän väkeä. Kyseinen paikka (ainakin ymmärtääkseni) on julkinen tai vähintäänkin puolijulkinen, joten tavallisella henkilöllä ei ole oikeutta poistaa paikalta ketään ilman poliisia (tai vartijaa), varsinkaan jos kyseinen henkilö ei ole tehnyt mitään häiriköivää. Kuka tahansa saa kysyä kenen tahansa papereita, mutta niitä ei ole pakko näyttää. Tämän jälkeen ihmisten tunnistaminen jää lähinnä pärstäkertoimen muistamiseen - tai pikemminkin tietämiseen. Mielenkiintoista on, että lähinnä enemmän vasemmalle poliittisesti kieroutuneet tuntevat äärioikeistolaisia naamalta, nimeltä ja taustoilta. Itselläni ei esimerkiksi ole mitään hajua ketä nuo tyypit ovat, mutta ilmeisesti heillä on rikollistausta. Jos olisin itse ollut paikalla, niin todennäköisesti olisin samaan kuvaan mennyt. Eipä siellä ollut mitään natsi-univormuja tai nahkakuulapilottitakkeja väellä, joskin kuvasta näkyy yhdellä tyypillä olevan kyseenalaisempi vyönsolki ja yhdellä lapuan liikkeeseen viittaava paita-solmio-kombinaatio. Enpä tuosta kuvasta kyllä osaa sanoa, kuka on minkäkin järjestön jäsen ja kellä on mitäkin rikostaustaa. Ehkäpä Immonen kuitenkin tiesi ja ei välittänyt...

Wikipediasivuilta löytyy Immosesta mielenkiintoinen fakta hänen yksityiselämästään:

Vuonna 2015 Immonen avioitui maahanmuuttajataustaisen Lutfija (”Fija”) Immosen (ent. Saarni) kanssa. Bosnialaisesta muslimiperheestä lähtöisin oleva Fija kuului aiemmin vihreisiin, mutta on vaikuttanut sittemmin Muutos 2011 -liikkeessä. Hän on toiminut myös James Hirvisaaren eduskunta-avustajana

Maahanmuuttajataustainen ja muslimitaustainen vaimo siis. Monikulttuurin vastustajaksi hänen perheestään löytyy kuitenkin melkoisen paljon monikulttuurisuutta. Vai olisiko niin, että Immosen määritelmä monikulttuurille on jotain muutakin kuin vain taustatekijöitä. Professori on esittänyt tästä ihan hyvää pohdintaa. Suosittelen lukemaan kirjoituksen kokonaan. Itse kuitenkin näkisin, että vastuttettava monikulttuurisuus ei niinkään ole taustoista riippuvaista, vaan enemmän käytöksestä, arvomaailmasta yms. riippuvaista. Esimerkiksi itse olen Ev.Lut. taustainen, mutta käytökseni ja arvomaailmani on kuitenkin nykyään ateistinen (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan).

Meillä on unelma

Silloin kun PS-kansanedustaja ilmoittaa vastustavansa monikulttuurisuutta, niin persufoobikoiden piirissä heti luetaan rivien välistä, että polttouuneja lämmitellään ja KKK-kaapuja ommellaan. Immosen kirjoitus tuli julkisuuteen lauantaina 25.7 ja siitä innostuneina järjestettiin Helsingissä mielenosoitus tiistaina 28.7*. Meillä on unelma -mielenosoituksessa vastutettiin rasismia. Sää suosi 15 000 mielenosoittajaa ja paikalle järjestettiin konsertteja, joissa esiintyivät mm. Anssi Kela ja Maija Vilkkumaa. Lisäksi puhumassa oli muutamia kansanedustajia: Erkki Tuomioja (sd.), Ozan Yanar (vihr.), Eeva Biaudet (r.) ja Paavo Arhinmäki (vas.). Myös Perussuomalaisten edustaja Matias Turkkila oli paikalla ja sai yleisöltä buuausta, sekä "Turkkila on rasisti"-huutoja. Juontaja (Tino Singh?) esitteli Turkkilan aika negatiiviseen sävyyn, mutta koomikko Ali Jahangiri kuitenkin osoitti mielestäni massiivista selkärankaa. Hän tuli Turkkilan kanssa lavalle ja totesi, että nyt saadaan dialogia, joten turvat tukkoon. Selvää kuitenkin on, ettei yleisö mitään dialogia kaivannut. He tulivat paikalle pitämään hauskaa ja vihaamaan yhdessä persuja ja kaikkia, jotka eivät ole persuja vastaan. Mustat ja punaiset liput liehuvat ammattimielenosoittajien kädessä. Joukossa tyhmistynyt persufobinen lauma ei yllätä käytöksellään ketään.

Se mikä yllätti on, miten nopeasti tuo saatiin aikaiseksi. Yhden viikonlopun aikana onnistuttiin suunnittelemaan konserttikokonaisuus. Lava pistettiin pystyyn ja audiot toimimaan nopeasti. Mistä hiivatista tähän kaikkeen löytyi rahaa, aikaa ja työvoimaa? Tapaus osui kyllä lomakauteen, joten ehkäpä artisteilla ja muilla ei ollut parempaakaan tekemistä tuohon aikaan. Jännää on, että paikalle saatiin taiteilijoita ja poliitikkoja, mutta bisnesväkeä ei ollut puhumassa. Olisi ollut kiva kuulla, kuinka firmoissa, jotka kustantavat viennillään suuren osan mm. poliitikkojen palkasta, suhtaudutaan monikulttuurisuuteen. 

SVL jyväskylässä

Äärioikeistolainen Suomen Vastarintaliike järjesti mielenosoituksen Jyväskylässä, joka ensin sujui rauhallisesti ja päätyi sitten mellakaksi, jossa pahoinpideltiin kolme sivullista.

Poliisi otti kiinni keskustassa noin 30 henkilöä.[...] Rikosnimikkeinä kiinniotettujen osalta tutkitaan muun muassa väkivaltaista mellakkaa ja pahoinpitelyjä.

Tarkempien tietojen mukaan kaksi kiinniotetuista oli ulkomaalaisia - tarkemmin sanottuna Ruotalaisia. En Svedu igen! Äkkiseltään kuulostaa oudolta, että rauhallisesti alkanut mielenilmaus päätyisi yht'äkkiä sivullisen pahoinpitelyyn, jopa kuulapäiden osalta. Kun tiedot tarkentuvat, niin tapaus saa järjellisemmät motivaatiot. Pääpahoinpidelty oli 2013 tapahtuneen kirjastopuukotuksen uhri.

Tilaisuuden ovella oli järjestäjän pyynnöstä vapaaehtoisia miehiä seuraamassa paikalle tulijoita mahdollisen äärioikeistolaisten taholta tulevan häiriön vuoksi. Miehet estivät kolmikon sisälle pääsyn.

Alkoi nujakka, joka kärjistyi puukotukseen ja pahoinpitelyihin. Ovella olleita miehiä auttamaan tullut mies sai leivän vamman ylävartaloonsa. Lisäksi tilaisuudesta pakenevia lyötiin teleskooppipatukalla ja heitettiin tuolilla.

T'ässäkin tapauksessa äärioikeisto oli varustautunut erikoisin varustein.

joukko oli varustautunut väkivaltaan, sillä mielenosoittajilla oli mukanaan suojuksia ja sidetarpeita.

Omasta mielestäni suojat ja sidetarpeet lähinnä viittaavat väkivallan kohtaamiseen, ei sen harjoittamiseen. Tämä ei nyt ole yllättävää, kun tutustuu tapauksen toiseen osapuoleen Arto Savolaiseen:

Mediassa Savolaista kutsuttiin ”järjestyksenvalvojaksi”, vaikka hänellä ei ollut tehtävään vaadittavaa pätevyyttä. Pitkän rikosrekisterinsä vuoksi hän ei edes voisi saada järjestyksenvalvojakorttia.

Vuonna 2013 Savolainen tuomittiin petoksesta ja väärennyksestä. Hän laati väärän asiakirjan toisen ihmisen nimissä ja yritti varastaa tämän verkkokaupasta tilaaman postipaketin. Samana vuonna hänet tuomittiin myös toisesta petoksesta sekä varastetun omaisuuden kätkemisrikoksesta. Vuonna 2012 Savolainen tuomittiin varkauden yrityksestä. Hän oli tunkeutunut satunnaisen asunnon autotalliin ja etsinyt varastettavaa omaisuutta. [...] Savolainen on tuomittu vuonna 2006 huumausaineiden laittomasta hallussapidosta, myymisestä ja käyttämisestä. Samassa yhteydessä Savolainen sai tuomion ampuma-aserikoksesta. Vuonna 2010 Savolainen sai jälleen huumetuomion jäätyään kiinni amfetamiinin hallussapidosta. Samalla hänet tuomittiin toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. Vuonna 2012 Savolaiselle annettiin tuomio väärennöksestä ja huumausainerikoksesta.

Vajaamielisille tarkennettakoon, että en hyväksy sitä, että henkilö pahoipidellään julkisella paikalla, vaikka omaisikin mitä taustaa tahansa. Se, mikä kummastuttaa on median ja poliisin uutisointi. Itse en ollut aiemmin tietoinen, että kirjastokeissin "ovimiehet" olivat myöskin saaneet tuomiot. Eipä ollut myöskään tietoa, että "ovimies" oli käyttänyt laitonta teleskooppipatukkaa ja varustautunut puukolla. Vieläkin kyllä kummastuttaa, miten julkisrahoitteiseen kirjastoon evätään pääsy pärstäkertoimen perusteella ilman, että omataan siihen tarvittavaa oikeutta. Jos järjestäjät ovat tätä pyytäneet, niin eivätkö he ole myös ainakin jossain vastuussa tästä. Voisi myös kysyä miksi Dan Koivulaakso ja Li Andersson ovat olleet tekemisissä tällaisen paatuneen rikollisen kanssa? Missä ovat ne kaikki tahot, jotka tuomitsivat Immosen Schauman-juhlien takia? Ja ohimmennen voinen sanoa, että Immosen lausunnoilla tuskin on mitään tekemistä Jyväskylän tapauksen kanssa, vaikka perusfobit sellaisia viivoja piirtelevätkin.

Jyväskyläläismies on ollut aiemmin hyvin aktiivisesti mukana anarkistisessa toiminnassa.

Onko tämä tasapuolista uutisointia? Eikö pitäisi sanoa, että mies on useista rikoksista tuomittu äärivasemmistolainen?

Miehestä tuntuu, että SVL:n jäsenet halusivat tehdä väkivaltaisella tempauksellaan vaikutuksen paikalla olleisiin ruotsalaisen vastarintaliikkeen jäseniin.

Tämä on mahdollista.

Kun poliisit saapuivat paikalle, jyväskyläläismies huomasi, että hänen ystävänsä makasi verilammikossa.

- Hän oli tajuton, eikä muista vieläkään mitään tapahtuneesta.

..mutta toisaalta..

Miehen ja hänen ystävänsä vammat olivat veriruhjeita ja iskujen seurauksesta syntynyttä kipua. Miehen avovaimo sai lieviä vammoja, jotka eivät vaatineet hoitoa. 

Vähän epäselväksi jää, että miten vakavia vammat lopulta oikeasti olivat. Hieman epäuskottavana pidän myös sitä, että useista rikoksista tuomittu äärivasemmistolainen pahoinpideltiin vain siksi, että haluttiin pöyhistellä höyheniä länsinaapureille, jotka siis osallistuivat myös toimintaan. Olisiko ollut mahdollista, että useista rikoksista tuomittu äärivasemmistolainen olisi provosoinut, ehkäpä jopa fyysisesti kuulapäivä? Ehkäpä totuus selvinnee, kun tapaus menee tuomiolle. Kirjastokeissin tavoin tässäkin uutisointi on kovin yksipuolista ja silminnäkijöiden lausunnot eivät kuullosta kovin objektiivisilta. Ehkä olen vain skeptinen.

Poliisin työskentelykin vaikuttaa hieman erikoiselta. Tietojen mukaan mielenilmaukseen osallistui 40 henkeä, kiinni otettiin 30 henkeä ja nyt poliisilta on vielä kateissa väkeä. Eikö 30 Sokoksesta kiinniotettua riittänyt? Vai onko niin, että rikosnimikkeiden väkivaltainen mellakka ja väkivaltaisen mellakan johtaminen takia halutaan löytää kaikki osallistujat ja järjestäjät? Onko tämä yleinen tapa? Tehdäänpä hieman vertailua.

Smash ASEM, Helsinki (2006)
Mielenosoittajia n. 500, kiinniotettuja 135, syytettyjä 86, tuomittuja 58. Järjestäjät kehottivat tuomaan "epäjärjestystä Helsinkiin". "poliisia kohti heitettiin lukuisia pulloja. Viisi ihmistä loukkaantui lievästi". Lisäksi poliiseja ammuttiin vesipyssyllä. "Vasemmistonuoret vaati kannanotossaan tutkintaa poliisin toimista, jotka sen mukaan johtivat sivullisten loukkaantumisiin, koska jotkut saivat osumia mielenosoittajien heittämistä pulloista pyrkiessään ulos saartorenkaasta."

