maanantai 29. tammikuuta 2018

Tajua Mäntsälästä Espooseen

Kirjoittelin viime kerralla hieman länsimetrosta. Heikosti käyttööntuotu projekti poikikin suuren kasan korjausvaatimuksia. Puutteet ovat harmittaneet suuresti monia Espoolaisia ja he ovat antaneet tuntuvaa kritiikkiä heikosta, mutta kalliista palvelusta. Helsingin Sanomien Mäntsäläläinen toimittaja Mari Ukko on huvittunut tilanteesta.
Olen huvittuneena seurannut kirjoittelua siitä, kuinka länsimetron liityntäliikenne ryöstää espoolaisilta vapaa-aikaa.
En nyt tiedä, mitä huvittavaa toisten murheissa on, mutta ehkä toimittaja on sitä mieltä, että Espoolaiset murehtivat syyttä ja asiat eivät olekaan niin huonosti.
Hieman suhteellisuudentajua sinne etelään.
No otetaanpa hieman sitä suhteellisuuden tajua, kun kerran tarjotaan. Aloitetaanpa keräämällä hieman statistiikkaa. Valitaan seuraavat kiintopisteet:
  • Mäntsälästä Kaarnatie. Tämä on n. puolen tunnin kävelymatkan päässä Mäntsälän juna-asemalta.
  • Espoosta Kivenlahti. Tänne metron pitäisi kulkea, mutta ei kulje. Wikipedian mukaan siellä asuu n. 17 000 henkeä, mutta lähdettä ei ollut mainittu.
  • Espoosta Tjurholmen. Tämä oli hankalin paikka, minkä pienellä pyörittelyllä löysin Espoosta. En tiedä asuuko tuolla kukaan, mutta otetaan mukaan kuriositeettina tuomaan esille syrjäseutujen näkökulmaa, mitä Kivenlahti ei tuo.
  • Helsingistä Rautatieasema. Sijaitsee Helsingin sydämessä, jonne pääsee Mäntsälästä autolla ja junalla, Espoosta autolla, junalla ja metrolla. 
  • Helsingistä HY:n Viikin keskus. Helsingin Yliopiston keskus Viikissä sijaitsee Helsingin puolella tien E75 varrella, Mäntsälästä tullessa ennen keskustaa. Valitsin tämän, koska tuonne varmasti on paljon päivittäistä matkustamista. Tarkemmin tästä alla.
Katsotaanpa Google Mapsista seuraavat tiedot Mäntstälästä ja Espoosta Helsinkiin:
  • Pituus. Matkan pituus(km) oman auton käytöllä. Lyhin ehdotettu reitti.
  • Auto. Matka-aika (minuuttia), jos matkan tekee omalla autolla.
  • Julkinen nopein. Lyhin matka-aika (minuuttia), mitä palvelu ehdottaa julkisilla kulkuneuvoilla.
  • Julkinen KA. Keskiarvo ehdotettuista matka-ajoista (minuuttia), mitä palvelu ehdottaa julkisilla kulkuneuvoilla. Lähtökohtaisesti katsoin vain 2-4 aikaa, jotka tulivat ensimmäisinä ehdotuksina.
En ota kantaa noiden tulosten realistisuuteen. Voi olla, että ruuhka-aikana todellisuudessa ehdotettu aika ei pidä ollenkaan paikkaansa, mutta minulla ei ole intressejä ruveta tämän takia ravaamaan Mäntsälän, Helsingin ja Espoon välillä.

RAUTATIEASEMA Pituus(km) Auto(min) Julkinen nopein(min) Julkinen KA(min)
Kaarnatie(M) 64 59 65 72
Kivenlahti(E) 19 27 45 51
Tjurholmen(E) 23 35 74 80

VIIKKI Pituus(km) Auto(min) Julkinen nopein(min) Julkinen KA(min)
Kaarnatie(M) 57 46 77 85
Kivenlahti(E) 32 32 70 73
Tjurholmen(E) 37 36 98 100

Pahoittelen hieman heiluvaa taulukointia. Blogger ei näemmä tue suoraan taulukoita.
Asun täällä Helsingin kehyskunnassa autottomana ihmisenä. [...] Ja mitään sisäistä liikennettähän meillä ei ole, vaikka asukkaita on yli 20 000.
Eli Mäntsälässä ei ole sisäistä liikennöintiä, mutta tästä huolimatta toimittajalla ei ole autoa. Espoossa on julkista liikennettä, mutta silti monilla on auto. Kaksi päällekkäistä järjestelmää luonnollisesti maksaa, joten olettaisin, että Mäntsälässä asumiskulut ovat verojen takia huomattavasti alemmat kuin Espoossa, jossa maksetaan metron ja bussiverkon ylläpitokulut. Toisaalta, eipä Mäntsälässä ole paljoa enempää asukkaita kuin Kivenlahdessa, joten mukavasti rullaavan julkisen liikenteen ylläpitäminen on varmasti kallista.
Meiltä pääsee junalla liikkeelle kerran tunnissa.[...] Jos myöhästyn, seuraava juna tulee tunnin päästä.
Näinhän se menee. Jos on tapaaminen, niin olet joko 10min myöhässä tai 50min ajoissa.
Vielä viime vuoden puolella pääsin Helsinkiin töihin bussilla lähes kotiovelta, mutta nyt lähin bussipysäkki siirtyi viiden kilometrin – siis tunnin kävelymatkan – päähän.[...] Junalle minulla on reilun puolen tunnin kävelymatka..[...] Junalla en pääse lähellekään työpaikkaani, kuten ennen bussilla. Päivittäinen työmatkani piteni vuoden alusta noin kahdella tunnilla.
Kun luin tämän, niin alkoi hälytyskellot soimaan. Jotain mätää tässä on. Ensinnäkin, oletan, että tuo kahden tunnin lisäys tarkoittaa siis tunnin suuntaansa. Toiseksi, miten on mahdollista, että juna-asemalle kävelee puolessa tunnissa, mutta lähimmälle bussipysäkille on tunti, kun juna-asemalla on bussipysäkki? En tunne kyllä Mäntsälää yhtään, joten jokin järkiselitys tuolle saattaa löytyä, jos on paikallinen.

Olettaen nyt, että ennen kävelyä on Mäntsälän päässä ollut 0min ja nyt 30min, niin Helsingin päässä matka-aikaa kuluu puoli tuntia enemmän. Juna kulkee Mäntsälästä rautatieasemalle n. 45 minuutissa. Aluksi kummastelin, miten sieltä voi saada 30minuuttia kulumaan jatkoliikenteeseen. Laajasaloon tuon saisi menemään, mutta tuskin Mäntsälän bussi sitä kautta kiertaa. Sen takia valitsin tuon Viikin. Bussilla voi hypätä matkasta (olettaen, että se pysähtyy pysäkille), kun junan pitää mennä rautatieasemalle saakka. En tiedä, mikä on tuo todellinen kohde, mutta olettaisin, että jotenkin samoissa lukemissa liikutaan. Täten on kovin kummallista, että julkisilla tuo matka kestää parhaimmillaan 77minuuttia. Jos kerran tuohon on tullut tunti lisää, niin ennen tuon matkan on päässyt 17 minuuttiin bussilla. Autolla matka-aika on kuitenkin 46 minuuttia, joten jotain mystistä toimittajan tarinassa on.

Taulukoista voi lukija tarkastella, kuinka paljon aikaa kuluu lyhyelle matkalle Espoossa. Matka Helsinkiin kestää kauemmin Espoon perukoilta, kuin Mäntsälästä (aseman tuntumilta). Omalla autolla kulkiessa Espoon ja HKI:n välillä  säästöä tulee 18-64minuuttia yhteen suuntaan. Mäntsälän ja HKI:n välillä säästöä tulee 6-39 minuuttia. Myöskin verovähennystä tulee vain kk-seutulipun verran, jos matkustaa Espoo-HKI väliä. Kilometrienkin kanssa ollaan rajamailla, että kannattaako hankkia diesel-auto tuolle matkalle.
Teillä on hyvin toimivat ja nopeat kulkuyhteydet.
Ei. Espoossa ei ole tällaiset kulkuyhteydet. Tilanne oli huono jo ennen metroa ja nyt kun tilanne on huonontunut, niin ihmiset ovat syystäkin näreissään. Julkisen liikenteen ylläpidon lisäksi pitää ylläpitää omaa kulkuneuvoa, josta maksaa suhteellisen paljon ajokilometrejä kohden. Toki Espoossa on palveluita lähellä yms., mutta jos pointti on se, että Espoossa naristaan huonontuneesta julkisesta liikenteestä, niin on turha Mäntsälästä huudella, että siellä menee muka huonommin. Jos sisäistä liikennöintiä ei ole, niin ei se silloin voi mennäkään huonosti.

-PYO

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Länsimetro: hyvä idea, huono toteutus?

Länsimetro aukaisi liikenteensä viime vuoden loppupuolella (vihdoin) ja tänään muu liikenne taipui uuteen järjestykseen. Alustava tulikoe on suoritettu, mutta todellinen koitos seuraa ensi viikolla, kun koulut alkaa ja viimeisetkin työläiset vaihtavat lomailut työrutiiniin. Itse en ole niinkään seurannut suunnittelu-, hankinta-, rakennus-, mokailu- yms. prosessia, joten keskityn nyt vain tämän hetkisiin liikennejärjestelyihin ja saavutettuihin hyötyihin "asiakkaan"  näkökulmasta. Kustannuksista ja sähläämisestä voitte lukea toisaalta.

Aloitetaan listaamalla julkisen liikenteen mittareista matkustajan näkövinkkelistä. Olen jo aiemmin aihetta sivunnut, mutta katsotaanpa nyt asiaa tarkemmin. Tässä korkealla tasolla merkittävimmät muuttujat:
  1. Kokonaismatka-aika
  2. Vuoroväli
  3. Kattavuus
  4. Matkustusmukavuus
  5. Asemamukavuus
  6. Vaihdot
  7. Kävelyn määrä
  8. Muut (esim. kustannukset, vihreät arvot, kuntoilu)
Julkisen liikenteen vaihtoehtoina ovat lähinnä pyörä ja oma auto (tai taksi). Näitä vertaillessa kansalainen sitten valitsee, millä menee töihin ja vapaa-ajan rientoihin. Mahdollisesti vaihtoehdot ovat myös niin huonot, että esim. vapaa-ajan riento jätetään väliin. Yllämainitut muuttujat ovat sidoksissa toisiinsa ja on vaikea sanoa pitäisikö tarkastella näiden summaa vai kertomaa. Näkisin, että lähtökohtaisesti voitaisiin tarkastella summaa, mutta yhden muuttujan kohdalla kipukynnys saattaa ylittyä, jolloin kokonaisuus romahtaa.

Avataanpa hieman tuota listaa. Kokonaismatka-aika lienee helpoin mitattava muuttuja. Päivittäisen liikenteen painoarvo lienee ratkaiseva tekijä. Jos pari kertaa vuodessa joutuu tekemään jonkin pitemmän matkan, niin sillä ei ole suurta merkitystä, mutta jos päivittäinen matka-aika on suuri, niin kyllä alkaa oma auto maittamaan. Esimerkiksi itselläni työmatka on ollut keskimäärin noin 50min suuntaansa, joten viikossa kuluu aikaa työpäivän verran matkustamiseen. Nyt näyttäisi siltä, että matka-aika kasvaa kymmenellä minuutilla, joten päivittäin matkustamiseen menee kaksi tuntia. Pyörällä matka vie n. 50min ja omalla autolla matkaa menisi n.25min, joten vaihtoehtona se on hyvin houkutteleva.

Vaikka matkaan kuluisikin vähemmän aikaa, niin perille saapuu myöhemmin, jos lähtee huomattavasti myöhemmin. Jos busseja menee 5min välein ei tarvitse tihrustella aikatauluja, vaan riittää, että raahaa ahterinsa pysäkille, koska bussit eivät kuitenkaan kulje minuutin tarkkuudella. Jos taas busseja menee puolen tunnin välein, niin pysäkille pitää mennä 5min etuajassa, jos se vaikka sattuisikin tulemaan ajoissa tällä kertaa. Useasti on tullut eteen tilanne, jossa vaihtoehtoina on olla 20min myöhässä, 5min ajoissa tai 25min ajoissa. Viiden minuutin marginaali on liian riskaabeli, joten paikalle pitää saapua reippaasti etuajassa pyörittelemään peukaloita. Toinen tilanne on varsinkin pyhinä esiintyvä tilanne, kun tulee tarve yhtäkkiä lähteä jonnekin, mutta seuraavaan bussiin ei ehdi, koska pysäkillä pitäisi olla minuutin sisällä ja seuraava bussi lähteekin vasta tunnin päästä. Pistettäköön vuorovälin alle myös luotettavuus. Itselläni oikeastaan päivittäin tulee eteen tilanne, jossa jään pysäkille ja vaihtobussi tulee joko ajallaan tai 20min myöhässä. Koskaan ei voi tietää ja useasti sitä pohtii, että pitäisikö ottaa jokin hitaampi bussi vai tulisiko tuo kerrankin ajoissa.

Joskus kaipailen aikoja, jolloin asuin alueella, jossa busseja kulki tuon tuostakin. Aamulla ei tarvinnut katsoa kelloa, vaan riitti, kun marssi pysäkille ja hyppäsi ensimmäiseen bussiin. Vaikka kulkivat eri reittejä, jokainen linja-auto kuitenkin jossain vaiheessa meni sellaista kohtaa, josta pystyi vaihtamaan eteenpäin. Vaikka nykyään asun seudulla, jossa kulkee vähemmän busseja, niin niitä kuitenkin kulkee moneen suuntaan. Töihin, kauppaan, ystävien luo pääsee ilman suurempia siksakkeja. Välillä kuitenkin pitää mennä jonnekin hevontuuttiin ja sinne pääsee vain menemällä ensin jonnekin keskustaan, joten tiettyihin kohteisiin matka-aika on pari tuntia, vaikka autolla sinne pääsisi reilusssa puolessa tunnissa. (lisäys 4.1.2018: Pitää myös muistaa kuinka aikaisin/myöhään yhteydet pelaa. Ei ole ihan poikkeuksellista, että työvuoro alkaa jo kuudelta tai loppuu keskiyön jälkeen.)

Matkustumukavuus on merkittävä erityisesti pitemmillä matkoilla ja aktiivisesti matkustavilla. Mukavuuteen vaikuttavat mm. tila, ilma (lämpötila, raikkaus), istuin, asento, äänimaailma, maisemat, liikeen tasaisuus. Hiostavassa ilmassa, täpötäydessä bussissa, mutkittelevalla tiellä, seisten ja uhmaikäisen huutoa kuunnellessa ei kyllä oikein pysty rentoutumaan pitkän työpäivän jälkeen. Myöskään työnteko ei tuollaisessa tilanteessa onnistu. Toisaalta vastatuuleen räntäsatteessa polkeminen muistuttaa, kuinka kivaa on matkustaa bussissa vaikka siellä olisikin kylmä ja outo lemu.

Asemamukavuudella tarkoitan pysäkin perusominaisuuksia, toimivuutta ja lisäpalveluita. Lienee selvä, että pysäkki ilman katosta ei ole kiva paikka odotella, kun sataa kissoja ja koiria vaakataossa. Tämän lisäksi esim. penkki, aikataulunäyttö, kartta yms. ovat positiivisia asioita. Mutta myös esim. näkyvyys ja pysäkkisuunnittelu ovat merkittäviä. On todella ärsyttävää, jos joutuu vahtimaan kolmea pysäkkiä yhtäaikaa ja sitten loikkimaan punaisia päin tienpoikki, koska samaan paikkaan vievä bussi tuleekin toiselle pysäkille risteyksen jälkeen. Hyvänä esimerkkinä käyköön Ruoholahdessa Lauttasaaren kautta menevien bussien pysäkki, joka jostain mystisestä syystä on Länsiväylän toisella puolella. Suunnittelijalle voisin blogin puolesta myöntää Mystinen Design -palkinnon, eli hatullisen paskaa, tuosta aivopierusta.

Lisäpalvelut tarkoittavat tässä yhteydessä lähinnä kauppoja ja vastaavia. Jos bussin missaa ja seuraava tulee vasta puolen tunnin päästä, niin itse ainakin käytän mieluummin tuon ajan hyödyksi ja ostan ruokaa kuin seison tapittamassa vuoroin kelloa, vuoroin bussin tulosuuntaa. Päätepysäkillä usein pääsee bussin sisään odottamaan, mikä on usein mukavempaa kuin laiturilla nököttäminen. Myöskin kulkuvälinettä vaihtessa on kiva, jos ohessa voi nappasta mukaan juoman tai lounaan. Kotiin suunnistaessa on kivempi jäädä vähän kauemmalla pysäkillä, jos siinä on kauppa vieressä. Kaupan lisäksi mukavia palveluita on mm. matkakortin latauspiste (miksi näitä muuten on niin helkkarin harvassa?), sisätilat, vessa ja pyöräparkki.

Laitoin vaihdot erikseen, vaikka ovat vahvasti sidoksissa muihin edellämainittuihin. Varsinkin pidemmillä matkoilla on huomattavasti mukavempi mennä yhdellä bussilla kuin vaihdella välillä. Jos haluaa tehdä töitä, niin tavaroita pitää purkaa ja pakkailla. Jos haluaa rentoutua, niin pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei missaa pysäkkiään. Jos on paljon roinaa, niin niitä joutuu nostelemaan edestakaisin. Mikäli vuoroväli on harva, niin suunnitelmat saattavat mennä roskakoriin, jos missaa vaihdon. Kuten edellä mainitsin, niin huonolla asemasuunnittelulla voi joutua tilanteeseen, jossa saavutaan pysäkille, mutta ei keretä vaihdettavaan kulkuneuvoon, koska välissä on jokin hidastava este.

