Suomalainen alkoholipolitiikka viskipullossa

Työt loppui 19:30. Illallisen jälkeen teki mieli hieman olutta, mutta kello olikin jo 21:34. Tuohon aikaan kaupasta ei keppanaa enää saa, joten virkistävä iltakävely lähikauppaan jäi väliin. Yksikin olisi riittänyt, mutta ei!

Onneksi kaapista löytyi 12v single malt -viskiä. Sillä sai tyydytettyä kaljahampaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, että näinkö rajoituksilla vähennetään juopottelua? Itse koen tämän lähinnä vittuiluna ja hieman pohdituttaa olisiko tölkillinen kolmosta kuitenkin terveellisempi vaihtoehto kuin viskipaukku.

Mika Rahkonen kirjoittaa melko mielenkiintoisesti aiheesta Aamuvirkku päättää puolestasi milloin heräät. Tämän lisäksi aamuvirkku näemmä päättää, millloin voit töiden jälkeen olla ottamatta olutta, perkele!

-PYO
ps. ensi kerralla aiheellisempi ja vähemmän asennoitunut/tunteellinen kirjoitelma

Pakkoruotsi on kuin uskonto

Pakkoruotsi on resurssien hukkaamista ja kun resurssit ovat tiukassa, niin jostain pitäisi luopua. Kansalaisaloite ruotsinkielen vapaaehtoisuudesta menee eduskuntaan, mutta olen harvinaisen skeptinen, että mitään rakentavaa tulee tapahtumaan. Niin kauan kuin RKP on hallituksessa, niin ruotsi on ja pysyy pakollisena oppiaineena. Lehmänkauppoina päähallituspuolue saa aina n. 5% lisäkannatuksen ehdotuksilleen.

Positiivista on kuitenkin, että kansalle on tarjoilla viihdettä, kun pakkoruotsin kannattajat kiemurtelevat hikisinä yrittäessään perustella järjetöntä politiikkaa. Edellisessä kirjoituksessani käsittelin yleisimpiä kommentteja joilla ontuen yritetään perustella pakkoruotsia. Kirjoitus on 2½ vuotta vanha, mutta sama levy pyörii vieläkin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:

Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän.

Suomi tosiaan tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä, mutta kilpailukykyä tarvitaan muuallekin kuin skandinaavisiin maihin. Kiinassa talous on erinomaisessa kunnossa. Venäjällä on paljon rikkaita, joille voisi tarjota palveluita. Afrikassa infrastruktuuri on sen verran heikkoa, että melkein mikä tahansa suomalainen osaaminen kelpaa sinne.

Kielten opetuksen lisääminen ei ole ollenkaan huono idea. Mutta toistaalta kaikkea muutakin pitäisi lisätä historiassa, biologiassa, fysiikassa ja monessa muussakin aiheessa on tietoa "löydetty" hurja määrä lisää ja olisi tärkeää, että peruskoululaiselle ainakin osa tästä tiedosta päätyisi. Merkittävä kysymys kuuluukin, että voidaanko tuo kaikki tieto ympätä oppilaaseen yhdeksässä vuodessa. Riittääkö lukioon kolmen vuoden puristus? Kuten aiemmin todettu, niin kokonaisreursseja on rajattu määrä, jos niitä käytetään asiaan X, niin asiaan Y jää vähemmän käytettävää. Jos kokonaisresursseja ei haluta lisätä, niin sitten asiaan X pitää käyttää vähemmän resursseja.

Puolustusministeri Carl Haglund:

Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisessi parantaisi muiden kielten osaamista ei pidä paikkaansa. Sen jälkeen kun ruotsi muutettiin vapaaehtoiseksi yo-kokeessa, kielivarantomme on huonontunut. Jos tämä tulisi voimaan, suomalaisten kielitaito heikkenisi.

Kun kielitaito heikkenee, niin muut taidot paranevat. Ruotsin kieleen on laitettu hurjasti opetusresursseja. Joka koulusta löytyy ruotsin opettamiseen kykenevä henkilö. Haglund ei selvästikään kykene hahmottamaan, että vie muutaman vuoden, että kouluihin saadaan opettajia, jotka voivat opettaa kiinaa, venäjää tai jotain muuta hyödyllistä kieltä. Jos opetusta ei tarjota muilla kielillä, niin eihän niitä muita kieliä opita.

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi (Nuolijärvi on myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja):

Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin

Ensinnäkin, haiskahtaa hieman, että Nuolijärvellä on oma lehmä ojassa. Toiseksi, luulisi, että professorilla olisi tutkimustietoa tukemaan väittämiään. Yllä oleva lausahdus tuntuu lähinnä henkilökohtaiselta mielipiteeltä, eikä akateemiselta arviolta. Kolmanneksi, mitä vittua?!

Se, että pakollinen ruotsi poistuu, ei tarkoita sitä, että vapaaehtoinen ruotsi poistuu myös. Se ei myöskään tarkoita sitä, että äidinkielenään ruotsia puhuvat yhtäkkiä lamaantuisivat kyvyttömiksi puhumaan äidinkieltään. Nuolijärven huolena on, että ei pakkoruotsietut kansalaiset eivät ole samalla lähtöviivalla töiden haussa suomenruotsalaisten kanssa. Mystistä. Ruotsia voidaan opiskella vapaaehtoisesti, ruotsinkielentaitoisia voidaan tuoda ulkomailta ja kielitaidon edellytystä voidaan vähentää. Jos herra Uppiniska on 5 vuotta sitten päässyt peruskoulusta saaden ruotsin keskiarvoksi kuutosen, niin ei hän kyllä ketään pysty palvelemaan ruotsin kielellä. Vaikka Uppiniskan numero olisi kasi, niin silti kieli on varmasti ehtinyt unohtumaan ja ammattisanasto on olematon. On täysin utopistista, että vastahakoisesti kieltä opiskelevat jotenkin onnistuisivat saavuttamaan tyydyttävää paremman kielitaidon.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander:

Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä.

Onkohan oikeasti noin? Monet ruotsinkieliset työtoverini tuntuvat pärjäävän melko hyvin suomen kielitaidollaan. Jos en olisi opiskellut ruotsia koulussa, niin eivätkö he yhtäkkiä ymmärtäisi suomen kieltäni? Ajatus siitä, ettei ruotsinkielinen väestö kykenisi tulemaan toimeen suomen kielellä (tai englannilla) on täysin mielipuolinen. Meillä on kuitenkin väestöä, joka ei puhu suomea, eikä ruotsia, mutta silti he pärjäävät (esimerkkejä löytyy mm. Nokian palkkalistoilta lukuisia).

Entäs sitten ruotsinkieliset kunnat, joissa asuu henkilöitä, joiden suomenkieli on niin auttamattoman heikkoa, ettei sillä oikeasti tule toimeen? Eiköhän niihinkin saada riittävästi väkeä heistä, jotka ovat vapaaehtoisesti opiskelleet ruotsia tai mahdollisesti niistä, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään. Jotenkin tässä haiskahtaa kastijaon vaaliminen. Bättre folke vaatii, että heitä palvellaan heidän äidinkielellään, mutta samalla ajatus, että Bättre folke itse alentuisi palvelijaksi ei tule mieleenkään. Jotenkin tulee mieleen Brittikolonisaation ajat.

Pahimmassa tapauksessa keskustelusta kehkeytyy ääripäiden väittely. Kaikkien puolueiden on esitettävä harkittuja kantoja.

Pakkoruotsin puoltajien kommentit ovat mielipuolisia, vihamielisiä (joskin samalla uhriutuvia) ja poliittisia. Tämä ei mielestäni kuulosta harkitsemiselta, vaan kiihkoilulta. Samanlaista keskustelua olen kuullut ateistien ja uskovaisten väliltä. Yhteistä säveltä ei löydy, sillä ajattelutapa ja maailmankuva eroaa suuresti. Kritiikki sivuutetaan ja kausaliteetit ovat usein hakusessa. Pahimmat tapaukset, kuten Young Earth-kreationistit, vetävät hatusta omia "faktojaan", rakentavat olkiukkoja ja ovat todellisuudesta täysin vieraantuneita. Pakkoruotsi vaikuttaakin uskonnolta, jota pitää puolustaa kynsin hampain täysin tuulesta temmatuin perustein.

Ymmärrän kyllä, että monet ruotsinkieliset ovat huolissaan asemastaan. Heille on annettu erityisasema. Monin paikoin tietotaitovaatimukset ovat alhaisemmat, kun äidinkielelle on rakennettu ohituskaista. Ajatus siitä, että n. 40% kansasta pakotetaan tekemään jotain, joka palvelee vain 6% väestöstä on aika herkullinen... korjaan sairas.

-PYO

ps. Värisokeita on väestöstä n. 9%. Pitäisiköhän opettaa 60% ei-värisokeista palvelemaan värisokeita.
pps. Äidinkielenään ruotsia puhuva voi tietenkin opetella suomea, mutta värisokea ei voi opetella näkemään värejä.

Suvivirsi Saatanalle

Rakastan musiikkia ylin kaiken. Makuni on hyvin monimuotoinen, joskin muutamaa nimeltämainitsematonta musiikkityyliä en voi sietää. Suvivirsi on mielestäni erittäin kaunis kappale, joskin se tuo hieman ikäviä muistoja mieleen. Koulun kevätjuhla on se viimeinen rääkki, kunnes nuoriso pääsee vapaalle juhlistamaan kesää.

Alla suvivirren (virsi 571) lyriikat kokonaisuudessaan:

1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.

2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta.

3. Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.

4. Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.
   
5. Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.

6. Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas.

Suvirsi kuuluu siis koulun kevätjuhlaan kuin sinappi grillimakkaraan. Mutta jostain syystä kaikki eivät halua sinappia makkaraansa. Asiasta on tehty kantelu ja oikeusasiamies Jussi Pajuoja on tehnyt ratkaisun kanteluun.

Suvivirren sanoitus ei ole korostuneen uskonnollinen, sillä Jumala mainitaan vain kerran

Totta, Jumala mainitaan VAIN kerran, mutta myös Siunaus mainitaan kerran, Ihme kerran, Herra(isolla) kahdesti, Luoja(isolla) kerran, Jeesus Kristus kerran ja Henki(isolla) kerran. Tämän lisäksi mainitaan myös Siionin kaste. Kuinkahan monta kertaa kristinuskoon liittyviä termejä pitää mainita, että sanoitus on korostuneen uskonnollinen. Lordin Hard Rock Hallelujah kappaleessa maintaan demonit kahdesti, mutta se riitti tuomitsemaan kappaleen satanistiseksi (tai jotain sinne päin). Ehkäpä yhdeksän mainintaa kristinuskoon riittää tekemään kappaleesta uskonnollisen?

Se, että suvivirsi mielletään normaaliksi osaksi koulujen kevätjuhlia, on nähdäkseni itsessään omiaan vähentämään virren uskonnollista luonnetta päätösjuhlien asiayhteydessä laulettuna

Voi olla, että uskonnollinen luonne vähenee, mutta se ei poistu kokonaan, ja juuri siitä tästä kaikessa on kyse. Joku ehkä pohtii, mitä väliä yhdellä laululla oikein on. Sehän kuuluu koulun perinteisiin.

Koulun tarkoitus ei ole palvoa/ylistää uskontoa. Laulu selvästikin ihannoi kristinuskoa monella tavoin. Vaikka kappale on mielestäni kaunis, niin sanoituksensa puolesta se ei sovi julkisrahoitteisen toiminnan juhlistamiseen. Ajatelkaapa hetken, jos laulussa ylistettäisiin Saatanaa. Uskoisin, että asiasta nousisi melkoinen haloo kristillisissä piireissä. Ja samanlainen haloo nousee muslimien, juutalaisten, ateistien ja muiden epäkristillisten joukossa nykyisestä laulusta.

Pohditaanpa hieman Amerikkaa 50-luvulta. Siellä oli aikalailla perinteistä, että tummaihoiset olivat ali-ihmisä, orjia ja pohjasakkaa. Ihmisoikeudet kuitenkin tulivat voimaan ja vaikka valkoisia oli ameriikoissa enemmistö, niin todettiin, että ei ole okej olla rasisti. Kehitys kehittyy. Kun katsotaan ajassa taaksepäin, niin ihmetellään, kuinka huolettomia ihmiset olivat toisiaan kohtaan.

Suomessa eletään 2000-luvulla, mutta silti on okej sortaa ihmisoikeuksista uskonnonvapautta, koska se kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Suomalaiseen perinteeseen toki kuuluu myös piispojen lahtaaminen kirveellä järvenjäällä, mutta veikkaanpa, että Pajuojan mielestä tällainen perinne ei ole enää suvaittavaa. Miksi suvivirrestä (joka jo nimensä puolesta on uskonnollinen ylistyslaulu) halutaan pitää kynsin hampain kiinni? Jos hihhulit haluavat hoilata laulua, niin voivat sitä tehdä sydämmensä kyllyydestä omalla ajallaan. Ihan samalla tavall muslimit voivat omalla ajallaan kumartaa Allahia, niin paljoin kun lystäävät ja ateistit voivat ateististella vapaa-ajalla mielin määrin. Se, että verovaroin kustannetaan koulun toimintaa, josta kevätjuhla on melkoisen kustannustehotonta, ei anna oikeutta valtionkirkolle pakottaa lapsukaisia ylistämään heidän mielikuvitusolentojaan. On ihan ymmärrettävää, että aikana, jolloin kristinusko oli vallitseva käsite Suomessa,virren veisuu koulussa ei ollut kummempi juttu. Nyt kuitenkin eletään nykyaikaa, eikä ihmisoikeuksia polkevia perinteitä tule suvaita.

Yleisesti ottaen pidän Suomea sivistysvaltiona ja Yhdysvaltoja hihhuli-valtiona, mutta tietyissä tapauksissa Suomi on kyllä teokraattinen ja totalitaarinen. Ja se todellakin pelottaa minua...

-PYO

ps. pääministeri Jyrki Kataiselle on vihdoin ja viimein selvinnyt, että Suomi ottaa liikaa velkaa. Mitähän Katainen tajuaa seuraavaksi? Nokialla ei mene loistavasti, Angry Birds on suosittu tai jotain muuta, minkä äänestäjät ovat tajunneet jo viitisen vuotta sitten.