Kiakkovieraat, Tampere (2013)
Mielenosoittajia n. 200(?), kiinniotettuja 28, tuomittuja 28. Järjestäjät kehoittivat, että "Pistetään pystyyn luokkaflaidis, lämäreitä päin eliitin klyyvareita...". "Kiakkovieraat hyökkäsivät moneen otteeseen Tampere-taloa suojannutta mellakka-aitaa vastaan, heittelivät poliisia jäälohkareilla, maalilla ja pulloilla sekä löivät mailoilla sekä poliiseja että näiden hevosia". Toistakymmentä poliisia loukkaantui, kuusi poliisihevosta loukkaantui ja ilkivallasta koitui satojen tuhansien vahingot. Syytteet lähinnä sakkotuomioita.

Itsenäisyyspäivä, Helsinki (2014)
Mielenosoittajia 150-200, kiinniotettuja noin 30, epäiltyjä 13, syytetyistä ei tietoa. "Poliisi ei saanut mielenosoituksen järjestäjiin minkäänlaista kontaktia koko [illan] aikana, eli se oli vain tällainen kokoontuminen. Poliisi ei tiedä, johdettiinko heitä vai toimivatko he siellä yksilöinä". "On sotkettu seiniä, rikottu liikkeiden laseja ja autojen peilejä, kävelty autojen yli. Yksi metalliportti väännettiin sijoiltaan. Metrovaunu sotkettiin matkalla Itäkeskuksesta Hakaniemeen niin pahasti, että se on poissa käytöstä.". "Poliisi arvioi, että vahinkoa syntyi  yli 100 000 euron edestä. Siis vähintään, lasku voi nousta vielä useisiin satoihin tuhansiin."

Smash ASEMin kohdalla poliisi pisti hommalle stopin melkein välittömästi. Tämä vaati kuitenkin paljon resursseja ja hommasta nousi suuri haloo, sillä saartorenkaan sisälle jäi sivullisiakin tunneiksi. Toisaalta tällä estettiin paskasakin räyhääminen, josta olisi todennäköisesti tullut satojen tuhansien vahingot ja enempi sivullisten loukkaantuminen. Varsinkin tuo 2014 tapaus vaikuttaa järkyttävältä. 100+ tuhatta euroa vahinkoa ja epäiltyjä saatiin 13. Siis noin kymppitonni mieheen. Videon perusteella kolmetoista henkeä saadaan kasaan jo ottamalla kiinni nuo poliiseja päin rynnänneet tehtiin-mitä-piti-reppanat. Myös poliisin "tällainen kokoontuminen" -kommentti on aika koominen. Toisaalta myös Tampereen tapaus on mystinen. Lukuisia poliiseja loukkaantui, mutta tuomitut selvisivät lähinnä sakoilla. Oheisten tietojen mukaan ketään ei ole tuomittu väkivaltaisen mellakan johtamisesta, vaikka ilmiselvästi häiriökäyttäytymiseen on yllytetty ainakin vuosina 2006 ja 2013. Epäselvää on myöskin miten paljon on tehty kotietsintöjä. Jyväskylän tapauksesta ei ihan selviä, miksi ja kelle on tehty kotietsintä. Luulisi, että kotietsintä kannattaisi tehdä, jos kiinniotetun hallusta löytyy esim. spraymaalia tai astalo. Todennäköisesti tällöin kotoa löytyy muutakin jännää.

On mystistä, että tavan takaa todennäköisesti hyvin sama porukka riehuu itsenäisyyspäivänä, vappuna ja aina muulloinkin, mutta silti pääsevät siitä kuin koira veräjästä. Monet merkittävät uutispulauttimet tekivät Jyväskylän tapauksen jälkeen "syväluotaavan" faktakatsauksen SVL:stä. Rikostaustat yms. mainitaan. Miksei äärivasemmistosta tehdä tällaisia katsauksia heidän väkivaltaisten mellakoiden... korjaan mielenilmausten ja kahakoiden... jälkeen? Ääriryhmien yhteisistä kahakoista uutisoitaessa mainitaan SVL taustoineen, mutta esim. Takku.net:iin ei viitata. Eipäs sinänsä. Vapaa lehdistö saa tehdä kuin haluaa, mutta se, että YLE ja poliisi uutisoi samaan malliin pelottaa.

Tämä riittänee tältä erää. Käynen läpi Immoskohun innostamia blogi- yms. kirjoituksia vasta seuraavalla kerralla.

-PYO

*En ole ihan 100% varma näiden päivämäärien kanssa, joten oikaiskaa, jos olen väärässä. Muutenkin tietoa sai kaivella aika epäilyttävistä lähteistä tätä kirjoitusta varten, joten suosittelen pientä kritiikkiä lainattujen kohtien suhteen.

Muutama ajatus monikulttuurista

Perussuomalaisten Olli Immonen latasi facebookiin melkoisen pommin: hän ei kannata monikulttuurisuutta. Tämä on järkyttänyt lehdistöä, kansanedustajia, professoreita ja ties mitä. Mitään yllättävää tuossa paljastuksessa ei tietenkään ollut. Immosen käyttämä kieli viestissä on jokseenkin hyökkäävä ja toimintaan kehottava, joten se lienee järkyttänyt tahoja, joilla tuntuu olevan jatkuvaa persufobiaa. Mitä tahansa persut tekevät, niin aina se on kauhistuttavaa ja järkyttävää.

Valtiovarainministeri Stubb twiittasi: "Monikulttuurisuus on rikkaus. Ei mulla muuta." Mitäs turhaa sitä mitään perustelemaan, kun voi vain läjäyttää mielipiteensä ilmaan. Monikulttuurisuudelle kavoin seuraavanlaisen määritelmän: montaa eri kulttuuria tai kulttuurielementtiä sisältävä asia. Kulttuurin määritelmä on moninainen:

1. the quality in a person or society that arises from a concern for what is regarded as excellent in arts, letters, manners, scholarly pursuits, etc.
2. that which is excellent in the arts, manners, etc.
3. a particular form or stage of civilization, as that of a certain nation or period
4. development or improvement of the mind by education or training.
5. the behaviors and beliefs characteristic of a particular social, ethnic, or age group
6. Anthropology. the sum total of ways of living built up by a group of human beings and transmitted from one generation to another.

Veikkaanpa, että tässä haetaan tuota E-kohtaa. Rikkaus onkin hieman hankalampi määritellä:

1. having wealth or great possessions; abundantly supplied with resources, means, or funds; wealthy
2. abounding in natural resources
3. having wealth or valuable resources (usually followed by in)
4. abounding (usually followed by in or with).
5. of great value or worth; valuable
6. (of food) delectably and perhaps unhealthfully spicy, or sweet and abounding in butter or cream
7. costly, expensively elegant, or fine, as dress or jewels

Mitähän Stubb meinaa. Itselleni tässä yhteydessä tulisi mieleen kohta 6. Tosin, kun puhutaan politiikasta tulee aina muistaa kohta 5. Yhdistäen saataisiin jotain tälläistä

• Monista käytännöistä ja uskomuksista seuraava suuri arvo
• Monista käytännöistä ja uskomuksista seuraava moninaisuus.

Jälkimmäinen pallura on melkoinen kehämääritelmä. "Moninaisuudesta seuraava moninaisuus" ei kyllä juurikaan tuo keskusteluun muuta kuin hukattua aikaa. Ensimmäinen palluran mukaan eri etnisten ryhmien kärräys tänne tuo joko suurta rahallista arvoa tai sitten jotain muuta suurta arvokasta, jota ei voi rahassa mitata. Mitähän tämä muu suuri arvokas mahtaa olla? Krapulakebab?

On huomattava, että tässä puhutaan monikulttuurisuuden rikkaudesta. Se, että tänne tulee toisesta kulttuurista (esim. viro) tyyppejä tekemään arvokasta työtä ei tarkoita sitä, että kyseinen kulttuuri rikastaisi Suomea. Globaalissa mittakaavassa koko maailma on tietenkin monikulttuurinen ja eri kulttuureista imetään vaikutteita myös tänne peräpohjolaan. Mutta, mikä on se hinta, jonka eri käytännöt ja uskomukset tuovat maailmalle. Itselleni tulee väistämättä mieleen kaikki erimielisyydet ja niistä seuraavat konfliktit. Jos kulttuurit sotivat keskenään suurella globaalilla kentällä, niin kuvitteleeko joku, että lokaalilla kentällä kulttuurit elävät rauhassa? On toki paikkoja, joissa hyvinkin erilaiset kulttuurit elävät rauhassa keskenään, mutta aika monessa paikassa kulttuurien yhteentörmäys aiheuttaa vähintäänkin mielipahaa.

Kun katsoo tuota E-kohtaa, niin kulttuurin määrittää myös erilaiset sosiaaliset ryhmät ja ikäryhmät. On aikalailla väistämätöntä, että yhteiskunnassa on eri ikäluokkia. Suomessa tulevaisuudessa tulee olemaan suuren suuri vanhusluokka. Sinänsä yksikulttuurin ihannointi on täysin järjetöntä. Mutta miten on sosiaalisten ryhmien laita? Samat tahot jotka ajavat monikulttuurisuutta pyrkivät kuitenkin välttämään luokkayhteiskuntaa. Eikö tässä tapauksessa eri kulttuurit olekaan enää rikkaus? Onkohan Stubbin kaltaiset mölyapinat koskaan miettineet, mitä monikulttuuri ja rikkaus tarkoittaa?

Vihreiden uusi kansanedusta Ozan Yanar kirjoittaa:

Olen taas eilen saanut lukuisia viestejä ja jopa avunpyyntöjä huolestuneilta vanhemmilta, joilla on monikulttuurisia lapsia. Nämä suomalaisvanhemmat pelkäävät lastensa tulevaisuuden puolesta. He pelkäävät vihaa, joka täällä muhii. Siihen törmää yhä useammin internetissä, mutta myös ihan kadulla.  [...] Kun suuri puolue antaa tällaiselle ajattelulle tilaa, sillä on yhteiskunnalliset vaikutukset. Se tekee vihasta koko ajan hyväksytympää. Se on tuhoisaa Suomelle.

Kyseinen avoin kirje on suunnattu ulkoministeri Soinille, vaikka selvästi tässä puhutellaan Soinia PS-puheenjohtajan roolissa. Yanarin viesti on selkeä: MINÄ haluan, että Immonen saa potkut. Paljon kauniita sanoja, mutta hyvin vähän konkreettista sisältöä. Yanar puhuu pelosta, joita monikulttuuriperheet kokevat. Yanar ei ilmeisesti ole tietoinen siitä pelosta, mitä monet muut perheet kokevat Suomessa. Monikulttuuriset jengit ryöstävät ja pahoinpitelevät. Muualta tulleet kulttuurit ovat rikastuttaneet raiskaustilastoja. Uskontoon kohdistuva kritiikki on painunut lähestulkoon maan alle muualta tulleen kulttuurin herkkänahkaisuuden takia.  Mitä Yanar ajattelee näistä? Yksittäistapauksia kenties? Kenties kulttuurilla ei ole tapausten kanssa mitään tekemistä?

Mutta tekeväthän kantasuomalaisetkin rikoksia! Puukko heiluu viinapullon tahdissa, veroja kierretään ja internetissä puhutaan vihaisesti. Veikkaisinpa, että ne henkilöt, joita monikulttuuriperheet pelkäävät ovat samoja henkilöitä, joita minäkin pelkään kadulla. Kännisiä nistejä, joiden käytös on arvaamatonta. Mitä vihapuheeseen tulee, niin kunhan pysyy puheena, niin ei kai se haittaa. Sananvapauden rajoittaminen ei tuo tähän mitään positiivista, vaikka kuka tutkija väittäisi, ettei vihapuhe nauti sananvapauden suojaa. Olisi mukava nähdä jokin uskottava määrällinen tutkimus, joka osoittaisi selkeä linkin yhden henkilön vihapuheen ja toisen henkilön toiminnan välillä.

En ole Immosen kanssa samaa mieltä tai jos olen, niin Immosen kirjoitus ei ollut riittävän selkeä tuomaan ajatusta esille. En ole myöskään Stubbin kanssa samaa mieltä. Jostain syystä tästä silti yritetään tehdä mustavalkoista asiaa. Tahot, jotka kannattavat, ainakin nimellisesti, erilaisuutta, moninaisuutta ja toisten mielipiteitä yrittävät ajaa ihmiset kahteen poteroon, miellään siten, että omassa poterossa olisi mahdollisimman paljon väkeä. Tämä on mielestäni "tuhoisaa Suomelle".

-PYO

ps. Aivoni vaikuttavat olevan hieman jäässä tänään. Kun pohdin, mitä suurta arvokasta muut kultuurit ovat tänne tuonneet yksilöidensä mukana, niin en kyllä keksi muuta kuin etniset ravintolat. Esimerkiksi musiikki ja elokuvat tulevat toki muista kulttuureista, mutta ne tuodaan sellaisenaan maahan. Ne eivät tule kulttuurin edustajien mukana. Eli: saa ehdotella mitä SUURTA ARVOKASTA etninen väestö on tuonnut tänne kulttuuristaan.

pps. Kaipa sitä voisi sanoa, että Ruotsalaiset ja Venäläiset ovat tuonneet tänne sivistystä, järjestäneisyyttä ja muuta mukavaa. Kiitokset heille siitä. Mutta ehkä kaipaisin enemmän lähihistorian tuontitavarasta.

ppps. Mitä SUURTA ARVOKASTA suomalaiset voisivat viedä esim. lähi-itään?

