torstai 27. syyskuuta 2012

Sananvapauden pilkkaajat

Helsingin sanomien kolumnisti Mikael Pentikäinen tuo oman kortensa sananvapauskeskusteluun, josta yksi esimerkki löytyy täältä. Keskustelun taustalla on taaskin sama kuvio kuin noin seitsemän vuotta sitten. Länsimaalainen taho julkaisee Muhammedia rienaavaa dataa ja suuri joukko muslimeja aloittaa riehumisen. Monen muun lailla en ole nähnyt videota, josta tämä kaikki taas leimahti tuleen. Mutta monen muun lailla olen valmis antamaan oman mielipiteeni asiasta. Kaiken kaikkiaan kummastuttaa, kuinka moni taho näkee, että pilkka ei kuulu sananvapauteen tai sananvapauteen kuuluu vastuu, mikäli joku sanomasta loukkaantuu. Itse pidän moisia henkilöitä sananvapauden pilkkaajina.

Mielestäni selkeästi valheellinen ja herjaava väittämä yksittäisestä henkilöstä, varsinkin asiantuntijan roolista esitettynä, saattaa ylittää sanavapauden rajat. Esimerkiksi, jos talonyhtiön kokouksessa väittäisin tietyn naapurini olevan pedofiili, niin näkisin, että tapaus voisi täyttää rikoksen merkit. Mahdollisesti muutama muukin tapaus, jossa sanoma ei nauti sanavapauden suojaa, on olemassa, mutta nämä ovat ennemminkin poikkeuksia. Yleisesti ottaen sananvapauden tulisi olla mahdollisimman laaja.

Pentikäinen kirjoittaa:
Ky­syin vast­ikään tans­ka­lai­sel­ta kol­le­gal­ta, jul­kai­si­si­ko Jyl­lands-Pos­ten pi­la­ku­vat nyt, kun se tie­tää, mi­tä kaik­kea nii­den jul­kai­se­mi­ses­ta voi seu­ra­ta.
Vas­taus oli sel­vä: ei. "Yk­si­kään pi­la­ku­va ei ole ih­mis­elä­män ar­voi­nen", hän pe­rus­te­li.
Tähän on helppo yhtyä. Kukaan ei saisi menettää henkeä pilan takia. Fanitan suuresti piilokameraohjelmia, mutta en ollenkaan pidä piloista, joissa kohde loukkaantuu fyysisesti tai henkisesti. Lievä nolo tilanne on ok, mutta suoranainen häpäisy ei. Taannoisten pilakuvien kohde, Muhammed, tuskin pilakuvista tuohtui, kun minun tietämykseni mukaan herra on siirtynyt jo mukavemmille maille. Sama koskee nykyistä kohua Muhammed-videosta.

Video-tapauksessa on kuitenkin menetetty ihmiselämä. Itseasiassa, pilan seurauksena neljä ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut. Voidaan olla sitä taikka tätä mieltä siitä, että oliko tämä ikävä tapahtuma seurausta pilavideosta vai poliittisista patoutumista. Olettaen kuitenkin, että tapahtumat lähtivät liikkeelle pilavideosta, tahtoisin ihmisten ymmärtävän, että "Yk­si­kään pi­la­ku­va ei ole ih­mis­elä­män ar­voi­nen"-lausahdus ei niinkään koske amerikkalaista elokuvan tekijää tai elokuvan julkaisupalvelua, vaan muutamaa muslimi-yksilöä Libyasta, jotka barbaarisesti surmasivat ihmisiä. On suorastaan käsittämätöntä, kuinka joku taho ei voi ymmärtää, että rikoksen ihmisyyttä vastaan ei ole tehnyt pilkkavideon tuottaja, vaan videosta tuohtuneet tahot. Mikäli taustalla ei ole pilkkavideo, vaan Libyan poliittinen tilanne, niin minkä hemmetin takia täällä sitten pohditaan, että rikkoiko video sananvapauden rajoja epämieluisasti kyseenalaistamalla jonkun arvomaailmaa?

Meinasin kirjoittaa tähän, että eipä ole muslimiyhteisöltä pahoittelua tullut siitä, että osa heidän jäsenistään on tehnyt äärimmäisiä typeryyksiä. Ilokseni voinen kuitenkin todeta, että olin väärässä ja melko nopeasti löytyi ainakin muutama yksilö, joka on sitä mieltä, että uskonnonloukkaamattomuuden nimissä ei saa riistä (täysin sivullisen) ihmisen henkeä. Toivoisin, että tällaisia muslimiyksilöitä näkyisi enemmän ja useammin, myös Suomessa. Ihmiset muodostavat mielipiteensä kokemastaan, lukemastaan ja näkemästään. Mikäli useimmiten mediassa näkee uutisia, missä muslimit räyhäävät, riehuvat ja tappavat, niin tällainen käytös liitetään mielikuvaan keskivertomuslimista. Vaikka keskivertomuslimi olisikin ihan tavallinen työssäkäyvä veronmaksaja, niin hänen olemus ei ylitä uutiskynnystä. Mediassa pitäisi näkyä enemmän muslimeita, jotka edustavat kehitystä, sivistyneisyyttä ja muita vastaavia arvoja, joita länsimaiden lisäksi arvostetaan myös esim. aasialaisessa kulttuurissa.
Kan­sa­lais­va­pauk­sia puo­lus­ta­van Free­dom Hou­sen mu­kaan vain al­le 15 pro­sent­tia maail­man ih­mi­sis­tä elää mais­sa, jois­sa on va­paa me­dia.
Rivien välistä olen lukevinani, että absoluuttisella mittarilla median vapaus on positiivinen ilmiö. Absoluuttisella mittarilla tarkoitan tässä objektiivista kulttuurista riippumatonta kantaa, jossa voidaan olettaa, että verrattuna menneeseen aikaan nykyinen ilmiö tai sen suuntaus on parempi, johtuen kehityksestä. Esimerkiksi naisten äänioikeutta voidaan pitää hyvänä ilmiönä vertaamalla nykytilannetta aikaan, jolloin äänioikeutta ei naisille annettu. Naisten äänioikeus on myös kulttuurillisesti melko riippumaton. Toisin sanoen, hyvin erilaisissa kulttuureissa ollaan sitä mieltä, että naisille äänioikeuden antaminen on hyvä juttu, tai vähintäänkin ei-huono juttu. Näkisin myös, että sananvapaus tällaisella abosluuttisella mittarilla on enempi hyvä juttu kuin huono juttu.

Mikäli median vapaus tällä tavalla nähdään hyvänä asiana, niin voitaisiin pitää oikeutettuna, että kyseistä hyvyyttä kannattaa vaalia ja toivoa, että ilmiö leviää myös noihin maihin, joissa kyseistä hyvyyttä ei ole tarjoilla. On huomattavasti kyseenalaisempaa, että voidaanko hyvyyttä toimittaa väkipakolla paikkoihin, joissa sitä ei ole. Mielestäni ei, mutta siitä tarkemmin joku toinen kerta. Pääpiirteittäin kuitenkin voidaan todeta, että on ok, jos toimintaa harrastetaan omassa yhteisössä tai omien rajojen sisäpuolella. Tässä mielessä Internet, jossa tämänkertainen pilkkavideo sijaitsee, on hieman hankalahko alue. Jätän tarkemmat perustelut toiseen kertaan, mutta näkisin, että on aika OK, että Jenkit harjoittavat sananvapautta Internetissä, koska a) Internet on lähinnä jenkkien rakentama kyhäelmä ja b) aika harvan on pakko mennä Youtubeen katsomaan kyseistä videota. Tästäkin mielestä on kovin kummallista, että henkilö, jolla sananvapaus on, kritisoi omaa oikeuttaan esittää mielipidettään, koska se saattaa loukata jotakuta.

Loukkaantuahan voi kuka mistäkin varsinkin, jos taustalla on jokin uskomus. Aikuisen ihmisen tulisi osata kohauttaa olkapäitään ja jatkaa elämäänsä. Kuten edellä todettiin, kyseisen datan kokeminen, näkeminen tai lukeminen ei ole pakollista. Ymmärtääkseni kukaan ei pakota muslimia katsomaan pilakuvaa tai pilkkavideota. Mikäli pakottaa, niin pahuus ei asu pilakuvan tai pilkkavideon tekijässä, vaan tahossa, joka pakottaa ihmistä kokemaan epämieluisuutta.

Mikä olisi Pentikäisen reaktio, jos hänet pakotettaisiin esittämään mielipiteensä?
Oli­sin kal­lis­tu­nut tu­ke­maan nä­ke­mys­tä, jon­ka mu­kaan Goog­len oli­si pi­tä­nyt pois­taa ko­hu­vi­deo You­tu­bes­ta.
Mik­si? Mi­nul­le You­tu­be on me­dia, jon­ka si­säl­lös­tä sen omis­ta­jan pi­tää kan­taa jo­tain vas­tuu­ta. Ky­se ei ole sen­suu­ris­ta vaan sa­nan­va­pau­teen kuu­lu­van vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta.
Oikeus ja velvollisuus. Vapaus ja vastuu. Mikä on vastuu siitä, että sanoo jotain? Mikä on ilmaisun vastuu? Onko vastuu se, että varmistaa, ettei kukaan loukkaannu ilmaisusta, niin sanomasta kuin metodista? Vai riittääkö, että vain harva siitä loukkaantuu? Onko loukkaantumisen määrällä ja laadulla väliä? Tarvitseeko vastuuta kantaa, jos mainitsen, että mikäli ilmaiset asian noin, niin loukkaannun hieman, en verisesti, mutta hieman? Mistä hiivatista joku tietää toisen reaktion ennen kuin ensimmäisen kerran tapahtuma tapahtuu?

Jos lähdetään ajatuksesta, että ennakkosensuuria ei tarvita, mutta jälkisensuuria tarvitaan, niin viimeistä lukuunottamatta edeltävät kysymykset ovat silti valideja. Itse pidä kuitenkin aika absurdina menettelyä, jossa kerran ilmaistu asia yritetään pyyhkiä pois. Esimerkiksi, kun Halla-aho tuomittiin parista rikoksesta, niin osan hänen tekstistä määrättiin poistettavaksi. Mikä tässä oikein oli tavoite? Kyseinen sanoma oli jo ilmaistu ja suuri mediakohu vain paisutti sanoman näkyvyyttä. Tämä myös aiheutti poistettavien tekstien levitystä. Ymmärtääkseni julksisuusperiaatteen vuoksi tekstit ovat nähtävillä oikeuden papereissa hamaan maailmanloppuun asti. Tuskinpa kuitenkaan yksittäinen blogikirjoituksen sanoma elää paria vuotta pidempään, sillä maailma pukaa ulos paljon uutta tietoa. Näkisin, että oikeus teki karhunpalveluksen sille taholle, jota lain henki pyrkii suojelemaan. Yleisesti ottaen jälkisensuurissa käy usein näin. Jos sanoisin, että älä klikkaa tätä linkkiä, niin moni varmasti kiellosta huolimatta tekee, koska on äärimmäisen kiinnostunut, että mitä tuo kielletty hedelmä sisältää.
"On­ko sa­nan­va­paus niin yli­ver­tai­sen py­hä, et­tä si­tä pi­täi­si puo­lus­taa, vaik­ka se joh­tai­si suur­so­taan tai ih­mis­kun­nan pe­ri­ka­toon", poh­ti sen­suu­ria puol­ta­nut kir­jai­li­ja Claes An­ders­son.
Hieman taivuttaen pyhän määritelmää voisin sanoa, että sananvapaus on sen verran "pyhä", että sitä pitää puolustaa, vaikka se johtaisi suursotaan. Mikään teko, joka johtaa ihmiskunnan perikatoon ei ole millään tavoin perusteltavissa. Tuollaisia tekoja ei kuitenkaan käytännössä katsoen ole. Anderssonin mustanmaalailu ei edusta filosofisten paradoksien parhautta, vaan suppeaa ajattelua, johon en olisi uskonut noin kokeneen herran alentuvan.

Jos joku haluaa pohtia pilkkavideotapahtumaa filosofisemmalla tasolla, niin tässäpä pieni viaton kysymys: Mitä, jos Muhammedille ei olisi annettu ilmaisuvapautta?

-PYO
(9.10.2012 päivitys: avainsanat lisätty)