Kävelyn määrä on myöskin merkittävä valintakriteeri. Käveleminen on lähtökohtaisesti hidasta, suurempien kuormien kantaminen on v-mäistä ja siinä tulee helposti hiki (mikä esim. toimistotyössä ei ole kovinkaan mieluisaa). Jos sitten vielä kaiken kukkuraksi bussi menee nenän edestä ja joudut palaamaan takaisin, niin kyllä ottaa pannuun. Pieni määrä kävelyä on ihan ymmärrettävää, mutta jos menee kuntoilun puolelle, niin sitten voisin yhtä hyvin mennä koko matkan pyörällä.

En nyt käy tarkemmin läpi tuota viimeistä kohtaa. Lähinnä ehkä kustannukset ovat se tekijä, joka on auton hankintaa vastaan. Toinen merkittävä tekijä on tietenkin parkkipaikkojen hinta ja vähyys.

Kun Länsimetrosta vuosia sitten huhuttiin, niin ajattelin, että onpa hienoa. Nopea väline Espoon ja Helsingin välille. Kun väki alueella lisääntyy, niin ruuhkat kasvavat. Jos rakentamista olisi pantattu vuosia, niin voisi olla, että keskuksia olisi enemmän ja jälkeenpäin asemien rakentaminen olisi ollut hyvin työlästä. Nytkin rakentamisen kanssa oli suuria vaikeuksia ja lasku on sen verran suuri, etten sitä edes halua ajatella.

Saatiinko metrolla, tai pikemminkin uusilla järjestelyillä, sitten lisättyä noiden muuttujien positiivista merkitystä? Vastaus on pitkälti EI. Ensinnäkin Espoosta lakkautettiin muutamia poikittaislinjoja, jolloin kattavuus heikentyi. Vuorovälejä lisättiin, mutta monilla kuulemma vuoroväli on siltikin jostain syystä harventunut. Vaihtojen määrä on lisääntynyt. Asemamukavuus on kyllä parantunut huomattavasti, mutta samalla kävelyn määrä on kasvanut. Matkustusmukavuudesta on vaikea antaa kommenttia. Metron penkit ovat epämukavemmat, mutta tilaa on huomattavasti enemmän ja meno vakaampaa. Vielä on liian aikaista sanoa, miten ruuhka-ajat näkyvät kulkuvälineissä.

Se, mikä kuitenkin on selvä, on matka-ajan kasvu. Muutamalla harvalla linjamuutokset ovat tuonneet parannusta, mutta lähtökohtaisesti kaikki ovat häviäjiä. Verrataanpa allaolevia kuvia Reittioppaasta. Ylempänä on entinen bussireitti Ison Omenan pysäkiltä Ruoholahden pysäkille. Alla sama metropysäkiltä metropysäkille.

Bussilla

Metrolla
Bussilla matka kestää n.11min ja metrolla 16min. Eli, jos joutuu metroa tuolla välillä käyttämään, niin häviö on selvä. Jos ennen on päässyt suoraan bussilla matkansa ja nyt joutuu vaihtamaan, niin kävelyt ja odottelut lisäävät kokonaismatka-aikaa vielä 5-10min. Kuvista näkee aika selvästi, että toinen reitti on suorempi kuin toinen. Tämän lisäksi bussilla on välipysäkkejä viisi (Matinsolmu, Haukilahdensolmu, Wstendinasema, Karhusaari, Hanasaari) ja metrolla seitsemän (Niittykumpu, Urheilupuisto, Tapiola, Aalto-yliopisto, Keilaniemi, Koivusaari, Lauttasaari). Toki osa busseista kiertää myös Lauttasaaren kautta, mutta tuolla tiheydellä sellaiseen bussiin ei tarvitse mennä. Bussi ajaa länsiväylää pitkin bussikaistaa ruuhkien ohi ja jos pysäkille ei pidä pysähtyä, niin vauhtia riittää. Metro ymmärtääkseni pyshtyy joka pysäkille, vaikka tarvetta ei olisi. Tuo väli, joka nyt on korvattu metrolla on toiminut melko hyvin ja nyt siitä on tullut 10+ minuuttia hitaampi. Aluksi ajattelin, että tästä hyötyvät lähinnä ne, jotka asuvat lähellä metroasemaa, mutta ainakin tuolla välillä matka on hitaampi. Kuvaa katsoen kuvittelisi, että Otaniemi on etuoikeutettu, mutta pikavilkaisulla Otaniemestäkin menee suunnilleen sama aika nyt metrolla kuin ennen bussilla Ruoholahteen.

Iso lasku tuli ja saatiin kivat asemat Espooseen, mutta muuten ainakin minun on vaikea näin jälkikäteen perustella, että projekti on onnistunut. Vuoroväliä olisi varmaan voitu lisätä ilman metroakin... halvemmalla.

-PYO