Mikä (nyky)feminismissä on vikana? - analyysi

Törmäsin tässä taannoin kiintoisaan videoon, josta löytyy kolme osaa (Youtube #1 #2 #3). Videolla entinen feministinainen käy läpi Tumblr-palvelusta löytyviä kuvia, joissa feministit näyttävät viestejä, jotka alkavat "I need feminism because...". Tämän jälkeen viestiin on kirjoitettu syy, miksi kyseiset henkilöt tarvitsevat feminismiä. Yleensä taustalla on jokin henkilökohtainen kokemus, joka ei ole positiivinen. Esimerkiksi:

Rivien välistä voisin lukea, että kyseinen henkilö pelkää tulevansa raiskatuksi kävellessään kotia. (Hieman ohi aiheen, mutta avainten käyttö tuolla tavalla itsepuolustustarkoituksessa ei ole kovinkaan fiksua. Vaikka äkkiseltään tuntuisi hyvältä idealta, että avaimilla voi raapia hyökkääjän naaman vereslihalle, niin käytännössä on aika epätodennäköistä, että hyökkääjä tuli suoraan edestäpäin kasvojaan suojaamatta. Tällöin avaimilla todennäköisesti loukkaa vain oman kätensä, mikä oleellisesti hankaloittaa itsensä puolustamista.)

Osa viesteistä on mielestäni ihan aiheellisia ja osa Ceara McCordin vastineista ei kyllä ihan osu nappiin, mutta pääosin viestit ovat täyttä lannoitetta. McCord on muutamaan otteeseen sitä mieltä, että viesti on puhdasta puppua vain säälin saamiseksi. Lisäksi McCord usein esittää hyvin aiheellisen kysymyksen. Miten feminismi parantaa tilannetta? Jostain syystä oletetaan, että feminismiä tarvitaan, kun elämässä tulee vastoinkäymisiä vastaan. Mielenkiintoinen ajatusleikki onkin, mitä hallitus tekisi, jos se koostuisi yksin feminisitipuolueesta. Esimerkkinä alla oleva.

Tunteita on toki monenlaisia. En kyllä oikein näe ilon tunnetta heikkoutena, mutta tiettyjä muita tunteita näen. Esim. viha ja mustasukkaisuus. 1) pitäisikö viha ja mustasukkaisuus nähdä jotenkin positiivisina asioina? 2) miten helkkarissa jokin ideologia voi muuttaa/pakottaa ihmiset näkemään heikkouden merkit ei-heikkoutena? Ymmärrän kyllä, että kyseessä on luonnolliset elementit, jotka määrittelevät ihmisen ja joille ihmismieli ei oikein voi mitään, mutta en silti kykene olla näkemättä näitä negatiivisina asioina varsinkin, jos niistä seuraa negatiivisia tekoja.

Videoiden innoittamana päätin koostaa listan niistä asioista, jotka ovat (nyky)feminismissä vikana. Käytän nyky-sanaa sulkeissa, sillä pääosin nämä viat löytyvät nykyisestä feminismien käytöksestä, mutta toisaalta kyseiset henkilöt kutsuvat itseään feministeiksi, eivät uusiofeministeiksi tai modernin feminismin kannattajiksi. Lista ei ole niinkään prioriteettijärjestyksessä, vaan lähinnä järjestetty siten, että edeltävät viat kumuloivat myöhempiä vikoja. Osa listan vioista ei yksittäin ole ongelma, mutta useinmiten (nyky)feminismissä esiintyy kerralla läjä listan vikoja. Monet näistä vioista esiintyvät toki muissakin ideologioissa, mutta se ei ole mielestäni hyvä syy olla huomioimatta näitä omassa toiminnassa.

1. Lähdekritiikin puute

Feministit usein toistavat asioita, joita toiset feministit toistavat, mutta harvemmin vaivautuvat tarkistamaan asian taustoja. Paras esimerkki on "naisen euro on 80 senttiä". Monet toistavat tätä, mutta harva osaa viitata tutkimukseen, josta kyseinen väittämä on lähtöisin. Mikä kuulostaa hyvältä feminismin pönkittämiseksi riittää usein mainitsemisen arvoiseksi. Erinäisiä huhuja toistetaan, kunnes niistä tulee sen verran yleistä, että asian voidaan olettaa tämän vuoksi olevan tosi.

2. Epätieteellisyys

Feministit tekevät heppoisia laadullisia tutkimuksia joiden pohjalta päättelevät tiettyjä ilmiöitä. Mitään määrällistä tutkimusta ei kuitenkaan sitten tehdä kyseisen ilmiön todentamiseksi vaan riittää, että ilmiö on "löydetty" laadullisella tutkimuksella. Usein tutkimus on kuitenkin subjektiivinen ja tarkoituksen hakuinen, jolloin mistä tahansa materiaalista voidaan kaivaa esille mitä tahansa. Hyvä esimerkki tästä on Anita Sarkeesianin rummuttama "tietokonepelit ovat seksistisiä ja aiheuttavat täten yhteiskunnassa seksististä käytöstä" -väittämä, jolla ei todellisuudessa ole mitään tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa on tutkittu paljon tietokonepelien aiheuttamaa väkivaltaisuutta, mutta selkeää linkkiä ei ole löydetty.

3. Kaksinaismoralismi

Useasti kuulee, että feminismi ei ole vain naisten asia, vaan tasa-arvon asia, mutta käytännön tasolla lähes aina, kun feministi kommentoi epätasa-arvoa, niin kyseessä on naisten sortaminen (ainakin mukamas). Yleistäen vain naisten ongelmat ovat merkittäviä ja vain niitä tuodaan esille, vaikka ongelma koskisi enemmän miehiä. Hyvä esimerkki on katuväkivalta, joka koskee pääasiassa miehiä, mutta se kuitenkin huolestuttaa enemmän naisia.

4. Naaraslasit

Siinä, missä lätkäfani kritisoi tuomaritoimintaa sinivalkoisin lasein, niin feministit kritisoivat yhteiskuntaa naaraslasein. Ongelmat, jotka todellisuudessa koskevat molempia sukupuolia, esitetään vain naisia koskevina ongelmina. Ongelmissa, missä sukupuoli ei ole mitenkään ensisijainen tekijä tuodaan nais-etutermi mukaan, mikäli kärsivä osapuoli sattuu olemaan nainen tai naisvaltainen. Esimerkiksi hoitoalaa kutsutaan usein naisvaltaiseksi alaksi ja surkutellaan, kuinka naisilla on huono palkka, vaikka pitäisi surkutella hoitajien huonoa palkkaa.

5. Kärpäsestä härkänen

Mitä ikinä nainen kokee negatiivisesti, niin se voidaan tuoda esille sukupuolisyrjintänä tai vastaavana. Täysin mitättömistä asioista vedetään herne nenään ja pidetään kovaa meteliä. Ei sen puoleen etteikö pieniä vääryyksiä pitäisi korjata, koska ne ovat pieniä, mutta jokin suhteellisuuden taju olisi hyvä pitää mielessä. Kuinka paljon asia oikeasti haittaa ja kuinka paljon ongelmia "vääryyden" korjaaminen aiheuttaa, kuluista puhumattakaan? Jos vetäisin herneen nenään joka kerta, kun minua katsotaan epäilevästi, nimitellään rumasti tai kohdellaan huonosti, niin kyllä lähes joka torstaille löytyisi nenästä rokkatarpeet. Mutta yleensä tapanani on ohittaa tapaukset olankohautuksella ja unohtaa ne lähes välittömästi. Suosittelen kokeilemaan. Elämästä tulee paljon leppoisampaa siten.

6. Heikko kritiikin sietokyky

Kun feminismiä kritisoi, niin saa päällensä feministien vihan. Yksi pieni asiallinen kommentti saattaa saada kymmeniä vastauksia, joissa lähinnä keskitytään viemään asioita sivuraiteille, kritisoimaan kommentoijaa, kritisoidaan kommentin tyyliä (=naisvihamielinen), kerätään säälipisteitä tai jotain muuta vastaavaa. Aiheellisia vastineita kritiikkiin tulee ehkä yksi kappale ja siinäkin todennäköisesti muistetaan sanoa muutakin.

7. Ratkaisujen puute

Ongelmia on yleensä helppo löytää, mutta ratkaisujen keksiminen on vaivalloista. Kuten edellä jo mainitsin, niin miten feminismi mahtaa parantaa ongelmallista tilannetta? Feministien tavoitteitta kauniisti puhutaan tasa-arvosta korkealla tasolla, mutta sitten kun pitäisi esittää ratkaisukeinoja, niin käytännön ehdotuksia ei näe tai jos näkee, niin niiden vaikutus itse ongelmaan on hyvin olematon tai erittäin kyseenalainen. Olisi esimerkiksi kiva kuulla, mitä tarjotaan ratkaisukeinoksi allaolevaan. Sakkoja ja linnaa pahanpuhujille? Ja kuka määrittelee kaikki nimitykset joita ei saa sanoa.

Hieman kyllä mietityttää, miksi nainen haluaa pukeutua kuin huora. Tuskinpa moinen asustus on mukava edes helteellä...

8. Toimettomuus

En nyt keksinyt parempaa nimikettä tälle, kun kyseessä ei suoranaisesti laiskuus ole. Sen sijaan, että feministi itse tekisi asialle jotain, niin hän vain keskittyy valittamaan tai osoittamaan mieltä. Jos feministi on sitä mieltä, että suositut tietokonepelit ovat seksistisiä, niin miksei hän pistä pelifirmaa pystyyn ja tee yhtä hyviä pelejä ilman seksismiä? Jos on sitä mieltä, että naiset eivät saa tarpeeksi palkkaa, niin henkilö voi perustaa oman firman, palkata vain naisia suurella palkalla. Jos joku sanoo seksistisen kommentin julkisella paikalla, niin nainen voi aivan itse sanoa hyi. Kiitos sosiaalisen median mielenilmaisu on nykyään todella helppoa. #bringbackourgirls-tyyppiset sosiaalisen median kampanjat eivät saa yhtään mitään konkreettista aikaiseksi. Jos on oikeasti haluaa kaapatut tyttelit takaisin, niin pitää olla valmis maksamaan lunnaat tai mennä pelastamaan kaapatut todennäköisesti voimakeinoja käyttäen. Kuinka moni olisi valmis maksamaan omasta pussistaan isot lunnaat? Lunnaiden maksaminen ei tietenkään stabiloi tilannetta vaan siirtää ongelmia tuonnemmaksi, joten tärkeämpi kysymys onkin, kuinka moni olisi valmis tarttumaan aseeseen ja sotimaan sissiterroristeja vastaan oman henkensä uhalla.

9. Epätodellisen yhteiskunnan esittäminen

Varsinkin blogien ja vlogien yhteydessä, jossa feministi pääsee vauhtiin törmää lähes aina termeihin Patriarkka ja Naisviha (Misogyny). Miesvaltainen yhteiskunta ehkä toteutuu lähi-idässä, mutta tuossakin ympäristössä naisviha on aika harhaanjohtava termi. Siinä vaiheessa, kun länsimainen nainen viittaa länsimaisen valtion olevan miesjohtoinen, niin ei oikein tiedä itkeäkö vai nauraa. Tämän lisäksi maalaillaan kovasti, että naiset ovat uhreja, kaikki miehet potentiaalisia raiskaajia, anti-feministinaiset ovat aivopestyjä, kaikki on naista vastaan ja vain pyhä feminismi voi pelastaa naisen sielun. Käärmeöljy auttaa jokaiseen ongemaan, sillä jokainen ongelma johtuu käärmeöljyn puutteesta.

10. Perusasioiden hallitsemattomuus

On hieman mystistä, miten feministien joukosta löytyy paljon psykologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä, mutta silti ihmisen perusominaisuudet tuntuvat olevan pahasti hukassa. Eivät miehet tuijota tissejä vain sen takia, että haluavat luoda patriarkaalisen alistusyhteiskunnan, vaan sen takia, että tissit ovat miesten mielestä kivaa katseltavaa. Ajatus siitä, että jollain asetuksella tai paheksunnalla voitaisiin peruuttaa kymmenien tuhansien vuosien aikana tapahtunut evoluutio on täysin epätodellinen.

11. Naisten syyttömyys

Feminismissä lähes poikkeuksetta nainen on uhri ja syyllisenä on mies tai yhteiskunta. Jos syynä on yhteiskunta, niin se johtuu siitä, että se on miesten yhteiskunta. Nainen ei ikinä ole syypää omiin ongelmiinsa, eikä naiset millään tavoin vaikuta yhteiskuntaan, paitsi tietenkin äärimmäisen positiivisesti. Todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Esimerksi se, että mallit ovat langanlaihoja ei ole miesten syy tai harmaan eminessiyhteiskunnan syy. Miehet eivät osta naisten muotivaatteita (ainakaan oma-aloitteisesti), miehet eivät hengaille muotinäytöksissä, eivätkä miehet lue muotilehtiä. Miehet ostavat miesten vaatteita, miehet hengailevat lätkähallin baarissa ja miehet lukevat autolehtiä (tyylikkäästi yleistäen). Miehet eivät rahoita mallitoimintaa, vaan naiset.

12. Olkiukot

Kohtalaisen usein, kun kyse on miesten käytöksestä, niin törmää "pojat ovat poikia"-puolustukseen. Ei siis siinä mielessä, että sitä joku oikeasti käyttäisi puolustamaan miesten käytöstä, vaan sen takia, että feministi hyökkää kyseistä puolustusta kohtaan. Feminismin kritisoijat ovat toki naisvihamielisiä, raiskausten puoltajia ja näkevät naisen vain synnyttäjänä hellan ja nyrkin välissä. Mitään tällaista ei tietenkään kritiikistä ole havaittavissa, vaan tällaisten stereotypioiden torpedointi on paljon turvallisempaa kuin aidon kritiikin kohtaaminen.

13. Puhdas epärehellisyys

Osa henkilökohtaisista kokemustarinoista on niin kliseisen täydellisiä, etteivät ne voi ole totta. Voi olla, että monissa on jotain pientä perää, mutta sitten päälle laitetaan lapin miehen lisää sen verta, että kokemus vaikuttaa oikeasti merkittävältä.

Olen vuosikausia käyttänyt feminiinisiä käyttäjänimiä, mutta en kyllä muista, että kukaan olisi koskaan mitään tuollaista heittänyt. Jos ei lasketa mukaan selkeitä deittisiviuja tai vastaavia, niin iskuyritykset yms. mielenkiinnot ovat kyllä laskettavissa yhden käden sormin. Netissä olen kuitenkin pyörinyt 20 vuotta, joten rohkenisin väittää, että yllä oleva on täyttä paskaa. En kiellä, etteikö tuota olisi voinut muutamaan otteeseen sattua, mutta että tuo olisi jatkuvaa, sitä en kyllä usko.

14. Ongelmien lokaalisuuden hahmottaminen
(Täydennys 19.9 Tämä oli mielessä kirjoitusta pohtiessa, mutta vauhtiin päästyäni tämä tippui matkasta)

Monesti feministit puhuvat ongelmista globaaleina ongelmina, vaikka ne ovat vain muutaman lokaalin ryhmittymän ongelmia. On eittämättä totta, että naisten asema on monissa maissa hyvin heikko. Tämä ei kuitenkaan päde useimmissa länsimaissa, eikä eritotenkaan Suomessa. Lähi-itä ja Intia ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka heikosti naisia kohdellaan, mutta kun puhutaan Suomen/EU:n tasolla ongelmista, niin nämä eivät esiinny samassa mittakaavassa. Kansainvälisesti ajateltuna yksittäisen suomalaisen on ihan turha ruveta paasaamaan, mitä em. paikoissa saa tai ei saa tehdä. Kuitenkin näitä esimerkkejä tuodaan esille, kun esim. eduskuntavaaleissa, vaikka Suomen hallitus ei voi millään tilannetta muuttaa. EU:n ulkopuolella suomalaisen mielipide on yhtä tyhjän kanssa ja usein em. kulttuurien kritisointi nähdään rasismina.


-PYO

ps. Yleensä on epämiellyttävää, kun ei lähdemateriaalia tahdo löytyä, mutta nyt täytyy myöntää, että olen oikeastaan iloinen, että suurin osa kuvista olikin muotoa "I don't need feminism..."

Taustatekijät vai asiantuntemus?

Helsingin Sanomien NYT-liitteestä löytyy kirjoitus otsikolla "Suomi-Areenan täysosuma: Miespaneeli pohti maahanmuuttoa ilman yhtään maahanmuuttajaa".

Toukokuussa maailma hekotteli suomalaistutkija Saara Särmän luomalle netti-ilmiölle, all male panelille. Yhä sykkivässä ilmiössä nauretaan paneeleille ja seminaareille, jossa rivissä istuu pelkkiä miehiä eikä lainkaan naisia.

Minun piti kirjoittaa kyseisestä ilmiöstä jo aiemmin, mutta aikataulut eivät oikein sopineet yhteen, joten käsittelen aihetta tässä. Särmän netti-ilmiössä etsitään kuvia, joissa on vain miehiä keskustelemassa aiheesta ja kuvaan liitetään peukuttava Hasselhoff. Esimerkiksi:

Ilmiön taustalla on toki ajatus, että paneeliin pitäisi mahtua ainakin yksi nainen (todennäköisesti enemmänkin). On yhdentekevää, minkälaisesta otannasta asiantuntijat on otettu. Selväjärkinen toki ymmärtää, että esimerkiksi tekniikan, fysiikan ja peliteollisuuden kohdalla alat ovat miesvaltaisia. Tällöin jos poimitaan muutama asiantuntija, niin on todennäköistä, että he ovat kaikki miehiä.

Näemmä ilmiöön riittää, että asiantuntijaraati koostuu vain kolmesta henkilöstä, joten ei ole yhtään ihmeellistä, että tällasia raateja muodostuu, mikäli miehiä on alalla selkeä enemmistö. NYT-liite on haastatellut maahanmuuttopaneelin järjestäjää Simo Gröönroosia.

Olisiko mukana voinut olla naisia? "Tärkeintä on, että mukana on asiantuntevia ihmisiä. Ihan sama, ovatko kaikki miehiä vai naisia, kun on asiantuntemusta. Muutamaa naistakin kysyin mukaan, mutta aikataulut eivät natsanneet."

Olisi ollut mukava nähdä Gröönroosin hölmönturhautunut ilme, kun toimittaja esittää näin hölmöjä kysymyksiä. Gröönroos toimi paneelissa puheenjohtajana ja hänen lisäkseen paneelissa oli neljä muuta henkilöä. Toimittaja lienee sen verran irtaantunut todellisuudesta, ettei hän ymmärrä miten hankalaa oikeasti on saada asiantuntevaa väkeä samaan aikaan samaan paikkaan. Monilla tutkijoilla ja poliitikoilla on oikeasti kalenteri buukattu pariksi kuukaudeksi eteenpäin, eikä edes parin tunnin slottia helposti löydy lyhyellä varoitusajalla.

Teillä ei ollut maahanmuuttopaneelissa yhtään maahanmuuttajaa? "En käsitä, että jos vaikkapa alkoholipolitiikasta puhutaan, pitäisikö siinä olla alkoholisti mukana? Mukaan haluttiin alaan perehtyneitä ihmisiä. [...] Se ei aina anna lisää, jos mukana on ihminen, joka kertoo, miltä musta tuntuu."

Kirjoitin taannoin analyysia YLE:n järjestämästä Islam-illasta. Heti ensimmäinen kohta osuu juurikin tällaisiin taviksiin, jotka tulevat paneeliin vain taustansa takia.

Osallistujajakauma oli melkoinen pettymys. Sinänsä kiva, että muslimeita edusti myös joukko taviksia, mutta järkevää debaattia varten olisi voinut ottaa mukaan vähemmän henkilöitä, jotka eivät osaa tulkita asiaa muuten kuin tuijottamalla omaan napaan.

Olisi mukava kuulla, miksi paneelissa olisi pitänyt olla juurikin nainen? Olisiko paikalla pitänyt olla myös yksi homoseksuaali? Ehkä myös ateisti, suomenruotsalainen, vanhus, vammainen ja tykkimies? Sen ymmärrän, että joku maahanmuuttaja olisi voinut tuoda keskusteluun jotain lisää, mutta vain, jos hänellä olisi ymmärrys maahanmuuttopolitiikasta eikä vain omasta elämästään. Mutta mitä lisää olisi vagina-henkilö tuonnut keskusteluun? Mikäli kyseessä olisi ollut joku selkeästi naisia koskeva keskustelu, niin silloin naisasiantuntija olisi ollut ihan paikallaan. Mutta kuten Grönrooskin toteaa, niin asiantuntemus pitäisi olla merkittävämmässä roolissa kuin tausta.

Viime viikolla uutisotsikoihin nousi suomalainen hakkeri, joka sai Suomen mittakaavaisen tuomion, jota muualla maailmassa ihmeteltiin. Lukuisista tietomurroista syytetty nuorukainen sai vain kahden vuoden ehdollisen tuomion. Jollain kommettipalstalla oli ehdotus, että nuorukainen olisi sovelias poliisin tietoturva-asiantuntijaksi. Vastakommentti oli naseva: pitäisikö väkivaltarikosyksikköönkin palkata sitten tyyppejä joilla on väkivaltarikostausta? Se, että henkilöllä on omakohtaista kokemusta asiasta ei tee hänestä asiantuntijaa muuta kuin käytännön tasolla omassa ympäristössään. Kun halutaan maalata suuria linjoja vaaditaan laaja-alaista ymmärrystä. Tutkijoilla on yleensä yhdistettyä tietoa ruohonjuuritasosta eri ympäristöistä. Poliitikoilla taas on kykyä nähdä kokonaisuuksia ja suunnitella asioita sopimaan yhteen muiden seikkojen kanssa. Nämä ovat asioita, joissa paneeleissa tulisi käydä läpi. On järkyttävää ajanhukkaa, jos paneeliin otetaan mukaan kiireisiä ihmisiä ja sitten puolet ajasta äänessä on joku joka puhuu vain  henkilökohtaisista kokemuksistaan ja kaveripiiristään. Eihän valtakunnallista politiikkaa voida millään tehdä pienen piirin kokemusten perusteella. Poikkeuksena ehkä nyt jokin tapaus, jossa koko populaatio on todella pieni. Esimerkiksi vaikkapa presidentin vallasta ja vastuusta keskustellessa Koivisto, Halonen tai Niinistö olisi keskustelulle erittäin hedelmällinen henkilö.

Asiantuntijan sukupuolella on tässä kohtaa väliä, sillä eri sukupuolet katsovat maailmaa eri tavoin”, [Saara] Särmä sanoi.

Tästä herää mieleeni heti kaksi seikkaa. A) Jos sukupuolet katsovat maailmaa eri tavalla, niin eikö tämä ole riittävä perustelu esim. palkkauksen tai ylennyksen yhteydessä suhtautua eri sukupuoliin eri tavalla? B) On melkoista ammattitaiden polkemista, jos väittää, että maailmankatsomus polkee asiantuntemuksen merkittävissä määrin alas. Varsinkin tutkijan kohdalla tuollainen väittämä on suuri loukkaus. Jos tutkijalla on tutkittua tietoa, niin voidaanko se todellakin tyrmätä argumentilla "olet mies, et ymmärrä asiaa oikein"?

Toisaalta olen kyllä osin sitä mieltä, että maailmankatsomus kyllä haittaa monessa tapauksessa asiantuntemusta. Esimerkiksi kreationistien keskuudessa fanaattinen uskontotausta selkeästi haittaa maailman selittämisen asiantuntemusta. Toisaalta voidaan kyllä kysyä, että ovatko moiset tyypit "asiantuntijoita" vain siitä syystä, että itse profiloivat itsensä sellaisiksi. Kun vauhtiin pääsin, niin esitänpä vielä mahdollisesti loukkaavan kysymyksen: Kykeneeke vahvasti feministinen tutkija analysoimaan tutkimusmateriaalia objektiivisesti ja tekemään neutraaleja johtopäätöksiä? Kun katsoo esimerkiksi Särkän taustaa ja millaisia säälittäviä kuvia tuonne blogiin tulee, niin väistämättä herää kysymys, että onko hänen väitöskirjassaan tieteen taso yhtä vaihtelevaa. Ehkäpä blogin adminointiin vain ei ole panostettu paljoa ja sinne on päässyt läpi heikompaakin ainesta? (Väikkärin otsikko ja kuvaus on sitä tasoa, etten ainakaan tällä hetkellä lähde julkaisua käymään läpi).

Loppuun vielä muutama itse tekemäni kuva aiheeseen liittyen. Viikon kysymys: miksei tällaisia kuvia löydy blogista?

Ei nyt suoranaisesti paneeli, mutta kovin miespainotteinen joukko kuitenkin. Luulisi, että tuosta joukosta vähintään 4 olisi naisia.

Tämäkään ei nyt ole paneeli, mutta jotain siinä keskustellaan. Missä ovat raksanaiset?

Tämä on kyllä ilmiö, mikä kummastuttaa minua suuresti. Miksi pakolaisten joukossa nuoret miehet ovat selkeä enemmistö? Vanhukset, naiset ja lapset jätetään sodanjalkoihin syystä että?

Naispaneeleja löytyy myös pilvin pimein varsinkin, jos kyseessä on tasa-arvosta keskustelu. Minne katosi "asiantuntijan sukupuolella on tässä kohtaa väliä"-argumentti? Ilmeisesti Feminismi-keskuteluun ei kaivata erilaista maailmankatsomusta.

-PYO

Naiset maksavat säästöt?

HS:n uutisen mukaan joukko professoreja on allekirjoittanut vaatimuksen (PDF) "hallitusohjelman toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arvioinnista ja hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen".

Naiset ja naisvaltaiset alat maksavat kohtuuttoman taloudellisen ja inhimillisen laskun sopeuttamistoimista

Kun katsoo millä mallilla Suomi makaa, niin miehet ovat tällä hetkellä kärsivä osapuoli. Miehiä on enemmän työttömänä ja miehet tuovat enemmän verotuloja. Miehet työskentelevät enemmän yksityisellä puolella ja naiset julkisella. Jos leikkausohjelman takia naisia jää työttömäksi, tämä edistää tasa-arvoa. Jos leikkausohjelman takia julkista rahaa jaetaan vähemmän naisvaltaisille aloille, niin tämä edistää tasa-arvoa.

vuosikymmenten pitkäjänteinen työ tasa-arvon hyväksi vesittyy.

Jos tasa-arvon eteen on tehty vuosikymmeniä pitkäjänteistä työtä, niin miten ihmeessä täällä on vielä pakkoarmeija toiselle sukupuolelle? On kyllä melkoisen lepsua työtä tehty jos tulokset ovat tätä luokkaa.

Työajan pidentäminen rasittaisi erityisesti äitejä, jotka edelleen tekevät valtaosan kotitöistä ja joilla työn kuormittavuus on viime vuosina kasvanut isiä yleisemmin.

Tähän olisi kiva saada lähde. Ei kyllä ole kummallista, että äidit tekevät enemmän kotitöitä, jos isät viettävät enemmän aikaa töissä. Tällöin luonnollisesti kotitöille jää vähemmän aikaa. Hieman mystistä kyllä on, että miten juuri naisten töiden kuormittavuus on kasvanut viime aikoina.

Naiset hyötyvät edelleen koulutuksesta miehiä vähemmän työmarkkinoilla.

Lähde kiitos. Onko niin, että saman koulutuksen omaavat naiset saavat töitä heikommin, heikompaa palkkaa, heikompaa jotakin? Vai onko niin, että naiset kouluttautuvat alalle, jolla ei ole juuri mitään kysyntää yksityisillä markkinoilla?

...naisille Suomi on yksi vaarallisimmasta maista asua: puolet suomalaisista naisista altistuu naisiin kohdistuvalle väkivallalle

Koominen lausahdus, joskin aihe on vakava. Mitähän mahtaan olla naisiin kohdistuva väkivalta? Miksi pitää eritellä naisten altistumasta väkivallasta erikseen naisiin kohdistuva väkivalta? Kuten aiemmin mainitsin, niin miehet tässäkin tapauksessa ovat huonommassa asemassa:

Vuonna 2010 pahoinpidellyistä (33 000 uhria) miehiä oli 63 prosenttia ja naisia 37 prosenttia. 

Tokihan näiden tilastojen valossa on hirveää, jos väkivaltaa kokeneiden naisten saama tuki vähenee. Ja Suomi ei todellakaan ole yksi vaarallisimmista maista asua. Pikemminkin yksi turvallisimmista maista. Tämä väittämä on niin räikeän epätosi, että pohdituttaa lukivatko kaikki allekirjoittaneet anomuksen vai pistivätkö nimensä vain alle, kun tuttu proffa tätä pyysi. En pidä hyvänä trendinä sitä, että professorin allekirjoitus on vain kumileimasin. En myöskään pidä hyvänä sitä, että tieteen merkittävät nimet suoltavat ulos tällaista epätotuutta. Jos Suomen akateeminen huippu ei hallitse lähteiden käyttöä ja väittämien tarkistamista, niin ollaan syvällä suossa.

Hallitusohjelma on tärkeimpiä poliittisia asiakirjoja, mutta siinä ei ole esitetty mitään sukupuolivaikutuksen arvion tapaistakaan analyysia.

Hallitusohjelmassa tuskin on analysoitu vaikutusta mehiläisten elinoloihin, mikä on ihmiskunnan kannalta paljon merkittävämpi asia kuin tasa-arvo. Voihan se olla niinkin, että kaikesta ei tehdä analyysia, kun mietitään suuria linjoja.

-PYO

ps. Mikä ihme tuota PDF:ää vaivaa, kun siitä ei saa kopioitua tekstiä suoraan ilman satoja ylimääräisiä rivinvaihtoja?

pps. Valtio voisi säästää mukavasti lakkauttamalla kymmenkunta professuuria, jos heiden tuottama tiedon taso on näin heikkoa

Hallituksen leikkauslista

Uusi hallitus on kasassa ja tätä kirjoittaessa alkaa ministerisalkutkin löytämään omistajansa. Myös hallitusohjelmaa on avattu ja erityistä mielenkiintoa herättää leikkauslista. Mystistä on kuinka kuplassa elävä vihervasemmisto ei vieläkään ole oikein ymmärtänyt, että eletään reaalimaailmassa, jossa raha ei tule taikurinhatusta. Kommenttipalstalta löytyy mm. tällaisia:

Jokaisella on varmasti hyvä mieli nyt, äänestitte oikein, päästitte Keskustan, Kokoomuksen ja mukamas EU-kriittisen Soinin valtaan. Onneksi olkoon, munasitte taas vaaliuurnilla :)

Kapinahan tästä tulee,anarchy in Finland.

Kaikki (köyhät) joutuu maksumiehiksi.Näin siinä lähes aina käy.Ihan oikein miksi ette äänestäneet sdp tä tai vasemmistoa? Niin miksi?? Suut kiinni sitten ja maksakaa.Persut on suurin pettymys ja miksi maataloustukia ei leikattu no heh heh Suomen kansa mitä menitte tekemään.Kovat oli puheet että nyt muuttuu mutta pahenee vain.

Hienoa että Suomesta ollaan vauhdilla tekemässä kehitysmaata! Kehitystä kun ei muuten näköjään tänne saada.

Ennenkuin käyn läpi tuon listan, niin pakko kommentoida tätä:

Ei muuta ku ministereiden palkat pienimmiksi, paljonkohan niillähi tulis säästöä...

Ministerien palkkioita voi katsoa täältä ja täältä. 19 ministeriä ja 35 erikoisavustajaa kustantaa 5,7M euroa vuodessa. Tästä keskiarvoistamalla yksi ministeri avustajineen kustantaa vuodessa n. 300 000e. Jos ministerimäärä lasketaan kahteentoista niin kaudelta kertyy säästöä 8,4 miljoonaa euroa. Jos ministerikuluista napsaistaisiin neljäsosa pois, niin 12 ministerillä kaudelta kertyisi 3,6 miljoonaa euroa. Eli on parempi vähentää ministerimäärää kuin leikata palkkaa. Vaikka kulut puolitettaisiin, niin 7 ministeriä vähemmän tuo enemmän säästöä. Ex-ministeri Haglund pitää ministeripaikkojen vähentämistä populismina.

Hänen mielestään on käsittämätön ajatus, että sama ihminen pystyisi hoitamaan sekä työministerin että oikeusministerin tehtävät. Myös ympäristö- ja liikenneministerin työtaakka on Haglundin mielestä liian iso. Ministereitä olisi hänestä pitänyt olla 2-3 enemmän, jotta asiat saataisiin hoidettua kunnolla.

Eipä niitä asioita kuitenkaan kunnolla hoideta ja harmaa virkamiekoneistohan kuitenkin suurimman osan oikeasta työstä tekee, joten ainkin tuon ympäristö- ja liikenneministerin vakanssin kannalta olen Haglundin kanssa eri mieltä.

Mutta sitten itse asiaan, eli leikkauslistaan. Mielestäni oli ilmeisen selvää, että nk. hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida näin heikolla viennillä pitää yllä, kun lainaakin on otettu jo pitkän aikaa. Luulin, että viimeistään siinä vaiheessa, kun Vasemmistoliitto ei saanut tarpeeksi taikarahaa valtiolta ja joutui pitämään YT:t, niin sielläkin maailmassa oltaisiin herätty todellisuuteen. Olin kuitenkin väärässä, mutta enpä ole kovin yllättynyt. Leikkaukset on välttämättömät, mutta onko kohteet oikeat.

1.  indeksikorotusten jäädyttäminen (mm. lapsilisät ja valtionosuudet)
2.  kehitysyhteistyö
3.  ansiosidonnainen työttömyysturva
4.  lääkekorvaukset
5.  sote-asiakasmaksujen korotukset (mm. pitkäaikainen laitoshoito)
6.  korkeakoulututkinnot (yliopisto-opiskelijoita kannustetaan siirtymään työelämään jo kandidaatteina)
7.  mm. velvoitteiden purkaminen hallinnossa
8.  Työvoimapolitiikan määrärahat
9.  Tekesin t&k-avustukset
10.  vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset
11.  opintotuki
12.  päiväsakkojen korotukset
13.  kasvattajamäärien väljennykset yli 3-vuotiaiden päivähoidossa
14.  päivähoitomaksut (korotus tai uusi maksuluokka)
15.  vuorotteluvapaan rajaaminen
16.  max. 2 vuoden vankeuteen johtavat rikosasiat kevennettyyn menettelyyn
17.  perusopetuksen ryhmäkokoavustukset
18.  subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi
19.  maatalousyrittäjien lomitusoikeus
20.  sairasmatkojen omavastuuosuudet
21.  ara-asuntojen asukasvalinnat
22.  sotilaalliset rauhanturvaoperaatiot
23.  joukkoliikennetuen alentaminen
24.  ministereiden ja mm. valtiosihteereiden määrän vähentäminen 

Hyvät kohteet

Kehitysyhteistyöstä vähentämin on mielestäni OK. Jos rahaa ei riitä oman maan pyörittämiseen, niin eipä sitä riitä sitten muidenkaan maiden pyörittämiseen. Erinäköiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat hoitaa moraalikrapulasta kärsiviä tahoja. Yleisesti ottaen kaikki rahan jakaminen valtioille, jotka mm. sortavat naisia ei ole järkevää. Vaikka raha olisi kuinka korvamerkittyä naisten kouluttamiseen, niin se kerryttää yhteistä kassaa ja täten pitää yllä kyrpämäistä yhteiskuntaa. Hieman samaan kategoriaan menee rauhanturvaoperaatiot. Sen sijaan, että vuosikaupalla valvotaan epävakaata tilannetta, niin olisi parempi, että häiriköt iskettäisiin suurella voimalla armotta maihin.

Hallintovelvotteiden purkaminen kuulostaa hyvältä. Olisi toivottavaa, että tätä tehtäisiin myös EU-tasolla. Sen sijaan, että nostetaan työviikko 40-tuntiseksi, niin voitaisiin säästää 2,5h jokaiselta työntekijätä kaikenmaailman raportoinnista. Tietoa kerätään kyllä, mutta tiedon uskottavuus ei ole riittävää (esim. vertailukelpoisuus). Siihen nähden kuinka paljon tiedon keräämiseen käytetään henkilötyötunteja (eli rahaa), niin tietoa hyödynnetään naurettavan vähän. 

Päiväsakkojen korotukset varmasti tuovat lisää tienestiä valtiolle. Kyseenalaista on tietenkin se, että onko Poliisin tehtävä kerätä rahaa valtiolle vaiko valvoa turvallisuutta. Kaasujalka-lehdessä (05/2015) on hyvä artikkeli aiheesta otsikolla "Pääasia, ettet aja ylinopeutta, muusta viis!"

[liikennelääketieteen professori Timo] Tervo arvostelee erityisesti sitä, että nopeusriskejä korostaessaan viranomaiset syrjäyttävät todellisen ja merkittävän turvallisuusriskin - kuljettajan tilan. Vakavimman vaaranhan aiheuttavat humalassa tai huumeissa ajavat sekä mielenterveys- ja muista sairauksista kärsivät kuljettajat. He esiintyvät ylivoimaisena enemmistönä ylinopeudellakin aiheutettujen kuolonkolarien tilastoissa.

Pikkurikosten kevennetty menettely on kyllä erittäin hyvä idea. Samaa voisi soveltaa myös vähän suurempiinkin rikoksiin. Esimerkiksi Ulvila-keissi oli todellinen farssi. Kaksi vuotta vatvomista ja lopulta äityli todettiin syyttömäksi. Syyttäjän tulisi jossain vaiheessa todeta, että eipä meillä nyt ole tarpeeksi näyttöä tuomion antamiseksi, joten heitetään pyyhe kehään. Toivottavasti kyseinen syyttäjä saa potkut. Ei siis sen takia, ettei saanut tuomiota aikaiseksi, vaan sen takia ettei tajunnut lopettaa ajoissa.

Huonot kohteet

Lääkekorvaukset ovat korvamerkityintä rahaa jota vain voi olla. Rahat menevät apteekkien pyörittämiseen ja ihmisten terveyden/hyvinvoinnin edistämiseen. En oikein ymmärrä miten tällainen säästökohde on edes tullut jonkun mieleen. Ehkäpä on pohdittu, että saadaan vanhukset nopeammin pois kuluttamasta yhteiskuntaa.

