menin katsomaan turvapaikanhakijoita koskevan juttuni synnyttämää keskustelua HS.fin sivuilta. Sinne tulvi satoja kommentteja, joista monet saavat voimaan pahoin, vaikka kaikkein törkeimmät on siivottu pois.Katsotaanpa pari kommenttia tuosta keskustelusta, joka aiheuttaa pahoin vointia.
Saudi-Arabia ja Iran loistavat poissaolollaan tämän kriisin hoidossa vaikka niillä olisi valtaa ja rahaa ongelman hoitamiseen. Miksi näin?ja
Voisimmeko aloittaa asiallisen keskustelun turvapaikanhaun kustannuksista ja veroina kerättyjen varojen parhaasta kohdentamisesta? Kaikille on varmaan leikkauskeskustelusta selvää, että Suomen kansantalouden maksukyky on jatkossa yhä rajallisempi. Pitäisikö näitä rajallisia resursseja kohdentaa naisten ja lasten auttamiseen sotatoimialueen välittömässä läheisyydessä sen sijaan että kustannamme terveiden miesten elämisen Euroopassa?Kriittisiä kommentteja, mutta mielestäni hyvin asiallisia. Kirjoitetaanko näihin kysymyksiin vastauksia hesarissa? Ei tietenkään. Hesarin toimittaja keskittyy lähinnä ruotimaan vähemmistön kommentteja, jotka kiukuispäissä on kirjoitettu yliampuviksi.
Ja kun yhä useammat maltillisemmat äänet poistuvat keskustelusta, keskustelu on mennyt rikki.Kyllähän noita maltillisiakin kommentteja on. Edellä olevat löytyivät kymmenen ensimmäisen kommentin joukosta.
Meillä ei ole vuosikymmeniin ollut koko kansakuntaa yhtenäisesti koskettavaa hädän hetkeä, mutta silloin tällöin sattuu suomalaisia tragedioita, joissa tuska on sanoinkuvaamatonta.Tuo on osin totta. Itseäni pyöräilijänä hirvitti viimeaikanen tapahtuma, jossa mielisairas tappoi pyöräilijän autolla "kouluttaakseen" häntä. Mutta, mitä tekemistä tällä on jatkuvan sisällisotakonfliktikahnauksen kanssa, jossa eri uskontopoliittiset ryhmittyvät harrastavat etnistä puhdistusta? Eipä juuri mitään.
Ei tule mieleen pilkata heitäkään, joiden psyyke ei kestänyt suomalaisten omissa sodissa.Joo-ei. Suomi hoiti sodan jälkeen sotilaiden mielenterveyden ala-arvoisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana II maailmansodan veteraanimme ovat nukkuneet pois. Suurin osa heikosti hoidettuina ja lähinnä kulueränä pidettyinä.
Sattuuko mikään enemmän kuin perheen hajoaminen?Läheisen kuolema, kidutus, vaikeasti vammautuminen ja tuskin raiskatuksi joutuminenkaan on mitään mukavaa puuhaa.
Suomi heräsi monia muita kehittyneitä maita myöhemmin käyttämään sosiaalista mediaa. Facebook ja Twitter tulivat tänne viiveellä, samoin netin lukemattomat lieveilmiöt trolleista kostopornoon ja rasistisiin julkaisuihin.Rehellisesti sanottuna tämä kohta on se, mikä minut pisti kirjoittamaan asiasta. Ylläoleva on niin täyttä paskaa, että en voi uskoa, miten valtakunnan ykköslehden toimittaja on onnistunut sen julkisesti lausumaan. Suomi on ollut ainakin 80-luvulta lähtien hyvin mukana tieto- ja informaatiotekniikassa. Etulinjassa ovat olleet mm. BBS-purkit ennen internettiä ja esimerkiksi IRC on suomalaista perää, sekä siitä seurannut IRC-galleria on yksi vanhimmista nykyaikasista sosiaalisen median palveluista. "Galtsu" on pistetty pystyyn vuonna 2000 ja ponkaisi samantien suursuosioon, koska kysyntää palvelulle oli. Vertauksen vuoksi muutamia muita palveluita: Facebook (2004), MySpace (2003) ja Twitter (2006). Mitäpä turhaan vaivautua tarkistamaan väitteidensä todenpitävyys, kun lehtenä on vain hesari.
Mutta nyt ne ovat kaikki täällä ja koko karmeudessaan: ihmisvihan, ilkeilyn, riitelyn ja kiusaamisen kulttuuri.Ehkä kannattaisi hieman vähentää pessimistipillereiden napostelua ja herätä kaikkeen siihen positiiviseen, mitä sosiaalinen media on tuonnut. Esimerkiksi minä en enää joudu luottamaan paska-aviisin toimittajan antamiin tietoihin, vaan voinen tarkistaa skeptiset kohdan kommenteista ja sen jälkeen etsiä tietoa mm. wikipediasta, josta edellä olevat vuosiluvut on repäisty.
Yhä röyhkeämpiä asioita sanotaan jopa omalla nimellä julkisissa keskusteluissa, ja yhä useammat osallistuvat röyhkeyksien levittämiseen.Englanniksi röyhkeä kääntyy myös termiksi bold-faced, mikä voidaan nähdä positiivisena. Rohkea henkilö, joka avaa suunsa epäkohtia kohtaan ja vastustaa jotain suurta, kuten valtiota, on yleensä sankari. Erinäisten vallankumousten yhteydessä hallitsijat, jotka ovat pikkuhiljaa kasvattaneet valtaansa pitävät tällaisia henkilöitä röyhkeinä, sillä he eivät alistu vaan esittävät oman eriävän mielipiteensä. Ilmeisesti toimittaja on pahoittanut mielensä, kun kaikki eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä.
Samoin kuin sodissa väkivalta eskaloituu ja kasvaa jokaisen aiemman väkivallanteon päälle ja samoin kuin joissakin kouluissa ja joillakin työpaikoilla ajaudutaan käsittämättömään kiusaamisen spiraaliin, ihmisarvoon piittaamattomasti suhtautuva nettikeskustelu kasvaa ja laajenee ja luo uutta henkisen väkivallan kulttuuria.Jos ensimmäinen olisi totta, niin täällä käytäisiin vieläkin toista maailmansotaa. Mitä toiseen kohtaan tulee, niin toimittajan ei pitäisi yleistää oman työpaikkansa kulttuuria muihin työpaikkoihin.
Se myös uhkaa läikkyä niin sanotun tosielämän puolelle.Tämä on seikka, jota sananvapauden rajoittajat jaksavat toistella kerta toisensa perään. Missä on näyttö?
Koulukiusaamisessa netin pilkka ja vihapuhe sekä koulunpihalla tapahtuva hakkaaminen ovat usein muuttuneet yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi.Lähde?
Kyselytutkimuksista opimme, että emme ehkä ole erityisen rasistinenkaan kansa, ainakaan mitä tulee suomalaisten arvioihin itsestään.Kyseisestä tutkimuksesta kyllä opimme jotain ihan muuta. Mutta vastataanpa vielä otsikon kysymykseen:
Pilkkaisitko Estonian uhrien omaisia tai Karjalan evakkoja?En. Miksi pilkkaisin? Siksikö, että ovat kokeneet kovia? Toimittaja ei ehkä näe eroa yllämainittujen ja Somalian kriisin kohdalla. Saanen auttaa? Estonian tapauksesta en nyt lähde kirjoittamaan, mutta Karjalan evakoista kyllä. Karjalasta lähdettiin pakoon ulkoista uhkaa. Suomalaiset pakenivat Suomesta Suomeen (jotkut Ruotsiin, joka on siis naapurimaamme). Kuten HS:n kuvasta näemme, niin pakolaisten joukossa on rutkasti naisia ja lapsia. Somaliasta (joka ei siis ole naapurimaamme) tulee yksinomaa hyväkuntoisia nuoria miehiä tänne. Kulttuurillisesti Suomi ja Somalia eroavat hyvin paljon toisistaan. Somaliasta tms. tulee myös henkilöitä, joilla ei ole oikeasti turvapaikan tarvetta, mutta valheilla he yrittävät sellaisen saada. Osa turvapaikan saaneista ei millään tavalla kunnioita suomalaista kulttuuria, vaan harrastaa raiskaamista ja kunniaväkivaltaa.