Tekesin t&k-avustukset. Tämäkin on mystistä. Sipilä on sentään DI, joten luulisi hänen arvostavan tekniikan tutkimuksen edistämistä. Kyseiset avustukset ovat mitä parhain tuki pienille yrityksille, jotka pohtivat laajennusmahdollisuuksia. T&k vaatii melkoisen sijoituksen, mutta ei kuitenkaan ole varmaa, että löytyy jokin kohde joka on kaupallisesti kannattavaa. Tällöin voi olla, että firma menee nurin, jos tätä varten joudutaan ottamaan lainaa. Toisaalta, jos kohde löytyy, niin yritys pääsee laajenemaan, mikä tarkoittaa lisää rahaa valtion kassaan alv:in, yhteisöveron ja tuloverojen muodossa.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset ja opintotuki! Tässä on kaksi asiaa, joista EI LEIKATA. Vanhusten hoito on jo muutenkin niin retuperällä, että pohdituttaa eletäänkö täällä yhteiskunnassa ollenkaan. Opintotuesta olen kirjoitellut aiemminkin.

Toisin kuin monet muut tuet, opintotuki on vastikkeellista. Ei riitä, että on kirjoilla koulussa, vaan opintojen pitää myös edistyä. Opintotuelle on myös enimmäismäärä: 70 opintokuukautta, eli käytännössä noin kuusi vuotta. [...] Vain marginaalinen osa väestä oikeasti käy koulua vain sen takia, että sillä voi välttää työnteon. Suurin osa kuitenkin haluaa kouluttautua ammattiin tai tutustua mahdolliseen tarjontaan ennenkuin oma ala löytyy.

Opintotuki on vähän kuin yllä mainittu t&k-avustus. Jos opiskelija valitseekin väärän alan, niin on aika v-mäistä maksaa lainaa takaisin.

Joukkoliikennetuen alentaminen. Tämäkin on yksi kummallinen säästökohde. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoroja syrjäseuduilla joudutaan vähentämään, mistä seuraa työttömiä kuskeja, vähemmän innostusta lähetä shoppailemaan ja menetettyä vapaa-aikaa. Toistaalta yksityisautoilu lisääntyy, mistä taas tulee veroja. Tällöin kuitenkin ruuhkat kasvavat, ympäristö kärsii ja ihmisten hermostuneisuus kasvaa. Lisäksi tarve parkkipaikoille kasvaa, mutta mistäs kaupunkeihin onnistutaan taikomaan lisää tilaa?

Puuttuvat kohteet

Kulttuurituki. On hyvä, että kulttuuriin laitetaan ainakin jonkin verran rahaa. Olisi sääli, jos joku kulttuurillisesti merkittävä kohde tuhoutuisi iäksi, mutta kun kaikenlaista roskaa tuetaan suurella rahalla, niin kyllä hirvittää. Moni kohde voisi toimia pääsymaksuilla tai vastaavilla. Erityisesti ulkomailta tänne viime aikoina rantautuneet kulttuurit eivät mielestäni tarvitse kummempaa tukea.

Höpötieteet. On hyvä, että tietoa kerätään ja ymmärrystä lisätään, mutta kuinka monta professuuria tarvitaan tutkimaan feminismiä, mediaa tai filosofiaa? Tutkimuksen tekeminen ei ole halpaa. Ihan nollille en näitä vääntäisi, sillä jonkin tason yleissivistys pitäisi näistäkin olla. On myöskin muistettava, että Suomen kulttuuria tai suomalaista yhteiskuntaa tuskin kovin moni muunmaalainen keksii tutkia. Olisi kuitenkin hyvä, että tutkimusresurssit keskittyisivät aloihin, joista mahdollisesti nousee uusia yrityksiä, joiden tiedolla joko luodaan säästöjä, joiden tiedoilla nostetaan (kustannustehokkaasti) hyvinvointia tai joista seuraa jotain muuta vastaavaa taloudellista kannattavuutta.

Uskonto. Kirkon kautta pyörii rutkasti rahaa ja olisi hyvä, että verokarhun kouraan päätyisi tuntuva osa tästä toiminnasta. Enpä kuitenkaan ole yllättynyt, ettei tätä kohdetta ole listalla.

Toinen kotimainen kieli. Nyt kun RKP on viimeinkin jätetty rannalle olisi korkea aika luopua pakkoruotsista.

Suurtuloisten tuloverotus erityisesti ulkomailla asuville. Myös yhteisöveron kiertämisestä ulkomaiden avulla pitäisi verottaa jollain tavalla. Kun listaa katsoo, niin maksumiehinä ovat lähinnä vähätuloiset. Kyllähän tietenkin valtion menoista suurin osa menee vähätuloisten tukemiseen, joten sinänsä on ymmärrettävää, että leikkaukset kohdistuvat heihin, mutta kun listassa ei ole yhtään kohtaa joka suorasti kohdistuisi hyvätuloisiin, niin kyllä osoittaa huonoa makua.

Lisäksi olisi pitkä lista pienempiä kohteita, kuten kansanedustajan sopeutumisraha, puoluetuet, virkamiesvakanssit jne. Toki myös EU-maksuista voitaisiin yrittää säästää. Kun kerran valtiolla menee huonosti, niin pitäisi olla niin päin, että EU:sta saataisiin rahaa. Erityisesti tällä hetkellä, kun Venäjään vientiä on rajoitettu EU:n toimesta, niin olisi ihan aiheellista saada jotain korvausta tästä, kun se Suomea satuttaa sattuneista syistä enemmän kuin monia muita EU-maita.

Hankalat kohteet

Loput kohteet ovat hieman kyseenalaisia. Lähtökohtaisesti jokainen leikkaus sattuu, mutta jos jostain pitää leikata, niin jostain pitää leikata. Minulle on myös hieman epäselvää esim., mitä ara-asuntojen vuokralaisvalinnoilla tarkoitetaan. Vuokrataanko rikkaille suuremmilla vuokrilla vaiko vain harvoille ja valituille superköyhille, jolloin pienituloiset ovat yksityisillä markkinoilla?

Myös korkeakoulututkinnoista leikkaaminen kuulostaa aluksi vähän nihkeältä, mutta toisaalta, jos kandin papereilla pärjää töissä, niin eipäs siinä kai sitten mitään.

Yleisesti ottaen hieman vaikea arvioida leikkausten vaikutuksia varsinkin, kun ei tiedä paljonko rahaa jää kohteiden käyttöön. Saas nähdä mitä näillä leikkauksilla saadaan aikaan. Ainakin saadaan aikaiseksi paljon melua oppositiossa, joten jännityksellä odottelen millaisia varjoleikkauslistoja sieltä tulee esille.

-PYO

Otaniemen teekkarimiesten mustanmaalausta

Naamakirjan kautta törmäsin Lotta Aarikan kirjoitukseen Otaniemen sukupuolittuneesta rakenteesta. Tuo on itseasiassa jatko pääkirjoitukselle, mutta linkkaan sen näin päin, koska itse luin nämä näin päin. Follow up -kirjoitukseen on lainattu kokemuksia monilta teekkarinaisilta. Luin noita hieman ristiriitaisin tuntein. Välillä tuntui, että kylläpä taas jaksetaan rutista pienistä ja välillä suorastaan otti päähän, että kulttuuri, josta minäkin olen kotoisin ja arvostan, on toisinaan noin syvältä. Kaikenkaikkiaan jäi kuitenkin enemmän vaikutelma, että yksittäistapauksista on otettu herne nenään joskus syystä, joskus syyttä.

En ole Otaniemessä koskaan asunut, mutta olen siellä pyörinyt sekä opiskelijana ja työntekijänä. Yritin löytää sukupuolijakaumaa, mutta paras mitä eteeni tuli oli HS:n sinkkunuorikartta-artikkeli.

Espoossa miesenemmistö on maan suurin, johtuneeko sitten Otaniemen teekkarikeskittymästä.

Tuo on arvailua, mutta ei välttämättä kovin huonoa sellaista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kyseessä on HS, joten otsikointi ei tietenkään vastaa mittareita. Yksinasuva voi olla myös parisuhteessa. Pikainen haku löysi Espoon asukasrakennetta kuvaavan dokumentin samalta vuodelta (PDF). 16-19 vuotiaita Espoossa oli tuolloin 12 939 ja 20-34v. 53 652. Tuosta arvioiden 18-28 vuotiaita olisi n. 35000. Kokonaisuudessaan Espoosta löytyy 122 287 miestä ja 125 683 naista kyseiseltä vuodelta. Näiden tietojen varassa en kuitenkaan voi kummempia laskuja tehdä. Joka tapauksessa on aika turvallista sanoa, että Otaniemessä vallitsee äijäkulttuuri ja on vallinnut vuosikymmeniä. Merkittävänä syynä lienee vahva miesvaltaisuus alueella.

Opiskelijat ovat aika villejä ja Otaniemi on oikeastaan ainoa oikea kampus koko maassa, joten meno on sen mukaista. Kannattaa käydä nyt Wappuna siellä vähän vilkuilemassa menoa, niin saa paremman kuvan Otaniemen luonteesta. Kun soluasunto on täynnä äijiä, niin en yhtään ihmettele, jos siellä vallitsee äijämeininki. Jos koko kerros on täynnä äijiä, niin sama. Jos koko talo on täynnä äijiä, niin sama. Se, että tällaisista porukoista on sitten muodostunut virallisempia äijäpiirejä ei pitäisi olla ihmetys. Historia on täynnä äijäklubeja muodossa tai toisessa. Veljespiirissä on jotain, mitä on vaikea selittää, mutta se nyt vain on jotenkin tärkeää miesten mielenterveydelle, varsinkin nuorten joukossa, kun vielä ollaan villejä ja vapaita tekemään juttuja, joita ei sitten isänä enää oikein voi tehdä. En usko, että naiset kovin hyvin ymmärtävät tätä ilmiötä tai kykenevät siihen ottamaan osaa. Samalla tavalla uskoisin, että naisilla on samantyyppisiä mimmikerhoja, joita miehet eivät ymmärrä. Haluaisinko liittyä johonkin tuollaiseen mimmikerhoon? Tuskinpa. Haluaako joku nainen sitten liittyä äijäkerhoon? Näemmä. Nimimerkki kvartsi kysyy kommenttiosastolla:

1. Jos Sitsimiesliiton tai Luolamiesten kaltaisiin yhdistyksien edellytetään hyväksyvän myös naisjäseniä, puututaan silloin AYY:n yhdistysrekisterin toisen listan yhdistysten sisäiseen toimintaan. Miksi nämä kaksi tapausta eivät saisi valita jäseniään kuten parhaaksi katsovat?
2. Mainitset molemmissa postauksissasi verkostoitumismahdollisuudet osana yhdistysten toimintaa. Antamasi esimerkkijärjestöt eivät kuitenkaan selvästikään ole esimerkiksi Akustiikan aineopiskelijoihin verrattavissa oleva työelämälähtöinen yhdistys, jonka tehtävänä on selvästi pitää yhteyttä yritysmaailmaan ja verkostoitua alan sisällä. Kuitenkin verkostoitumista tapahtuu ”itsestään” epävirallisissakin porukoissa. Pitäisikö kaikkien järjestöjen olla avoimia kaikille jäsenille?

Tähän Aarikka (nim. lamaar) vastaa:

1. Minä en edellytä, minulla ei ole sitä valtaa. Minulla on tämä blogi. Se on minun valtani. [...]

2. Olet ihan oikeassa, että ammatillinen verkostoituminen tapahtuu varmaan ensisijaisesti killoissa ja ammattiainekerhoissa. Uskon kuitenkin, että kerhoilla ja niiden naiset ulossulkevalla rekrypolitiikalla on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Suoria vaikutuksia on mielestäni se, että miehet oppivat etsimään lahjakkuuksia ja hyviä tyyppejä vain toisista miehistä ja miehisestä olemisen tavasta – verkostoitumaan toisten miesten kanssa. Epäsuoria on esimerkiksi se, että tekniikan ala mielletään edelleen miesten alaksi. Yksin kerhot eivät toki selitä mitään näistä vaikutuksista, mutta ne ovat jokin osa – sellainen osa, joka olisi helposti muutettavissa jos vain haluttaisiin.

Tässä alkaa kiteytyä homman ydin. 1. kohdan perusteella äijäkerhot ovat yhdistyksiä, joilla on vapaus valita jäsenensä. Jos he haluavat olla miesjäsenistä koostuvia, niin heillä on se oikeus. Palaan kakkoskohtaan kohta.

Kuten olen monta kertaa sanonut, siinä ei ole mitään ongelmaa, jos kaveriporukat luovat sukupuolisesti homogeenisen porukan vaikka tuossa mainitsemassasi ”turva”-tarkoituksessa. Kuitenkin, edelleen: kun kyseessä on yhdistys, jossa asuu valtaa, ja joka ylläpitää teekkarikulttuurin kulmakiviä kuten wappulehtiä, se on mielestäni ongelma, että naiset kategorisesti suljetaan ulos.

Aarikan mielestä on siis täysin OK, jos äijät perustavat äijäkerhon, mutta siinä vaiheessa, kun äijäkerho saa suosiota ja sitä myöten näkyvyyttä, niin äijäkerhon sääntöjä tulisi muuttaa. Kommenttien perusteella sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että naisia on mukana Wappu-lehtien toimituksessa, joten mitään kategorisesti ulossulkemista ei ole, vaikka olisivatkin siellä vähäpätöisissä rooleissa. Nimimerkki Ansku:

Näissä kommenteissa jatkuvasti nousee esiin omituinen argumentti, että on laillista perustaa yhdistyksiä, jotka ottavat jäsenikseen vain miehiä. Asian laillisuus ei tarkoita, että se olisi oikein ja ettei sitä voisi ylioppilaskunnan tasolla kyseenalaistaa.

On kyllä totta, että kaikki laillinen ei ole oikein ja kaikki laiton ei ole väärin. Mutta, kuten monet muutkin pintapuolikriitikot, Ansku ei esitä mitään rakentavaa ehdotusta, miten tilanne korjattaisiin. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja vapaa yhteiskunta. En millään näe tässä tapauksessa syytä, miksi yhdistyslakia pitäisi muuttaa siten, että kaikki olisivat tervetulleita mihin tahansa yhdistykseen. Mitähän siitäkin tulisi jos suuri joukko ulkopuolisia liittyisi taloyhtiön yhdistykseen ja rupeisi harrastamaan mielivaltaista äänestämistä siellä? Mutta kurkataanpa nopeasti Aarikan oleellisimmat taustat.

• Aloitin opinnot Turun yliopistossa syksyllä 2007. Pääaineeni oli folkloristiikka
• Kandidaatintutkielma: ”Emmää sillai porii niinko puhu”. Porin murre puheessa tiedostettuna ja tiedostamattomana. (2011)
• Pro gradu -työ: “Mitä iloo siit o ko se o samallai kaikil”. Porilaissyntyiset ja Poriin muuttaneet nuoret aikuiset aluepuhekielen puhujina ja tarkastelijoina. (2014)
• Aloitin työt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntijana elokuussa 2011.

Nämä nähdessäni hieman hämmästyin. Aarikka ei siis itse ole opiskellut Otaniemessä. Hän on AYY:n asiantuntija, ei opiskelija eikä yliopiston henkilökuntaa. Paikallisuudesta en tiedä, mutta veikkaan, ettei Aarikka asu Otaniemessä. Mielenkiintoisintahan tässä jupakassa on tietenkin se, että miten folkloristiikan kandista tulee asiantuntija edunvalvonnassa. Aarikka mainitsee kesätyökokemuksensa ammattiliitosta, mutta se on samalta vuodelta kuin tuo asiantuntijapesti. Itselläni on omalta alalta maisteritason koulutus ja n. 10 vuotta työkokemusta. Pidän itseäni asiantuntijana, mutta vain hyvin suppealta osalta tuota alaa. Ehkäpä asiantuntijalla on kaksi eri merkitystä. Enpä mene siihen kuitenkaan enempää sillä, asiat keksutelevat, eivät ihmiset. Näen kuitenkin oleelliseksi mainita, että Aarikan kokemukset Otaniemestä perustuvat AYY-toiminnan kautta tapahtuneisiin. Näistä Aarikka kertoo itse pääkirjoituksessaan.

Ihminen, joka on viettänyt kanssani 15 minuuttia tietää, että huumorintajuni on mauton ja kiroiluni sujuvaa.

Ah, ainakin joltain osalta ollaan samalla viivalla, joskin huumorini on myös maukasta useasti.

Kun aloitin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa meni jonkin aikaa, että äkkäsin kerhojen olemassaolon. Ensimmäinen ajatukseni niistä kuultuani oli ”mitä vittua, 2010-luvulla srsly dudes?!?!”, mutta en sanonut mitään. Olin 23-vuotias humanistinainen Turusta. En kokenut, että minulla on oikeus arvostella.

Luulisi, että AYY-yhdistykset äkkäisi heti ensimmäisenä päivänä, tai todennäköisemmin, jopa siinä vaiheessa kun scouttaa tulevaa työnantajaansa. Hieman outoa muuten, että Aarikan mainitsemia Sitsimiesliittoa taikka Luolamiehiä ei löydy tuosta listasta. Julkku kyllä löytyy. Julkku siis julkaisee joka toinen vuosi tuollaista Wappu-lehteä. Joka toinen vuosi Wappu-lehtenä on ÄPY, johon liittyvää yhdistystä en pikavilkaisulla löytänyt. Kaipa kaikilla on oikeus arvostella, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi uskottavuutta. Jos luonnontieteilijä Espoosta rupeisi arvostelemaan Turkulaisen humanistisen yliopistöjärjestön toimintaa, niin tuskinpa nuo sitä kovin vakavissaan ottaisivat.

Kun vuonna 2012 kuulin järkevän ja skarpin luolamiehen suusta sanat:”Ootteko te koskaan lukeneet sellasia wappulehtiä, jota naiset on tehneet? Ne on kaikki aivan paskoja!”, istuin sohvannurkassa täysin typertyneenä. Olen palannut tuohon hetkeen ajatuksissani monta kertaa. Jos nyt olisin samassa tilanteessa sanoisin tuolle miehelle, että ymmärtääkö hän juuri käytännössä sanoneensa, että minulla ei ole huumorintajua, koska olen nainen.

Ottamatta nyt juurikaan kantaa siihen ovatko Wappulehdet keskimäärin epäpaskoja, niin täytyy tunnustaa, että en ollenkaan tiedä olenko lukenut naisten tekemiä Wappulehtiä. Tuskinpa itse eroa huomaisin. Huomaan kuitenkin eron luolamiehen ja Aarikan sanomissa. Nyt seuraa viikon lukijatehtävä, etsi yksi ero seuraavista väittämistä. Luolamies: "tähän mennessä naisten tekemät Wappulehdet ovat olleet paskoja". Aarikka: "sinulla ei ole huumorintajua, koska olet nainen".  

Aloin ymmärtää, miten syvällä asenteet ja stereotypiat ”naisesta” istuvat, ja miten niiden annetaan elää ja rehottaa. Miten ne työelämään siirtyessä minnekään katoaisivat?

Insinöörinä kysynkin, no miten syvällä ne sitten istuvat? Saisiko jotain numeroita, niin ymmärtäisin paremmin? Enpä tietenkään saa, sillä Aarikka edustaa humanistista linjaa, jossa voidaan sanoa jonkin olevan enemmän kuin jokin, mutta sitä ei tarvitse perustella, että millä mittarilla moinen päätelmä on muodostettu. Ajatus siitä, että opiskeluaikoina muodostetut asenteet eivät myöhemmin poistuisi on täysin mielipuolinen. Vaikka kuinka moni on ollut opiskeluaikanaan fiksu ja poliitiikan suhteen asiantunteva. Mutta mites sitten kävikään, kun ikää tuli lisää ja työelämä toi todellisuuden eteen?

Olen tutustunut työni kautta moniin viisaisiin ja humaaneihin herrakerholaisiin. Olen käynyt heidän kanssaan vuosien varrella pitkiä ja väsyttäviä keskusteluja siitä, miksi kerhot eivät vieläkään rekrytoi naisia. Argumentit kiertävät kehää ja toistuvat sanasta sanaan niin samankaltaisina, että niistä oli aika helppo kirjoittaa tällainen excel.

Paitsi, että tuo ei ole excel, vaan Google Sheets-taulukko/spreadsheet. Kuulostan ehkä pikkutarkalta, mutta sitä insinöörityössä vaaditaan. Pienet yksityiskohdat ovat insinööreille lähes elämäntapa. Jälleen kerran tulee mieleen sellainen, ettei Aarikka ihan ymmärrä kritisoimaansa. Palaan tuohon "exceliin" lopuksi (en ole sitä tätä kirjoittaessa tarkemmin vielä katsonutkaan).

Suurimpana ongelmana näen sen, että mieskerhot ja miesnormatiivinen kulttuuri Otaniemessä on tabu. Kaikki keskustelunavaukseni keskustelukumppanini sukupuoleen tai asemaan katsomatta alkavat olkien yli vilkaisulla, sen tarkistamisella, että kuka kuulee.

Kovin värikästä kieltä. Mieskerhoista en niin osaa sanoa, kun en heidän toimintaansa tunne (kerran eksyin johonkin salakappaan otaniemessä, mutta tuosta tapauksesta ei ole niin selkeää muistikuvaa, että osaisin sanoa ketkä sitä pyörittivät). Miesnormatiivinen kulttuuri on kyllä tunnistettu ja tunnustettu asia Otaniemessä, TKK:lla ja Aallossa. Ainakaan oman kokemani perusteella mistään tabusta ei ole kyse.

Asiasta keskusteleminen pelätään otettavan kerhojen parissa sodanjulistuksena, ahdisteluna ja painostamisena. Koska kerhoilla on kiistatta valtaa ja niissä toimii yhteisön arvostamia jäseniä, kaikenmoista skismaa ja paskamyrskyä halutaan vältellä. 

Nyt alkaa mennä jo hieman salaliittoteorian puolelle. Kaipa kerhoilla on jotain valtaa, mutta onhan heillä vastuutakin. Mistään suuresta vallasta ei kuitenkaan ole kyse. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että kyseessä on kerho, johon jäsenet kutsutaan hyväveliverkostosta. Vaikka olisit miessukupuolinen, niin ei kerhoon pääsemisestä kannata unelmoida ilman suhteita. Myös yhteisön arvostus on kovin kyseenalainen käsite. En oikeasti osaa nimetä yhtäkään yhdistyshenkilöä nimeltä pl. AYY-henkilöstö yms. Otaniemessä toimii liuta erinäiköisiä kerhoja, yhdistyksiä, kiltoja ja mitä lie. Kuten nimimerkki kvartsi aiemmin totesi, niin tuollaiset pidetään-hauskaa-kerhot eivät ole siellä (työpaikka)verkostoitumisen pääjoukossa. Ja onhan muitakin tapoja verkostoitua, itse olen löytänyt tuttuni lähes täysin yliopistokerhojen ulkopuolelta. Voi olla, että heillä on illuminatiin yhteyksiä ja salakavalasti he antavat kuvan minulle, että heillä ei ole vaikutusvaltaa, mutta en tällaisille teorioille anna paljoa painoarvoa. Jotenkin tässä annetaan Wappulehdelle helkkarin moinen painoarvo. Mikähän lie moisten levikki? Ja tuskin työnantaja katsoo positiiviseksi, jos CV:ssä lukee salakapakan pitäjä ja huumorilehden pakinoitsija.

Otaniemi ja sen opiskelijakulttuuri on monessa mielessä outo rinnakkaistodellisuus. Rakastan teekkarikylän kyläkulttuuria, jossa naapuria moikataan ja tippuneet avaimet ja hukkuneet kengät löytävät FB-ryhmän kautta omistajansa. Arvostan ja ihailen teekkareiden tekemisen meininkiä, analyyttistä ajattelua ja kieli poskessa kujeilua.

Jes!

Kaikki nämä hyvät asiat saavat minut entistä ahdistuneemmaksi siitä, että herrakerhot ovat normaaleja. Ne hyväksytään, koska teekkarinaiset eivät koe voivansa vaikuttaa tilanteeseen. Ja tämän teekkareille ominaisen pragmaattisen ”tosiasioiden hyväksymisen” he kantavat mukanaan työelämään, joka palkitsee heidät pienemmällä palkalla ja heikommilla etenemismahdollisuuksilla kuin mieskollegansa.

Hei nyt oikeesti! Se, että pieni osa äijälän kerhoista on äijäkerhoja ei kyllä tarkoita sitä, että teekkarinaiset olisivat alistettuja niin pahasti, että vammautuvat loppuelämäkseen. Tällainen propaganda alkaa mennä samalle tasolla kuin Ameriikoissa aikoinaan syytettiin Heavy Rock-musiikkia nuorten pahoinvoinnista. Kun huomio kiinnitetään johonkin täysin sivuseikkaan, niin itse pääilmiö jää elämään ja pahimmassa tapauksessa vahvistuu. Itse kiinnittäisin enemmän huomiota esim. seuraaviin: a) palkkaako yliopisto sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. b) suosittelevatko proffat sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. c) onko kiltatoiminnassa sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. d) onko yliopiston linjaus nollatoleranssi syrjinnälle. Myönnän, että sopivassa suhteessa on epämääräinen käsite, mutta minulle ei makseta tarkemman määritelmän tekemisestä. Sitä varten on joukko byrokraatteja, jotka nostavat liksaa.

Minä olen tehnyt sitä, mitä yhteisön ulkopuolisena sisäjäsenenä voin: olen haastanut kerholaisia ja miehiä kohtaamaan ja myöntämään tämän vääryyden ja toimimaan sen korjaamiseksi.

Todennäköisesti tämä on vain pahentanut asiaa. Se, että (täysin) ulkopuolinen henkilö tulee sanomaan toisille, että toimitte väärin - kyllä minä tiedän paremmin, ei useinkaan johda avoimuuteen vaan tiukempaan poteroitumiseen.

Olen yrittänyt kannustaa ja voimauttaa asian tolaan tottuneita naisia vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua ja tasavertaista paikkaa teekkariyhteisössä. Olen päättänyt, etten kilistä lasia kummassakaan kerhotilassa – tällä en oleta olevan mitään merkitystä, mutta se on itselleni symbolisesti tärkeää. 

Tässä sentään kaksi erittäin hyvää toimintaperiaatetta. Mikäli kohtelu ei miellytä, vaatikaa parempaa. Pitäkää huolta omista oikeuksistanne. Boikotoikaa tahoja, jotka mielestänne tekevät väärin. Nämä toimivat oikeastaan kaikkeen. Nimimerkki Jukka:

Voisiko historian aikana kehitetyn hienon kulttuurin lytistämisen sijaan kehittää naisten tai tasa-arvoon perustuvaa lehtitoimintaa? Kai kuka tahansa porukka saa alkaa julkaista lehteä ja kasvattaa sen brandia vapaasti kohti teekkariutta. Mkset valittamisen sijaan tee näin?

Tämä on vapaan kapitalismin hienoimpia puolia. Sinulla on täysi oikeus tuoda markkinoille parempi tuote. Siis jos vain tahtoa ja taitoa riittää... siihenhän homma usein kuseekin. Kyllähän se on helppo kotisohvalta huudella, kun lätkäjoukkue ei osaa tehdä maaleja, mutta jos pitäisi itse laittaa luistimet jalkaan, niin alkaakin löytyä rannevikaa, ikää, heikkoa taustaa, parempaa tekemistä jne. jne. jne.

Että miksi minä en tee wappulehteä? No koska minä en ole teekkari, enkä halua tehdä wappulehteä.

Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jos ei ole intoa tehdä työtä vaikuttavuuden eteen, niin ei sitä tule saamaan (paitsi ehkä tuurilla tai rahalla).

Lisäksi haluan painottaa, että minä en lyttää mitään enkä ketään. Sellaista ei tekstistäni voi pahalla tahdollaankaan lukea. Arvostan teekkarikulttuuria ja sen perinteitä. En arvosta sukupuoleen perustuvaa järjestelmällistä syrjintää vuonna 2015.

Arvostat teekkarikulttuuria, mutta vain hyviltä puolin. Kirjoituksessa mainitset skarpin luolamiehen, joka puhuu mielestäsi sontaa. Kyllä minä tuon nyt ilman pahaakin tahtoa tulkitsen kyseisen yksilön lyttäämiseksi. Ei sen puoleen, kyseinen yksilö vaikuttaa puheidensa perusteella virstapäältä, joten lyttääminen on ihan oikeutettua/aiheellista. Miksi väittää, ettei moista tee, kun tekee ja ihan hyvästä syystä? Siltoja ei rakenneta epärehellisyydellä. Nimimerkki Malja:

Mikset kirjoittanut yhtä pitkää kirjoitusta siinä tapauksessa miesten pakollisesta asepalveluksesta?

Aarikka:

En kirjoittanut miesten pakollisesta asepalveluksesta, sillä sen puolesta puhuvat jo monet. Tämän puolesta ei puhunut kukaan.

Heh. Ymmärrettävistä syistä Aarikalla sattui tässä pieni lapsus. Kyseessähän siis on vastustamisesta, ei puolestapuhumisesta, kummassakin tapauksessa. Itse olen tehnyt (löyhän) periaattellisen päätöksen, etten ota tosissaan ketään tasa-arvon puolesta puhujaa, jos varusmiespalvelus ei ole kärkisijoilla agendoissa. Selkämpää, vaikuttavampaa ja helpommin korjattavaa epätasa-arvoilmiötä saa kyllä hakea. Mutta hei, kyseessähän on perinne (YT-video). On muuten aika vaikea sanoa, kumpi järkytti enemmän; se, että Stubb sanoi tuon ihan oikeasti ääneen televisiohaastattelussa vai se, että tuon videon julkitulon jälkeen joku vielä äänesti Stubbia. Nyt tulin ajatelleeksi sitäkin, että eipä tuota sairasta kommenttia ole juurikaan ruodittu julkisuudessa. Miksei? Kun joku nobodynäyttelijä kertoo mielipiteensä, niin se päätyy Hesariin, mutta kun pääministerin mielipide on kuin jonkun 50-luvun punaniskan suusta, niin ollaan hiljaa. Outoa...

Mutta katsotaanpa nyt, mitä tuolta "excelistä" löytyy.

Jos kerhoissa olisi naisia, kaikki harrastaisivat seksiä keskenään, mikä pilaisi tunnelman.

Ooookkkeeeejj... Katsotaanpa, mitä muuta "excelistä" löytyy.

Maailmassa on jo tosi paljon kerhoja miehille ja naisille, eikö miehille saa jäädä muutama?

- Saa toki, jos haluamme tukea sukupuolten välistä segregaatiota ja vahvistaa rakenteita, jotka aiheuttavat sukupuolista syrjintää. Jos kuitenkin kannatamme ihmisten tasa-arvoa sekä opiskelijayhteisössä että työelämässä, emme voi pitää perusteltuna järjestäytynyttä ja teekkarikulttuurissa arvostettua toimintaa, joka johtaa sukupuolien väliseen epätasa-arvoon.

Ensinnäkin, lähde kiitos! Onko olemassa jokin tutkimustulos, jonka mukaan opiskelijoiden rajoitetun joukon kerho aiheuttaisi myöhemmin epätasa-arvoa. Mielellään sellainen tutkimus, jossa yksi kerho aiheuttaa suuren yhteisön joukossa tätä ilmiötä, mutta tyydyn kuitenkin edes sellaiseen tutkimukseen, jossa ilmiö osoitetaan toteen edes kerhon jäsenten kohdalla. Toiseksi, ihminen koostuu muistakin attribuuteista kuin vain sukupuoli. Kuinka monen attribuutin perusteella pitää olla valmis joustamaan yhdistystoiminnassa, että ollaan reiluja. Jos 100 kuulapäätä liittyy somalijärjestöön ja terrorisoi äänestykset viemäriin, niin olisiko se kiva ja kaunis tulevaisuus?

Pitäisikö sitten myös mies- ja naiskuoroihin ottaa molempia sukupuolia? Mihin tämä loppuu?
-Yhdistyksissä kuten kuoroissa sukupuolisegregaatio on perusteltua, sillä sukupuoli vaikuttaa suoraan niiden toiminnan päätarkoitukseen (kuorolaulu: mies- ja naisäänialat). Vappulehtiä toimittavista ja teekkarikulttuuria ylläpitävistä kerhoista ei voi kuitenkaan sanoa samaa.

Eihän ääniala ole välttämättä sukupuoleen sidottu, mutta ehkä se menee hieman saivartelun puolelle. Jos Wappulehdet edustavat äijä-huumoria, niin eikös silloin äijämäisyys ole yhtälailla perusteltua kuin kuorossakin?

Naisilla on myös omia kerhoja, miksi syrjintä ei ole niiden kohdalla huono juttu?

-On totta, että tiettävästi on olemassa ainakin yksi vain naisia kutsumenettelyllä valitseva kerho, Suokanat. Kyseinen kerho on kuitenkin huomattavasti toiminnaltaan löyhempi (se ei julkaise lehteä, sen tunnuksia ei mielletä "teekkariuden tunnuksiksi", se ei ylläpidä kerhotilaa). Keskustelu kerhotoiminnan sukupuolisegregaatiosta koskee silti yhtälailla tätä kerhoa.

Kuten edellä mainitsin, niin kerhon laajuuden ei pitäisi olla peruste puuttua sen toimitapoihin ulkoapäin. Rivien välistä olen lukevinani, että Aarikka ei pidä Suokanojen toimintaa, niin pahana kuin äijäkerhojen. Onkohan Aarikka käynyt haastamassa Suokanakerholaisia?

...eihän tällä toiminnalla oikeasti ole mitään merkitystä - ei me täällä mitään työpaikkoja tai luottamustoimia jaeta

-Jokainen Otaniemessä opiskellut ja teekkariyhteisöön kuuluva tietää, että Kerhoilla on valtavasti merkitystä ja kunnioitusta. On totta, että on vaikea osoittaa, miten kerhojen kautta verkostoituminen yksilöä esimerkiksi työelämässä hyödyttää. Siitä huolimatta on valheellista väittää, että kerhoilla ei olisi mitään merkitystä.

Jos ei vielä tullut selväksi, niin olen opiskellut Otaniemessä ja ainakin jossain määrin kuulunut teekkariyhteisöön. En pidä kerhoja mitenkään merkityksellisinä tai kunnioitettavana. Tokihan parina ekana opiskeluvuotena on aika ihailtavaa, että toisilla hienot haalarit ja bileet joka pe, la ja su, mutta sen jälkeen ihailu kyllä katoaa nopeasti. Aarikka ei ole opiskellut Otaniemessä, eikä kuulu teekkariyhteisöön. Ymmärtääkseni Aarikalla ei ole juurikaan kokemusta yrityspuolelta rekrytoinnista. Hänellä ei siis ole mitään kokemusta tai tuntemusta asiasta, mistä hän yllä kirjoittaa. Hän myöskin tunnustaa, ettei omista mitään evidenssiä puhumansa ilmiön suhteen. Tämä ei kuitenkaan estä häntä tekemästä melkoisen kovaa väittämää.

...tää on vaan kateellisten itkemistä. Onhan tuolla valtavasti miehiäkin, joita ei kutsuta jäseniksi!

-Kutsumenettelyllä jäsenensä valitsevista kerhoista voi olla montaa mieltä ja on totta, että ulkopuolelle jää paljon miehiäkin. Tämä on kuitenkin kokonaan toinen keskustelu. Me haluamme puhua nyt siitä, että kerhojen toiminna ulkopuolelle jätetään järjestelmällisesti kokonainen joukko ihmisiä yksinkertaisesti yhden ominaisuuden vuoksi - he sattuvat olemaan naisia. Tähän ominaisuuteen - sukupuoleensa - kukaan ei voi vaikuttaa, ja sen perusteella kategorisesti ulkopuolelle jättäminen on yksinkertaisesti sukupuoleen perustuvaa järjestelmällistä syrjintää, eikä se siitä muuksi toivomalla muutu.

Kokonaan toinen keskustelu? Eikö jäsenvalintamenettely muka liity jäsenvalintamenettelyyn? Vai onko tarkoitus, että keskustellaan asiasta vain yhdestä näkökulmasta? Jos nyt lähdetään kategorisoimaan, niin käytetään hihasta vedettyä lukua 1/3 kuvaamaan teekkarinaisten määrä Otaniemessä. Wikipedian mukaan TKK:lla opiskeli silloisina aikoina 15 000 opiskelijaa/jatko-opiskelijaa. Luku kuulostaa hurjalta, mutta muut mainitut luvut vaikuttavat uskottavilta. Ehkä jatko-opiskelijoiden määrä jotenkin vääristää tulosta. En tiedä. Käytän silti tuota, koska parempaa lukua ei ole tarjoilla. Tällä periaatteella miehiä olisi siis 10 000 ja naisia 5000 opiskelijaa. En ole äijäkerhoon kuulunut, mutta veikataanpa nyt, että moiseen kuuluisi jopa 15 henkeä. Näistä siis 5 tulisi olla naisia, jos mennään suhteutettuna. Vääryyttä kokee siis nuo viisi naista, joiden sijasta onkin valittu mies. Promille naispuolisista opiskelijoista joutuu syrjinnän kohteeksi. Kamalaa!

Samaan aikaan toisaalla. 30 vuotta täyttäneiden miesten ikäluokasta varusmiespalveluksen on suorittanutviime vuosina yli 75 %. Tämän lisäksi on siviilipalvelusmiehet ja totaalikieltäytyjämiehet. Ilmeisesti se, että 75% miehistä pakotetaan SA INT -kerhoon ei vaikuta juuri mihinkään, mutta tuo teekkarien Wappulehtikerho, johon n. promille teekkareista kuuluu kaataa Suomen talouden ja uskottavuuden tasa-arvon maana. Ihme, jos ei maailmanloppu kohta uhkaa. Nimimerkki DInainen tehköön tästä aiheesta hieman positiivisemman:

Lyhyesti vain haluan myös tuoda esille, että aika erilaisia kokemuksia on… Hyvähän tästä on keskustella (ja omakin kokemukseni on, että keskusteltu on, vaikea ymmärtää tuota tabu-väitettä), mutta en kyllä tunnista omaa Otaniemeäni tuosta millään. Koen myös aika vähättelevänä väitteet siitä, etteivät naisteekkarit uskalla ottaa asiaa puheeksi. Oma kokemukseni on, että Otaniemessä jos missä sai olla sellainen nainen kuin on, ei todellakaan ollut paineita olla ”hyvä jätkä” tai mitään muutakaan. Kokemuksensa kullakin, mutta vähän turhan kärjekästä yleistämistä minun makuuni. Ymmärrän, että tarkoitus oli hyvä.

Tasa-arvoista opiskelu/työilmapiiriä ja Wappua kaikille!

-PYO