Sosiaaliturva on sellainen tekijä, joka saa Suomen näyttämään houkuttelevalta. Kirjoitin joskus aikoinani Homma-forumille humoristisen ehdotuksen, jossa jokainen taivaspisteitä kaipaava voisi ottaa omaan kotiinsa adoptiopakolaisen. Vaikuttaa siltä, että tämä ehdotus vieläkin sarkastisesta sävystä huolimatta olisi ihan aiheellinen.
En pidä rakentava keskusteluna sitä, että ihmisiä haukutaan. En pidä siitä, että keskusteluun tuodaan mukaan epätotuuksia. Enkä kyllä sen puoleen näe tunteisiin vetoavia seikkoja hyvinä argumentteina poliittisen asetelman luontiin. Totuus on, että pohjois-Afrikan ja lähi-idän kriisi on kestänyt pitkään ja tulee kestämään, ellei asialle tehdä jotain. Pakolaisia noilta seuduilta tulee Eurooppaan pilvin pimein. Miksi Eurooppalaiset joutuvat hoitamaan ongelmat, jotka eivät ole heidän aluilleen panemia? Miksi alueelta tulee lähinnä hyväkuntoisia nuoria miehiä? Miksi väki pakenee rikkaaseen Eurooppaan eikä esimerkiksi keskemmälle Afrikkaa? Mistä tietää, että Suomeen tupsahtanut heppuli on oikeasti hyvä tyyppi, jota pahikset ahdistavat, eikä pahis, jota hyvikset jahtaavat saadakseen sen pois pahanteosta? Kuinka monta pakolaista voidaan Eurooppaan ottaa? Kuinka monta pakolaista Eurooppaan pitäisi ottaa? Miten voidaan varmistaa, että tuomalla väkeä tänne he eivät levitä kriisiään tänne? Olisiko tehokkaampaa siirtää resurssit kriisialueelle esim. pommien muodossa, jotta kriisi loppuisi ja hyvikset pääsisivät uudelleenrakentamaan maataan? Tai pitäisikö keskittyä saattamaan pakolaiset kriisien keskeltä lähimpään leiriin turvaan, eikä vain napsia leiriltä väkeä tänne elämään leveästi?
Pakolaisten kokonaismäärään nähden Suomi ottaa naurettavan vähän pakolaisia. Silti julmettu virkamieskoneisto on helisemässä pakolaisten kanssa. Päätöksentekoon menee puoli vuotta ja siksi aikaa pakolaiset pitäisi sijoittaa jonnekin. Sen jälkeen alkaa kotouttaminen ja integrointi yhteiskuntaan. Yhtälö ei ole mahdoton, mutta nykytyylillä täysin järjetön. Kun asiallinen kritiikki vaimennetaan ja joka tuutista tulee mokuttavaa propagandaa, niin ei ole yhtään ihme, että turhautuneimmat laukovat ajattelemattomia kommentteja. On toki myös olemassa se umpirasistinen väestönosa, joka onanoi itsensä uneen Hitler-tyynyä vasten, mutta tämä on varmasti vähemmistö, jonka olemassaolo voidaan lähestulkoon sivuuttaa. Mikäli oma agenda ei kestä päivänvaloa on hyvä vain toistaa valheita rikkinäisen levyn tavoin ja poimia sitten vittuuntuneita kommentteja todeten "mitä minä sanoin".
-PYO
ps. Lupauksista huolimatta vasta ensi kerralla seuraa jatkoa Immoskaustiin
pps. IRC-galleria on näemmä vielä hyvin elinvoimainen. Surullisenkuuluisalla Jippii.fi-sivustolla oli keskustelua ja mm. chatilla varustettu hirsipuupeli. Sivusto näki päivänvalon vuonna 1999. Onko jokin sivusto sosiaalisen median suhteen vielä vanhempi? MikroBitti/Pelit? Tai löytyykö esim. TKK:lta jokin social media services-määritelmän täyttävä härpäke 90-luvulta? Ken tietää, se tiedon jakakoon. Keskusteluforumeita on toki ollut pitkään, mutta onko jotain, missä on profiilipäivityksiä, kavereita, fanituksia ja sen sellaista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti