torstai 15. joulukuuta 2011

Tasapalkan lyhyt oppimäärä

Tasapalkka on ajatuksena täysin järjetön! Aivan liikaa liikkuvia osia totaalisen epärealistisessa maailmassa. On täysin luonnollista, että eri aloilla ja eri ammateissa on erilainen peruspalkka. On täysin loogista, että kokeneempi, pätevämpi, aktiivisempi tai muuten tuottavampi saa parempaa palkkaa.

Jos sinusta tuntuu, että edustamasi ryhmä saa huonompaa palkkaa kuin ulkoryhmä, niin tässäpä ohjeet tilanteen korjaamiseksi.

1) Unohda ryhmäajattelu ja keskity yksilöön. Tässä tapauksessa itseesi. Onko Sinun palkkasi huono?

2) Kouluttaudu alalle/ammattiin, jossa on yleisesti ottaen hyvä palkka (ja mielellään työvoimapulaa)

3) Tee töitä hyvin, näytä osaamisesi ja kehitä itseäsi työntekijänä.

4) Kun olet nyt selkeästi pätevä, pyydä lisää palkkaa. Työnantajasi varmasti mielellään pitää sinut töissä hinnalla millä hyvänsä.

5) Jos palkkaa ei tule, niin vaihda työpaikkaa. Jos et tunaroinut kohdassa 2, niin työtä pitäisi löytyä. Jos tunaroit, niin palaa kohtaan 2.

X) Tai perusta oma yritys. Nyt voit myös unohtaa kohdan 1. Palkkaa vain oman ryhmäsi jäseniä ja anna niille kaikille runsas palkankorotus.

Ja näin olet täydellisesti omalta osaltasi parantanut sisäryhmäsi huonoa palkkausta. Sitten vain kerrot muille sisäryhmäsi jäsenille, että tekevät samoin. Ongelma ratkaistu, eikä sivullisten tarvitse kuunnella itkua.


-PYO

ps. Kannattaa myös muistaa, että palkka ei ole kaikki kaikessa. Se, että työnteosta (ja vapaa-ajasta) nauttii on oikeasti tärkeämpää.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Talous retuperällä, rikollisuus nousussa... So what?

Ajattelin itsenäisyyspäivän kunniaksi tarkastella Suomen tilaa tällä hetkellä, mutta kiireiden takia tilanneraportti tuleekin vasta nyt.

Velkakello sanoo, että valtion velka on tällä hetkellä n. 83 miljardia. Taloussanomissa on erillinen osio nimeltä talouskriisi. Pikaisella vilkaisulla näyttäisi siltä, että melkein kaikki mahdollinen, mitä on voitu sössiä on sössitty. Kummastuttaa, kuinka ei hyvissä ajoin ole huomattu, että nyt on jotain pielessä ja toimittu sen mukaan. Erinäiset asiantuntijat ovat varmasti kriisin osanneet ennakoida, mutta miksei ole toimittu, ainakaan fiksusti?

Näkymät eivät ole hyvät. Eivät ainakaan nuorille sukupolville, joilla säästöjä ei ole kertynyt ja tulevat työmarkkinat näyttävät heikoilta. Koulutus pitää saada nykyään melkein mihin hommaan tahansa ja silloin kun käy koulua, niin pankkitili painuu kohti pakkasta. Opintolainan otto on erittäin suuri riski ja sitä joutuu maksamaan vielä pitkään (jos sitä ylipäätään saa).

Päättäjien visio on, että opiskelijat pitää saada töihin mahdollisimman pian. Kirjoitin tästä jo puolitoista vuotta sitten. Pikatutkinto ei toiminut silloin, eikä toimi nytkään.

SDP:n puoluesihteeri Mikael Junger laukoo blogissaan, että Suomen tulisi hommata tänne lisää maahanmuuttajia, jotta saadaan yrittäjiä ja väkeä paikkaamaan työvoimapulaa. Kommenteissa Jungerin visiota kritisoidaan, sillä yrittäminen ei Suomen verotuksen yms. puitteissa ole kovinkaan fiksua puuhaa. Esimerkiksi IT-yritys, joka ei ole kiinni lokaaleissa resursseissa (kuten esim. metsätalous, kaivostoiminta tms.), kannattaa mielummin pistää pystyy Virossa kuin Suomessa. Vaikka pulju olisikin Suomessa, niin kannattaa harrastaa laillista verokikkailua ulkomaiden avustuksella.

Vaikka laillinen verokikkailu saataisiin uusilla asetuksilla kuriin, niin voi sitten siirtyä harmaan talouden piiriin. Väkivaltarikollisuus on nousussa ja poliisin resurssit laskussa. Poliisilla ei tule lähitulevaisuudessa olemaan resursseja tutkia lähimaillekaan tarvittavaa määrää petoksista ja muista. Yhteisöveroa ei siis tule kertymään valtion kassaan totutulla tavalla.

Sisäasianministeri Päivi Räsäsen linjauksissa resursseja kohdistetaan operatiiviseen toimintaan.
Tärkeä tavoite on varmistaa poliisin toimintaa tehostavien tietojärjestelmien käyttöönotto ja niiden yhteensovittaminen muiden turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien kanssa.

Ja samaan aikaan terveydenhuollon puolella:
Sähköiset palvelut parantavat merkittävästi hoidon laatua, lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tuovat kustannussäästöjä. Tietojärjestelmiin panostaminen ja sähköisiin järjestelmiin siirtyminen on terveydenhuollon kehittämisen kannalta aivan keskeistä.

Jostain maagisesta syystä tietojärjestelmähankinnat kuitenkin epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Rahaa kaadetaan ämpärillinen tietojärjestelmän rakentamiseen ja tynnyrillinen vielä päälle itse käytön yhteydessä. Minne helkkariin se kaikki IT-osaaminen tässä maassa keskittyy?

Muitakin huolia riittää: rastinen rikollisuus, homojen oikeudet, naisten tasa-arvo jne. Onneksi löytyy velkarahaa, jota voi käyttää Suomen ongelmiin... Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa.

Jos jollekin ei ole vielä selvinnyt, mistä Jytky johtui, niin minäpä kerron. Se ei johdu ulkomaalaisvihasta, junttiudesta tai sivistymättömyydestä. Se johtuu siitä, että yhtä sun toista on alkanut vituttamaan se, että Suomi on viety Euroopan luhistuvaan talouteen mukaan. Se johtuu siitä, että Suomesta on tehty työntekijän helvetti ja rikollisten paratiisi. Se johtuu siitä, että Suomessa on viety huomio huono-osaisista erinäisiin erityisryhmiin, joiden perusoikeudet ovat kansainvälisellä mittakaavalla huipputasoa, mutta lisää oikeuksia pitäisi saada. Tuskin kovin moni uskoo, että Soini voisi jotenkin pelastaa Suomen kurimuksesta, mutta ainakin pääsevät näyttämään, epäluottamuksensa muihin poliittisiin johtajiin.

Toivottavasti Suomen ensi vuoden toimintasuunnitelma on seuraava: Rohkaistaan perustamaan vientiyrityksiä, houkutellaan ulkomaalaisia sijoittajia, supistetaan julkista sektoria roimalla kädellä, ei yritetä nostaa köyhiä keskituloisiksi velkarahalla, torjutaan aktiivisemmin rikollisuutta (lisäämällä poliisin resursseja ja järkeistämällä oikeuskäytäntöä), maahanmuuttajien kohdalla suositaan työntekijöitä ja yrittäjiä (jotka tulevat maksamaan verot Suomeen), sekä ennen kaikkea keskitytään oleellisiin ongelmiin, eikä tehdä suurta numeroa asioista, jotka periaatteessa ovat jo hyvillä linjoilla. Asioita tulisi tarkastella sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä. Vaikka tänne onnistuttaisiin roudaamaan ulkomailta väkeä, joista 99% työllistyy, niin tulisi myös pohtia, miten heidän eläkkeensä maksetaan sitten 40 vuoden päästä.

Tietty määrä vaadittaisiin nyt myös suomalaista itsekyyttä. EU:hun ollaan lapattu rahaa vuosikausia. Täällä ollaan ajettu vanhoilla autoilla, pukeuduttu halpoihin vaatteisiin, syöty pelkistettyä ruokaa, sekä maksettu verot ja muut maksut tunnollisesti. Eiköhän noille velkamaille nyt ole ihan soveliasta sanoa, että itsepähän olette kuopan perseilyllänne kaivaneet, itsepähän saatte sieltä kiivetä ylös.

-PYO

tiistai 22. marraskuuta 2011

HS rasismigallup - analyysi

Pitkään en halunnut koskea tähän, koska en ole alkuperäisiä kysymyksiä nähnyt. Nyt Helsingin Sanomat kuitenkin nostaa tasoaan kymmenen pykälää julkaisemalla materiaalin avoimena tietona. Exceli koneelle ja ihmettelemään! Keskustelupalstalle HS:n edustaja on kirjoittanut
Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa

Pidetään se mielessä ja otetaan ensimmäinen kysymys.

Jos arvioitte itseänne rehellisesti, niin missä määrin, jos lainkaan, tunnistatte itsessänne rasistisia piirteitä?

Rasismi ei ole yksiselitteisesti määritelty, joten vastaaminen ei ole ihan yksiselitteistä. Selkeää on, että ketään ei saisi syrjiä jne., mutta toisaalta on aika luonnollista jakaa ihmisiä erinäisten tekijöiden mukaan viiteryhmiin, joihin itse, joko kuuluu tai ei. Luonnollisesti omaa ryhmää alitajuisesti kannattaa. Ihmiset voidaan jakaa äärettömän moneen viiteryhmään ja vaatii ponnisteluja, että jokaiseen ryhmään suhtautuisi samalla tavalla. Oletan, että tässä kuitenkin haetaan tietoista syrjintää, rotukiihkoilua ja vastaavaa, joten oikea vastaus on ei, ei ja EI! Koko otannan tulokset ovat:

(4)Paljon 2%
(3)Melko paljon 12%
(2)Ei juurikaan 57%
(1)Ei käytännössä lainkaan 27%
(0)Ei osaa sanoa 3%

Miesten ja naisten välillä ero on todella pieni. Työssäkäyvien keskiarvo on 1,91 ja työttömien 1,81 (Gallupissa näkyy arvot kuuden desimaalin tarkkuudella, mutta käytän tässä pyöristettyjä arvoja). Persuilla (lue persuja äänestävistä) KA on 2,15, eli reippaasti enemmän kuin muilla. Vastanneista 7% oli vastannut 'Paljon', kun muilla puolueilla siihen vastanneita oli 0-1%. Pelottavaa on, että vaihtoehdon 2 valitsi yli puolet. Toivottavasti siinä on vain hämmennytty kysymyksestä. Sitten väittämiin.

Joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kertakaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa

Tässä täytyy hieman pohtia, mitä tarkoitetaan rodulla, mitä sopimisella ja mitä modernilla yhteiskunnalla. Tälläkin hetkellä suomalaisissa vankiloissa istuu lukuisa joukko henkilöitä, joiden mahdollisuudet yhteiskuntanna elämiselle ovat hyvin heikot. Mikäli ihmiset jaetaan rotuihin, niin nuo yksilöt edustavat joitakin rotuja. Näin pähkäillen väittämä olisi tosi.

Toisaalta voisi ajatella, että tällä tarkoitetaan esimerkiksi valtaosaa kyseisestä rodusta tai vaikkapa mediaaniyksilöä. Amazonin viidakossa täysin eristyksestä 'sivilisaatiosta' asustaa minun tietojen mukaan muutamia heimoja, joilla todennäköisesti on jokseenkin yhteneväinen geenirakenne ts. heidät voisi lukea omaksi rodukseen. Jos kourallinen tuon heimon edustajia asetettaisiin vaikkapa Lontooseen, niin todennäköisesti ongelmia seuraisi sekä heimolaisille, että paikallisille. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että nuokin villi-ihmiset (varsinkin avustuksella) oppisivat esim. parissakymmenessä vuodessa kielen ja käytännöt. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä.

En nyt oikein ymmärrä, miten kysymys pitäisi lukea, joten en osaa sanoa, mitä tähän vastaisin. Katsotaan siis koko otanta
(4)Täysin samaa mieltä 12
(3)Osittain samaa mieltä 17
(2)Osittain eri mieltä 16
(1)Täysin eri mieltä 48
(0)Ei osaa sanoa 7
(Huom. Samat vastausvaihtoehdot on annettu myös loppuihin kysymyksiin.)
93% vastanneista näemmä ymmärsi, mitä kysymys tarkoitti. Toivottavasti joku heistä osaa sen minulle selittää.

Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita

Arvo on käsitteenä erittäin monimutkainen, joten tämäkin kysymys on mitä on. Periaatteessa olisi kiva sanoa, että kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta otetaanpa muutama esimerkki. Onko tuntematon lapsi yhtä arvokas kuin oma lapsi? Käyttäisitkö tasavallan presidentin suojeluun yhtä paljon resursseja kuin kenen tahansa muun suomalaisen suojeluun? Arvostatko yhtä paljon puliukkoa ja Nobel-palkittua?

Vaikka kuinka mieli tekisi pitää jokaista ihmistä yhtä arvokkaana, niin en niin vain voi tehdä! Toiset ihmiset ovat minulle läheisempiä, mukavampia ja tärkeämpiä kuin toiset. Ja koko otannasta 91% on samaa mieltä väittämän kanssa. Äkkiseltään katsottuna alhaisimmat arvot (eli minun kanssa samaa mieltä) oli PS äänestävillä ja itsessään rasistisia piirteitä löytäneillä. Näissä ryhmissä silti n.80% oli sitä mieltä, että kaikki ovat yhtä arvokkaita. Ilmeisesti en taaskaan ymmärtänyt kysymystä tai sitten 90%:lle suomalaisista on ihan sama tuoko kotiin oman vai jonkun toisen kersan päiväkodista.

Kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti riippumatta heidän taustastaan

Ja taas hieman mystinen kysymys. Mitä on tasavertainen kohtelu ja mitä on tausta? (Yleensä taustaksi kait lasketaan 'rotu', etnisyys, ihonväri/ulkonäkö, sukupuoli, uskonto, kieli, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.) Jos annan kadulla kerjäläiselle kolikon, niin pitäisikö sitten antaa tasapuolisesti myös kaikille muillekin? Lasketaanko koulutus tai kokemus taustaksi? Tulisiko minun kohdella esimiestäni samalla tavalla kuin alaistani? Taannoin oli jotain debaattia siitä tulisiko sotaveteraaneille antaa tukijaisia. Pitäisikö kenties vammaiset ja vanhukset jättää ilman avustuksia? Pitäisikö kaikille järjestää tentit samalla kielellä?

On taas vaikea vastata. Itsestään selvää on, että jokaista yksilöä tulisi kohdella mahdollisuuksien mukaan yksilönä ja oikeudenmukaisesti. Resursseja ei kuitenkaan ole loputtomattomasti, joten aina joudutaan vähän pähkäilemään, keille resursseja olisi parasta jakaa. Jos toinen saa ja toinen ei, niin onko kyse vain heikomman tukemisesta vai vahvemman syrjimisestä? Katsotaan mitä sanoo 1001 suomalaista:
Täysin samaa mieltä 70
Osittain samaa mieltä 18
Osittain eri mieltä 7
Täysin eri mieltä 2
Ei osaa sanoa 2

Valtaosa ilmeisesti vastustaa positiivista syrjintää tai sitten valtaosassa harvinaisen selkeä käsitys, mitä on tasapuolinen kohtelu ja tausta. Taas PS ja Rasistit olivat eniten eri mieltä. Eläkeläiset, ei-äänestäneet ja yhden hengen taloudet valitsivat eniten vaihtoehtoa EOS. Seuraava!

Vähemmistöryhmiin kuuluvat sopeutuvat ja juurtuvat melko hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan

Vähemmistöryhmä on käsitteenä suht selkeä, mutta se, että haetaanko tässä taas yksilöitä, keskiarvoa vai jotain muuta jää epäselväksi. Sanamuoto viittaisi, että kyseessä on yksilö. Sopeutuminen ja juurtuminen viittaisi taas siihen, että puhutaan jostain vähemmistöstä, joka on tullut tänne jotenkin ulkopuolelta. On aika selvää, että toiset vähemmistöryhmät sopeutuvat tänne paremmin kuin toiset. EOS täältä ja vastaukset:
Täysin samaa mieltä 16
Osittain samaa mieltä 47
Osittain eri mieltä 23
Täysin eri mieltä 5
Ei osaa sanoa 9

Hajontaa löytyy ja EOS on melkoisen suuresti edustettuna. Lienee mielenkiintoisempaa analysoida kysymyksen asettelua kuin vastauksia, mutta jätän väliin.

Islam on uhka länsimaisille arvoille ja demokratialle

Taas on kyse arvosta, joten vaikeaksi tulee menemään. Jotenkin sanoisin, että demokraattisuus on yksi länsimaisista arvoista, joten fiksumpi kysymys olisi ehkä "Onko Islamin arvot ristiriidassa länsimaisille arvoille". Jo pelkkä kysymyksen asetus kielii, että nämä eivät ole yhtenevät, joten ristiriitaa on olemassa. Wikipedian määritelmä sanalle uhka on "Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan". Sisältyykö siis Islamiin riski, joka uhkaa minua tai minun omaisuuttani? Sellaista asiaa ei taida ollakaan, mikä ei teoreettisen pienellä todennäköisyydellä uhkaisi minua, ja Islamin tapauksessa jonkinlaiset yhteydet terrorismiin ovat kiistattomia. Pidän siis uhkaa 'länsimaisille arvoille' realistisena.

Täysin samaa mieltä 14
Osittain samaa mieltä 21
Osittain eri mieltä 23
Täysin eri mieltä 32
Ei osaa sanoa 11

Hajonta on suurta. Vihreiden äänestäjät näkevät vähiten uhkaa Islamissa ja PS+rasistit eniten. Harmi, ettei tässä kysytty vastaajien uskonnollista taustaa. Olisi ollut kiva nähdä, sekä ero ateistien ja kristittyjen välillä, sekä mahdollisten muslimien määrä vastaajista.

On tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut

Otetaanpa näin ensi alkuun älykkyydelle jokin määritelmä: "capacity for learning, reasoning, understanding, and similar forms of mental activity; aptitude in grasping truths, relationships, facts, meanings, etc." Nyt menee aika mutuilun puolelle, mutta uskoisin, että nykysuomalainen on älykkäämpi kuin metsästäjä-keräilijä-kansa, joka täällä muinoin asusti. Ensinnäkin, koulutuksen puolelta jokaisella on nykyään laajempi tietomäärä, kuin aikana jolloin tiettyjä tapahtumia ei ollut edes tapahtunut. Lisäksi elämässä painottuu nykyään enemmän abstraktimpi ajattelu, kuin käytännön toimintojen päättely. Jokainen peruskoulun käynyt on joutunut pyörittelemään mielessään kaunokirjallisuuden mielikuvitusmaailmaa, matemaattisia muotoja ja historiallisten tapahtumien suhteita. Yhdeksän vuoden harjoittelu on varmasti tuottanut sen verran tulosta, että ajattelukykyä osataan soveltaa myös koulutehtävien ulkopuolella.

Siispä vuosien harjoittelun takia ja tiedon laajemman määrän omaamisen takia ainakin älykkyyden hyödyntäminen on paremmin koulutetuissa maissa tehokkaampaa kuin toisissa. En ota kantaa siihen, onko ravinnon kautta tai geneettisesti jollain enemmän älliä kuin toisella. Se, että jollain on enemmän "käytännön järkeä" (esim. tuolla metsästäjä-keräilijällä on varmasti parempi ymmärrys, kuinka metsästä saadaan ravintoa) ei oikein sovi tuohon määritelmään. Lisäksi, tuollaisesta älykkyydestä ei ole mitattua tietoa. Ja viimeiseksi, kyllähän jokaisella yksilöllä on jonkinlaista älykkyyttä kontekstiinsa liittyen. Kyse onkin siitä, että onko 'kansan' yksilöt treenanneet aivojaan enemmän vai vähemmän. Jos ajatellaan tuota metsästäjä-keräilijää ja jo edellä mainittua Amazonin heimoa, niin rohkenisin väittää, että keskivertosuomalainen on älykkäämpi kuin tuollainen heimolainen. Siihen en ota kantaa, kuinka paljon älykkäämpi ja missä asioissa, tai mikä sen merkitys on, mutta kyllä toinen 'kansa' voi olla toista älykkäämpi.

Täysin samaa mieltä 8
Osittain samaa mieltä 13
Osittain eri mieltä 12
Täysin eri mieltä 62
Ei osaa sanoa 5

Koska eri mieltä olevia on paljon, oletan, että heidän mielestään joko i) kaikki kansat ovat keskiarvoisesti (suurinpiirtein) yhtä älykkäitä, tai ii) kansa on toista älykkäämpi vain, jos koko joukko on jokaista toisen joukon yksilöä fiksumpi. Mikäli verrataan toisen huippua ja toisen laaksoa, niin ei tuossa kysymyksessä ole paljoa järkeä. Taaskin eläkeläiset, PS ja rasistit ovat samaa mieltä. Vihreistä ja vasemmistosta valtaosa on eri mieltä väittämän kanssa. Voihan se olla niinkin, että älykkyyden tai kansan määritelmä on katsottu toisesta lähteestä. Tai sitten mutuiluni älykkyyden lisäämisestä ajattelun avulla ei pidä paikkaansa.

Yhteiskunnan kannalta on parempi, että eri kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset elävät toisistaan erillään eivätkä sekoitu keskenään

Ajatellaan, että yhteiskunnan 'hyvyys' on X kulttuurin A joukossa, ja Y kulttuurin B joukossa. Jos X>Y, niin voisi olettaa, että kun osajoukko x kulttuurista A liitetään kulttuuriin B, niin seuraus Y+x>Y. Toisin sanoen kun kultuuriin B sekoitetaan kulttuurista A ihmisiä, niin B:n sisältämä yhteiskunta 'paranee'. Eri asia on, miten määritellään 'parempi' tai mitä käy, jos siirtymä tapahtuu toiseen suuntaan. Näkisin kuitenkin, että sekoitus on hyväksi (kunhan se suoritetaan jotenkin fiksusti).

Täysin samaa mieltä 5
Osittain samaa mieltä 8
Osittain eri mieltä 21
Täysin eri mieltä 62
Ei osaa sanoa 4

Ryhmien kohdalla suurimmat poikkeukset ovat kuten edelläkin. Tässä olisi ollut kiva kuulla perusteluita, miksi jotkut vastustavat sekoitusta. Ja sitten viimeinen

Ihmiset, joiden ulkonäkö ja kulttuuri poikkeaa paljon suomalaisesta, ovat ennustamattomia ja pelottavia

On aika luonnotonta, ettei erilaisuuteen suhtauduttaisi varauksella. Jätetään kulttuuri väliin ja pohditaan ulkonäköä. Mikähän poikkeaa paljon 'suomalaisesta ulkonäöstä'? Jos otetaan esim. lukuisista ihmisistä kuvia ja tietokoneella lasketaan keskiarvo, niin saadaan jotain tällaista. Tämä rouva eroaa edellisen kuvan suomalaisnaisesta melkoisesti. Ennustamattomasta en niin tiedä, mutta kyllä ainakin hitusen pelottavalta näyttää. Jos poikkeamat ovat noin radikaaleja, niin kyllä varmasti pientä epäluuloa löytyy, varsinkin, jos ei moisia ole tottunut katsomaan.

Eiköhän sama myös päde 'kulttuuriin'. Jos vaikkapa jokin rituaali tai muu tapa poikkeaa kovasti suomalaisesta, niin kyllähän sitä ainakin vähän kummastelee. Taaskaan en ota kantaa siihen, että onko joku tapa oikeasti huonompi tai parempi. En ota kantaa myöskään siihen, kuinka suuri eron täytyy olla.

Täysin samaa mieltä 3
Osittain samaa mieltä 8
Osittain eri mieltä 18
Täysin eri mieltä 68
Ei osaa sanoa 3

Samat ruljanssit taas. Hieman täytyy kyllä ihmetellä kuinka tuo on painottunut noinkin paljon tuonne eri mieltä olemiseen. Tässä olisi ollut kiva tietää myös miten tuohon pelkoon tulisi reagoida.

Hmmmm. Tuosta ei nyt löytynyt kysymystä siitä, kuinka paljon rasismia Suomessa esiintyy. Siihen on viitattu mm. HS:n uutisessa.

Yhteenveto
Hieman mietityttää, kuinka rehellisesti ihmiset ovat tuohon vastanneet. Jotenkin tuo näyttäisi siltä, että puolueen mukaan ollaan vastattu, joko puolesta tai vastaan. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että kysymyksiin on vastattu vauhdilla sen mukaan, miltä kysymyksen lataus vaikutti. Eipä sen puoleen, itsellänikin meni tätä kirjoittaessa muutama tovi, ja tuo tehtiin kuitenkin puhelimitse.

Soini on leimannut kyselyn tarkoituksenhakuiseksi. Eiköhän se ole ollut kaikille ihan selkeää.

Halonen sanoo, että "Ihmiset jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia". Ainakin 35 heistä, loput 104 eivät.

Katainen kysyy "Mitä ihmettä me suomalaiset pelkäämme?" Gallupin mukaan Islamia.

Eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi. Kiitos, jos jaksoit kaiken edes silmäillä.

-PYO

ps.
HS on tehnyt myös toisen aihetta sivuavan gallupin.
Suomalaiset suhtautuvat vähemmistöistä kielteisimmin somaleihin ja muslimeihin. Romaneihin suhtaudutaan vielä näitäkin ryhmiä kielteisemmin: 37 prosenttia suhtautuu romaneihin melko tai erittäin kielteisesti.

Helsingin yliopiston Dosentti Magdalena Jaakkola toteaa
Jyrkkiä asenteita romaneihin voi selittää osin se, että Suomen romanit sotketaan ajatuksissa paljon kielteistä julkisuutta saaneisiin Romanian romanikerjäläisiin [...] Kun sanotaan, että Suomessa on rasismia mutta itsessä ei tunnisteta rasismia, ollaan tavallaan pahoillaan asioiden tilasta ja pidetään rasismia surullisena ilmiönä

1) Suomen romanit ovat kohdanneet jyrkkiä asenteita ainakin niin pitkään kuin minä olen elänyt. Kerjäläisillä ei ole ollut siihen mitään osuutta asiaan.

2) Kun sanotaan, että en minä ole rasisti, mutta kaikki muut ovat, niin ei olla "pahoillaan asioiden tilasta tai surullisesta ilmiöstä". Silloin valehdellaan, tai sitten ollaan jostain saatu päähänsä, että rasismia on enemmän kuin sitä oikeasti on.

Mitenköhän pääsisin tuollaiseksi dosentiksi, joka voi laukoa ihan mitä sattuu?

torstai 3. marraskuuta 2011

Raiskaustilastot ja tutkijat

Rikostilastojen mukaan ulkomaalaisia epäillään väestömäärään suhteutettuna raiskauksista huomattavasti useammin kuin suomalaisia.
Maahanmuuttajaepäiltyjen osuus [viime vuosina] on ollut 15-20 prosenttia, kun heidän osuutensa väestöstä on kolmen prosentin luokkaa.

Tilastokeskus kertonee rikostilastot "viime vuosilta". Raiskauksien keskiarvo (k) on n.630 vuosina 2007-2011(arvio). Ihmisiä tässä maassa on tuolta aikaväliltä ollut karkeasti arvioiden 5,2 miljoonaa (vuosittain). Käytän näitä lukuja tästä lähin, niin mahdolliset poikkeusvuodet tasoittuvat pois häiritsemästä. (Huom. osin tilastot koskevat epäiltyjä).

Maahanmuuttajia (m) on siin n. 156 000 yksilöä. Muuta väestöä (M) on siis loput 5,044 miljoonaa. Maahanmuuttajat ovat tehneet raiskauksia (r) n. 94.5-126 kpl. Muu väestö on tehnyt tällöin raiskauksia (R) 504-535,5kpl. Käytän tässä suurinpiirtein keskiarvoja noista luvuista eli r=110 ja R=520. Tarkastellaanpa raiskauksien määrän suhteita kyseisen väestöryhmän osuuteen. Pyöristäen saadaan r/m=0,000705 ja R/M=0,000103. Suhde on siis lähes seitsenkertainen.

Optulan tutkija Heini Kainulainen:
Alle kymmenen prosenttia oikeasti tapahtuneista raiskauksista viedään poliisille.


Kainulaisen mukaan luvut ovat todellisuudessa seuraavanlaisia k=6300, r=1100 ja R=5200. Näin ollen. r/m=0,00705 ja R/M=0,00103. (suhde pysyy siis samana). Olettaen, että miehiä on n. 50% väestöstä (yritin löytää oikeita tilastoja, mutta tilastokeskuksen tiedot oli salasanan takana), niin keskimäärin joka seitemäskymmenesviides maahanmuuttajamies on raiskaa (yhden vuoden aikana!) ja muun väestön kohdalla joka viidessadasmies raiskaa (yhden vuoden aikana!). Toisaalta näillä luvuilla n. 14 naista raiskattaisiin jokaisena vuoden päivänä Suomessa. Tällä viiden vuoden otannallamme yhteissumma on noin 26 000, eli tasaisesti jakautettuna joka sadas suomalainen nainen on raiskattu viimeisen viiden vuoden aikana.

Hän [Kainulainen] suhtautuu varauksella tilastojohtopäätökseen, että ulkomaalaiset miehet raiskaisivat useammin kuin kantaväestön miehet.


Tilastot kattavat yli 600 tapausta, joten otanta on melkoisen suuri (tosin tämä pitäisi suhteuttaa koko väestöön). 15-20% haarukka on aika laaja. Tosin maahanmuuttaja-käsitteenä on melko häilyvä, joten laaja haarukka on ymmärrettävä. (Kainulainen tosin puhuu tässä ulkomaalaisista. Heillä haarukan yläpää on 30%). Suhteellinen ero on seitsenkertainen, eli hyvin merkittävä. Kainulainen ei tarjoa mitään konkreettisia vastatilastoja, mutta repäisee ahteristaan selityksen:

osaselitys erolle piilee viranomaisten asenteissa. Ulkomaalaisen tekemäksi ilmoitettua raiskausta lähdetään tutkimaan helpommin kuin jos epäilty on kotimainen.


Tässä pitää palata alun lukemiin. Niissä puhuttiin juurikin epäillyistä, ei esim. tuomituista. Juurikin näistä epäillyt on yliedustettuna tilastoissa. Sillä ei ole tilastojen kanssa mitään tekemistä, onko viranomaiset jatkaneet toimintaa kuinka tehokkaasti ilmoituksen jälkeen.

Jutussa myöskin mainitaan, että läheisten tekemiä raiskauksia ilmoitetaan vähemmän kuin muita. Tämä voi olla hyvinkin totta, mutta ei ole mitään syytä, miksei läheisten tekemä osuus maahanmuuttajien ja muun väestön kesken olisi suurinpiirtein sama. Mutta tehdäänpä laskelma. Ajatellaan, että maahanmuuttajien tekemät kaikki raiskaukset ilmoitettaisiin (eli r=110), mutta muun väestön keskuudessa ilmoitusaktiivisuus oliskin huomattavasti pienempi ja todellisuudessa heidän tekemiään raiskauksia oliskin X kpl. Oletetaan, että suhde olisikin (vaihtoehto)todellisuudessa 1:1, näin ollen X/M=0,000705. Tällöin X=3556 raiskausta.

Tilasto sanoo siis 520 ja Kainulainen 3556. Päätelmät tehköön lukija.

Kainulaisen mielestä kysymys raiskaajan kansallisesta taustasta on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että sitä voisi selvittää seuraavassa naisuhritutkimuksessa.


Minusta voisi selvittää, kuinka kauan kestää, että Kainulainen voidaan irtisanoa tutkijanpestistään. On aika uskomatonta, että tutkija ei pysty perustelemaan tilastoja, mutta tahtoo esittää eriävän mielipiteensä vailla tukimateriaalia. Eipä tuo erikoistutkija Niemikään vaikuta ihan vakuuttavalta. Täytyykin hieman pohtia onko hänen antamansa selvitys, johon aiemmin viittasin ihan pätevä.

[Hups: Näemmä tilastokeskuksen tilastot olivatkin vain tammi-syyskuulta, ei koko vuodelta. Määrät ovat siis n. 30% suuremmat, mitä tässä on ilmoitettu. Suhteet kuitenkin säilyvät pääpiirteittäin samassa kokoluokassa.]

-PYO
ps. En nyt väsyneenä jaksa tehdä tarkennuslaskentoja. Ilmoittakaahan, jos joku mättää, niin korjataan asia.

pps. Pienenä selvennöksenä: Tässä ei ole tarkoitus nostattaa vihamielisyyttä maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia kohtaan. Tarkoituksena on ihmetellä, miten leväperäisesti tutkijat tulkitsevat tilastomateriaalia ja keksivät selityksiä vailla näyttöä. Lisäksi kummastuttaa, miten syy vyörytettään 'asennoituneiden' virkamiesten ja 'ilmotushaluttomien' raiskatuiden niskaan.

Tutkimuksen tekeminen (ja tilastot)

Tilastot ovat jänniä, kun ne kuvaavat jonkin asian tilaa. Tutkijat voivat sitten tulkita tuloksia ja esittää päätelmiä siitä, miten kyseiseen asiantilaan on päästy. Lisäksi voidaan esittää arveluita siitä, miten asiantila tulee muuttumaan nykyisellä järjestelmällä.

Kritiikkiäkin voi (ja pitää!!) esittää. Mutta millainen kritiikki on aiheellista ja millainen kritiikki saa ulkopuolisen pohtimaan, että onko tutkija ihan vaadittavalla taitotasolla? Alla muutama yleinen kritisoinnin aihe.

Käytän esimerkkinä hypoteesia, että salmiakin syönti aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia. Tästä voisi johtaa tutkimusasetelman, jossa koehenkilöille syötetään salmiakkia ja sitten seurataan heidän vessassa käyntiä. Ja sitten kritiikkiin.

1) Epätarkka raportointi

Mikäli tutkimusasetelma ja -tulokset on raportoitu liian suppeasti, ei voida arvioida, pitävätkö tulokset paikkaansa tai onko asetelmassa mahdollisesti ollut tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimustulokset tulisi raportoida selkeästi. Mielellään niin yksityiskohtaisesti, että koe voidaan toistaa muiden toimesta.

2) Kausaalisuuden puute

Erinäisten asioiden väliltä voi löytyä korrelaatiota, mutta se ei tarkoita, että niiden välillä olisi kausaalisuutta. Tässä esimerkissä voitaisiin esim. havaita, että koehenkilöt menevät vessaan syötyään salmiakkia, mutta se ei välttämättä tarkoita, että vessaan meno johtuisi juurikin salmiakin syönnistä. On osattava myös selittää, mihin kausaalinen suhde perustuu.

Eräs keino selventää suhteita on käyttää kontrolliryhmiä. Tässä tapauksessa muuten samaan testiasetelmaan asetetaan joukko, joka ei syö salmiakkia. Jos hekin käyvät vessassa, niin salmiakki siihen tuskin on syynä.

3) Tilastollinen epäpätevyys

Ei ole aivan selvää, milloin ilmiö voidaan yleistää suurempaan joukkoon. Jos esim. tässä asetelmassa syötämme vain kahdelle henkilölle salmiakkia, niin tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko maailman väestöä.

Mikäli meillä on vaikkapa 1000 henkeä testattavana, niin tulokset ovatkin jo pätevämpiä. Mutta, jos näistä esim. 600 oireilee, niin ei voida siltikään sanoa, että hypoteesi on oikea. Vaikka suurempi osa henkilöistä saa oireita, niin ero ei ole vielä suhteellisesti riittävän merkittävä.

Mikäli 990 henkilöä (tuhannesta) saisi oireita, niin selitys on tarpeeksi uskottava. Mutta, jos samalla myös 900 kontrolliryhmän henkeä (tuhannesta) saa oireita, niin ero on taas liian pieni.

4) Satunnaiset muuttujat

Erinäiset muuttujatkin tulee huomioida. Mikäli kontrolliryhmässämme sattuu olemaan teräsvatsaisia henkilöitä ja testiryhmässä vain kroonisen vatsataudin omaavia, niin ei ole ollenkaan ihme, jos oireita ilmenee testiryhmässä enemmän. Tällaiset tekijät pitää ottaa huomioon.

5) Virheelliset päätelmät

Vaikka tilastot olisivatkin täysin päteviä, niistä voidaan silti tehdä erilaisia tulkintoja. Osassa tulkinnoista on loogisia virheitä tai vaikka pieniä kömmähdyksiä. Ja vaikka tulkintakin olisi oikea, siitä tehtävä päätelmä saattaa olla väärä. Esimerkiksi, jos osottautuisi, että salmiakki aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia, niin voidaan tehdä virheellinen tulkinta siitä, miten voimakkaita vaikutukset ovat. Mikäli vaikutus on olemassa, mutta suhteellisesti melko mitätön muuhun ruokailuun nähden, niin salmiakin pannaan julistaminen ei ole looginen päätelmä tutkimuksen valossa.

6) Laadullinen analyysi

Laadullista analyysia voi tehdä lukuisilla tavoilla ja käytännössä katsoen siinä on aina mukana ainakin hitunen subjektiivista näkemystä. Mikäli subjektiivinen näkemys peittää allensa aineistosta havaittavat ilmiöt, ollaan jossain menty pieleen. Esimerkiksi, jos testihenkilöiltä kyseltäisiin, millaisia tuntemuksia heillä on vatsansa suhteen salmiakin syönnin jälkeen ja tutkija sitten kategorioisi tuntemukset, niin on hänen päätäntävallassaan, mihin kategoriaan mikäkin tuntemus menee. Esim. meneekö "kupliva vatsa"-tuntemus kategoriaan "vellova" vaiko "epävakaa". Jotenkin materiaali pitää kuitenkin tiivistää esitysmuotoon.
(Tämä nyt ei ehkä ollut kaikkein paras esimerkki)

[Osa lukijoistani on varmaan vannoutuneita kvantitatiivisen tutkimuksen kannattajia ja pohtivat, minkä takia kvalitatiivista tutkimusta ylipäätään tehdään. Selityksiä on lähinnä kolme. Ensimmäinen on, että kohdan 5 ongelmat saadaan minimoitua. Toinen on se, että pelkkä tilasto ei riitä kertomaan miten tilaan päästiin tai miten sieltä päästään pois. Tarvitsee analyisoida syitä ja seurauksia. Tilastoilla näitä on vaikea selittää, joskin helppo todentaa. Kolmas syy laadulliselle tutkimukselle on se, että ymmärretään, miten on järkevää tehdä tilastointi. Se, että esimerkissämme tarkastellaan vain vessassakäyntejä ei huomioi sitä, kuinka kauan siellä vietetään aikaa. Laadullisella analyysillä voidaan ensin selvittää, kumpaa pitäisi tarkastella.]

Tiede yleensä

On myös huomattava, että yksi tutkimus ei yksistään ole juurikaan relevantti. Tulokset tulee yhdistää muihin tutkimuksiin, pohtia niiden yhteyksiä ja kokonaisuutta. Lisäksi tutkimuksia toistetaan, ehkä hieman eri asetelmalla tuoden uusia näkökulmia ja poistaen pahimpia kritiikin kohteita. Jos vaikkapa esimerkissämme on syytä olettaa, että salmiakin syöntiä edeltänyt lounaat vaikuttivat tuloksiin, niin seuraavalla kerralla sitten katsotaan tarkemmin, että lähtöasetalma on kaikilla mahdollisimman yhtenevä.

-PYO

perjantai 28. lokakuuta 2011

Miehen työvuosi loppuu helmikuussa

Samasta työstä sama palkka

Ja paskat! Sekä työntekijänä, että työnantajana mielummin palkitsisin tuloksen mukaan. Se joka tuottaa enemmän, niin ansaitsee enemmän. Monilla aloilla tämä on helppoa; mitä enemmän pukkaat ulos tuotetta (tietoa, palvelua tms.), sitä parempi on palkkasi. En usko, että kovinkaan moni on sitä mieltä, että vastuuta välttelevä minimisuorittaja ansaitsisi saman palkan kuin aktiivinen itsensä likoon laittava työntekijä. Työpanoksen ja siitä seuraavan tuloksen mukaan palkka tulisi määritellä. Ne, jotka tekevät enemmän duunia ja ne, jotka (vaikka luontaisesti) hanskaavat homman paremmin ansaitsevat paremman palkan.

Kuinka siis vertailla erilaisia töitä? Kuinka vertailla erilaisia työntekijöitä? Kuinka vertailla työntekijöitä sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, äidinkielen tai sotilasarvon mukaan?

Vastaus on: EI MITENKÄÄN!!!

On täysin edesvastuutonta ajatella, että ansiot voitaisiin jotenkin yleistää sukupuolen mukaan. Muuttujia on aivan liian monta! Yksilötasolla tarkasteltuna henkilöiden osaaminen, kokemus, koulutus ja soveltuvat ominaisuudet vaihtelevat uskomattoman paljon. On mielipuolista kuvitella, että joku kykenisi tekemään palkkalaskennat viiden miljoonan ihmisen joukosta, siten, että myös yksittäiset muuttujat otetaan huomioon. Näin kuitenkin on tehty. Moinen laskenta ei mitenkään voi olla paikkaansapitävä, mutta silti sitä pidetään merkittävänä ja poliittiset paskiaiset (sekä vähä-älyiset kansalaiset) jaksavat moista sontaa siteerata.

Kauppalehti levittelee iloista propagandaa, että naisten palkanmaksu loppuu tällä hetkellä (lokakuu) ja loppuvuosi menee naisilta palkatta. Huomioimatta tietenkin jää, että myös työvuosi loppuu hieman aikaisemmin.

Arvojohtajamme ei tietenkään tätä mitenkään paheksu, vaan oksentaa tavanomaista "Naisen euro on 80 senttiä" propagandaa. Kiinnostaisi tietää, että kuinka paljon ääniä nykyinen tasavallan presidentti olisi saanut, jos myös naiset olisivat suorittaneet asepalveluksen (ja täten vannoutuneet suojelemaan armeijan ylipäällikköä).

Henkilökohtaiset ansiot ovat täysin HENKILÖKOHTAISIA! Niitä ei voida yleistää esim. sukupuolen, uskonnon, kansallisuuden, kielen tai muunkaan tekijän mukaan. Muuttuvia tekijöitä on aivan liikaa, että moinen laskenta voitaisiin uskottavasti tehdä. MuTu-arvio voidaan toki tehdä vaikka ulosteen mausta, mutta tieteellinen arvo moisella on minimaalinen. Kun tieteellinen arvo lähenee nollaa, niin ollaan uskonnon tasolla. Jos kansakunta panostaa 'uskontoon' merkittävän määrän erinäisiä resursseja, niin ollaan tuhon tiellä.

-PYO

ps. Voitaisiinko ensi kerralla ottaa laskentoihin mukaan myös ne palkansaajat, jotka eivät tienaa mitään, eli työttömät nuoret miehet?

pps. Voisiko arvojohtajamme esittää huolensa edellä mainittuun ongelmaan? Edes joskus? Edes vähän? Edes sivulausessa?

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Hiljainen enemmistö

Pekka Sauri poisti rasistin raitiovaunusta. Humalainen oli ratikassa uhannut/ahdistellut/nimitellyt tummaihoista poikaa ja apulaiskaupunginjohtaja oli taluttanut herran ulos. Hienoa toimintaa ja Sauri voi kiittää onneaan ettei saanut pullosta, puukosta, piikistä JA nyrkistä. Mielenkiintoista uutisoinnissa on se, että ei puhuta humalaisesta öykkäristä, vaan rasistista. Sauri onkin jälkikäteen joutunut selittelemään asianlaitaa tarkemmin. Pääkaneetteina on ollut, että hän olisi puuttunut myös ei-rasistiseen öykkäröintiin ja toisaalta hän ei käyttänyt liiallista väkivaltaa häirikön taltuttamiseen.

Koska tapahtuma uutisoitiin melko näyttävästi, piti siitä tehdä tietenkin poliittinen selkkaus. Esimerkiksi Ville Niinistö laukoo seuraavaa:
Hiljaisen enemmistön täytyy vain päättää lopettaa vaikeneminen ja uskaltaa avata suunsa äänekkään vähemmistön edessä.

Niinistö tietää, että enemmistö on hänen kanssaan samaa mieltä, mutta se ei näy esim. puolueen kannatuksessa, koska enemmistö on hiljaa. Niinistö on siis sitä mielt, että rasistit ovat vähemmistö.

Tuo äänekäs rasistivähemmistö on ilmeisesti jakaantunut melko epätasaisesti kansakunnan kesken siten, että nuo rasistit ovat lähes poikkeuksetta päättämässä henkilöiden palkkaamisesta. Näin Suomeen on muodostunut kollektiivinen syrjintäkoneisto ja auttamatta tarvitaan positiivista syrjintää, jotta rasismin uhrit saisivat töitä.

-PYO

ps. En aio ottaa kantaa siihen rikkoiko Sauri häirikön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. En ollut paikalla, joten vaikea on arvioida. Oudolta kyllä kuulostaa se, että häirikkö poistui vapaaehtoisesti yhden siviilin puhuttelun johdosta.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Enklantin luetun ymmärtäminen

YO-kokeiden englannin luetunymmärtämisessä oli abien mielestä epäreiluja vastausvaihtoehtoja. Itse koe löytyy mm. täältä. Katsotaanpa tekstin alkupäätä ja siihen liittyvää kysymystä.

Max Rameau delivers his sales pitch like a pro. “All-tile floor!” he says during a recent showing. “And the living room, wow! It has great blinds.” But in nearly every other respect, he is unlike any real-estate agent you’ve ever met. He is unshaven, drives a beatup car and wears grungy cutoff sweatpants. He also breaks into the homes he shows. And his clients don’t have a dime for a down payment.
Rameau is an activist who has been executing a bailout plan of his own around Miami’s empty streets: he is helping homeless people illegally move into foreclosed homes. [...]


Ensimmäinen kysymys kuuluu näin
How does Max Rameau differ from real real-estate agents?


Mielestäni Max Rameau eroaa muista asunnonvälittäjistä sillä, että hän työskentelee laittomasti. Tämä on siis se merkittävin ero, mielestäni. Toisaalta, en niin paljoa ole ollut asunnonvälittäjien kanssa tekemisissä, että osaisin yleistää 'Asunnonvälittäjän' tiettyihin piirteisiin. En usko, että abeillakaan on kauheasti kokemusta asunnonvälittäjistä. Eikä tarvitsekaan olla. Kyseessähän on luetun ymmärtäminen, ei omaan elämään peilaaminen. Katsotaanpa sitten vastausvaihtoehdot.
A He doesn’t talk like a professional
B His appearance is less tidy
C He treats his clients rudely


Tämä ei ole vaikea kysymys ja oikea vastau on siis B. Enemmän mietityttää, miksi halutaan keskittyä pieniin yksityiskohtiin, kuten, mitä kaverilla on päällä tai miten hän puhuu, eikä suurempiin kokonaisuuksiin? Ykstyiskohdat ovat tietyissä yhteyksissä tärkeitä, mutta tässä tapauksessa ne eivät vaikuta mielekkäiltä. Yhtä hyvin oltaisiin voitu kysyä vaikka asunnon sälekaihtimista, vaikka sillä ei itse tarinan kanssa ole mitään tekemistä. Mutta hypätäänpä kysymykseen numero 8, joka tiettävästi oli aiheuttanut närää vaihtoehtojen suhteen. Ohessa pitkähkö kysymykseen liittyvä pätkä (koko tekstin voi siis lukea em. linkistä).
Marie Nadine Pierre, 39, has been sleeping at a shelter with her toddler. She said she had been homeless off and on for a year, after losing various jobs and getting evicted from several apartments. “My heart is heavy. I’ve lived in a lot of different shelters, a lot of bad situations,” Marie said. “In my own home, I’m free. I’m a human being now.”
Rameau chose the house for Marie, in part, because he knew its history. A man had bought the home in the city’s predominantly Haitian neighborhood in 2006 for $430,000, then rented it to Rameau’s friends. Those friends were evicted in October because the homeowner had stopped paying his mortgage and the property went into foreclosure.
Rameau, who makes his living as a computer consultant, said he is doing the owner a favor. Before Marie moved in, someone stole the air-conditioning unit from the backyard, and it was only a matter of time before thieves took the copper pipes and wiring, he said. He said he is not scared of getting arrested. “There’s a real need here, and there’s a disconnect between the need and the law,” he said. “Being arrested is just one of the potential factors in doing this.”
Miami spokeswoman Kelly Penton said city officials did not know Rameau was moving homeless people into empty buildings – but they were not stopping him either. “There are no actions on the city’s part to stop this,” she said in an e-mail. “It is important to note that if people trespass on private property, it is up to the property owner to take action to remove those individuals.”
Marie herself could be charged with trespassing, vandalism or breaking and entering. Rameau assured her he has lawyers who will represent her free. Two weeks after Marie moved in, she came home to find the locks had been changed, probably by the property’s manager. Everything inside – her food, clothes and family photos – was gone. But late last month, with Rameau’s help, she got back inside and has put Christmas decorations on the front door.


Ja kysymys
What happened at the home where Marie was living?


Kaikenlaistahan siellä tapahtui, ainakin pidemmällä aikavälillä: vuokralaisuutta, maksamattomia kiinnitysmaksuja, varkauksia, asunnonvaltausta, lukkojen vaihtamista, tavaran katoamista ja koristelua. Implisiittisesti voisi vielä päätellä, että ruokaakin on syöty ja vaatteita pidetty. Ehkäpä siellä myös pidettiin Haitilaisittain kovat voodoo-pippalot. Mutta mitäpä ovat vaihtoehdot?
A It was broken into and she was hurt
B The property manager threw her out of the home
C She spent her Christmas in the home


Käynnistetäänpä eliminaattori ja aloitetaan kohdasta A. Asuntoon varmasti oltiin murtauduttu, mutta missään ei mainita, että Marie olisi loukkaantunut. Tosin maininta Marien 'raskaasta sydämestä' voisi tätäkin pienen mutkan kautta tarkoittaa. Huomattaisin, että vastauksessa ei erikseen määritellä, että Marie olisi loukkaantunut murtautumisen seurauksena. Yhtä looginen päätelmä olisi, että loukkaantumisen takia asuntoon murtauduttiin. Mutta jokatapauksessa A vaikuttaa epätodelta lauseelta annettujen tietojen perusteella.

Vaihtoehto B: selkeää fyysistä asunnosta ulosheittämistä ei tekstin mukaan tapahtunut. Moista 'operatiivista' ulosheittoa ei kyllä tapahdu kuin sarjakuvissa. Todellisuudessa ulosheitto tarkoittaa usein sitä, että tavarat poistetaan asunnosta, lukot vaihdetaan jne. Eksplisiittisesti ei sanota, että teon olisi tehnyt juurikin kiinteistön omistaja, mutta Marie sitä arvelee ja yleensä lukot vaihdetaan omistajan toimeksiannosta. Vaikuttaisi siis siltä, että lause B on tosi.

Ajetaan nyt kuitenkin vielä C eliminaattorin läpi. Tekstissä todetaan, että Marie on ripustanut joulukoristeet oveen. Syytä tai seurausta tekstissä ei mainita (Huom. koko teksti siis tosiaan loppuu tuohon lainaamaani pätkään). Joulukoristeiden ripustamiseen voi olla monta syytä: Marie on päästään vialla, hänellä ei ole muita koristeita, hän pitää joulukoristeista jne. Tekstistä ei ilmene, että olisi joulu-aika. Tekstistä ei ilmene, että Marie juhlisi joulua. Tekstistä ei ilmene, että Marie juhlisi asunnossa joulua (eikä esim. asunnottomien joulujuhlassa tai vastaavassa). Joulukoristeet indikoivat kuitenkin usein joulunaikaa ja tarinassa puhutaan marraskuusta. Lisäksi Marie toteaa, että hän tuntee itsensä ihmiseksi olleessaan 'omassa' kodissaan, joten siellä joulun juhliminen voisi olla hänelle mieliksi. Vaihtoehdossa on mielestäni kuitenkin liikaa tulkinnanvaraa (eritoten verrattuna lauseeseen B), joten väittäisin, että lause C on epätosi.

Eli vastaisin 1b ja 8b. Katsotaanpa vastaukset.

*Drum roll*

1b ... 8c


Eli 50% meni oikein, vaikka kovasti yritin. Mielestäni ymmärsin sisällön melko hyvin ja varmistin vieläpä muutaman sanan sanakirjasta. Logiikkakin tuntui olevan kohdillaan, mutta nyt ei vain askel sopinut. Lohduttaudun sillä, että näitä tulee joka kirjoituksissa. Kummastuttaa vain, että valmiiksi melko stressaaviin kokeisiin pitää tunkea tällaisia arpakysymyksiä. Aikaa ja energiaa menee hukkaan, kun on tällaisia epäselviä vaihtoehtoja. Koetta tehdessä ei voi olla varma, että kyseinen tehtävä tullaan hylkäämään, joten siihen pitää satsata. Kun siihen satsaa, niin muut kärsii. Kokonaisuudesta tulee siis heikko, varsinkin heillä, joilla on huonompi paineensietokyky.

Kappas, luinpas juuri ohjeistuksen [boldaus minun]
Read texts 1.1a–1.1e and then answer questions 1–25. Choose the best alternative for each item and mark your answers on the optical answer sheet in pencil.


Ohjeissa ei pyydetä valitsemaan 'oikeaa' vaihtoehto, vaan 'paras'. Mielipidekyselykö tämä olikin? Kahdeksannessa kysymyksessähän sitten paras vaihtoehto on ilmiselvästi A, rikollinen sai turpiin.

Vesa Linja-aho listasi taannoin syitä, miksi YO-tutkinto on perseestä. Linja-ahon listaan voisi lisätä, että kirjoitukset eivät testaa osaamista, vaan jotain ihan muuta. Looginen päättelykyky, tuuri ja kyky tulkita päätelmiä ovat ainakin tuossa 8-kysymyksessä enemmän koetuksella kuin englannin ymmärtäminen.

-PYO
ps. enpä koskaan ole ollut kokeiden, varsinkaan monivalintojen ystävä. Ulkoaoppiminen ja veikkaaminen ei ole mielestäni hyviä tapoja mitata ymmärrystä.

pps. tämä tarina oikeastaan kiteyttää monivalintoihin liittyvän ajattelun. matti-eskon kaltaisia out-of-the-box-ajattelijoita tarvittaisiin tässä maassa lisää.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Anonyymikeskustelu

Viime aikoina on kovasti kannettu huolta vihoittelusta ja nimettömänä kirjoittelusta. Perustelut ovat usein olleet luokkaa en_ymmärrä_tästä_asiasta_mitään. Jossain näin, että internetiin kirjoittelua verrattiin vessan seinäkirjoituksiin. Mielestäni aika osuva analogia, joskin töhryjen poisto virtuaaliympäristöstä on helpompaa. Jos pöntöllä istuessa ei jokin mielipide miellytä, niin katse vain seuraavaan seinään.

Anonyymina on helppo kirjoitella esim. tappouhkauksia, mutta toisaalta anonyymina niitä on myös helppo vastaanottaa. Jos kirjottaisin vaikkapa jotain poliittisesti epäkorrektia materiaalia blogissani, niin eipä paljoa hetkauttaisi, jos joku eri mieltä oleva olisi valmis istumaan muutaman vuoden tapostani. IP-osoite vain kieltolistalle ja homma jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos minun pitäisi kuitenkin pelätä, että kaveri nimeni perusteella saa selville kotiosoitteeni, työpaikkani, puhelinnumeroni ja sukulaiseni, niin voisi jäädä monet mielipiteet ilmaisematta. Samalla tavalla jätän ilmaisematta mielipiteeni kasvotusten, jos on syytä epäillä, että vastapuoli reagoi nyrkin avulla.

Ne jotka pyrkivät ajamaan alas anonyymiteettia, kuka milläkin perusteella, haluavat (ehkä tahattomastikin) ajaa alas kriittisiä ääniä, demokraattisesta tasavallasta.

-PYO

ps. Oletko koskaan kuullut kadulla, bussissa, baarissa tms. julkisessa paikassa jonkun mielipiteen tai muun kommentin? Näyttikö hän sinulle papereitaan ennen suunsa avaamista?

pps. HS-raadin mielipiteitä anonymiteetistä. Helppoahan se on omalla nimellä esittää mielipiteitä, kun siitä saa palkkaa ja/tai sen avulla voi pönkittää omaa uraansa.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Kysynnän ja tarjonnan laki syrjinnästä

Mies palkattiin talkkariksi ja irtisanottiin ennen koeajan loppua. Tämä mitätön tapaus ylitti uutiskynnyksen. Ei siksi, että mies olisi tehnyt jotain törkeää, vaan siksi, että mies oli musta. Luonnollisesti asukkaiden kommentteja tapauksesta ei mistään mediasta löydy. Löytyy vain liiton projektipäällikön ja yhdistyksen pj:n kommentteja.
henkilönä hyvä tyyppi, ja asenne on kohdallaan.

Hän on asiansa hoitava, eteenpäinmenevä tyyppi

ihmiset ovat myös eronneet yhdistyksestä

Ilmeisesti kaikin puolin pätevä, mutta hänen palveluksiaan ei haluttu, koska hän on musta. Asukkaat siis mielummin hoitivat hommat itse tai jättivät ne kokonaan hoitamatta kuin olisivat tyytyneet mustan miehen apuun. Osa jopa erosi yhdistyksestä. Herää kysymys, että oliko miehelle ylipäätään siis tarvetta? Mikäli ei ole talkkarille tarvetta, niin kaipa asukkailla on oikeus olla palkkaamatta moista heppua, ihonväristä riippumatta.

Jos kuitenkin miehelle on tarve ja taustalla on vain rasistiset motiivit, niin kuinka kauan asukkaat tarkenevat ilman talkkaria? Missä vaiheessa he taipuvat ja ottavat vaikka mustan miehen tekemään tarpeelliset työt? Ja haluaako musta mies työskennellä moisessa ympäristössä? Suomessa kuitenkin maksetaan sen verran toimeentulotukea, että ihan mihin tahansa epämiellyttävään ei ole pakko osallistua rahan puutteen takia.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pitää tapausta syrjintänä ja toteaa
Tiistaina asiaa puitiin internetin keskustelupalstoilla. Täysin selvä enemmistö kirjoittajista oli tuohtuneita talonmiehen kohtelusta.

Esimerkiksi Suomi24:n keskustelupalstalla ollaan sitä mieltä, että Salo on rasistinen pitäjä ja asukkaat pitäisi pistää vankilaan. Kyseisen miehen nimikin tulee esille. Siitä vaan soittamaan kaverille ja palkkaamaan hänet omaan pitäjään hoitamaan duunia, jos kerran on sitä mieltä, että kaveri on pätevä ja pitää palkata. Hyvä on huudella internetissä, jos joku kohtelee mamua syrjivästi, kunhan itse ei joudu hänen kanssaan kosketuksiin.

Jos kaikki itku ja raivo käytettäisiin ennemminkin innovaatioon ja perustusten rakentamiseen, niin Suomeen pystytettäisiin helposti satakunta yksityistä yritystä, jotka voisivat palkata vaikka kaikki syrjityt ulkomaalaistaustaiset työntekijät. Jos kerran ovat niin päteviä kuin mainostetaan, niin firmat varmasti menestyisivät ja toimintaa voitaisiin laajentaa ulkomaille. Suomi saisi verorahoja, mamut olisivat tyytyväisiä ja rasistit voisivat olla ilman kaipaamiaan palveluita. Kaikki voittaisivat.

Valitettavasti suoraselkäinen ollaan hiljaa ja tehdään töitä hiki hatussa -tyyppinen asenne on kadonnut Suomesta. Tilalle on tullut laiskottelu, vastuunpakoilu ja turhanpäiväiväinen kälkätys. Kaikki vain pulauttavat turhanpäiväisen mielipiteensä asioista, joista eivät ymmärrä tai ole tietoisia niiden yksityiskohdista.

-PYO
ps. Ensi kerralla lisää turhanpäiväisiä mielipiteitä asioista, joista en mitään ymmärttä taikka omaa tietoja niiden yksityiskohdista.

[Päivitys 29.10.2011]
Talonmies on saanut jopinsa takaisin ja poliisi tutkii tapausta. Talonmies ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa. Talonmies ei ole pyytänyt poliisia tutkimaan tapausta, vaan poliisi aloitti tutkinnan omatoimisesti, KUN TAPAUS NOUSI JULKISUUTEEN. Jos tapausta ei olisi siis rummutettu median toimesta, niin poliisi ei olisi korvaansa letkauttanut tämän tapauksen tiimoilta. Poliisi voisi siis keskittää vähäiset resurssit johonkin olennaisempaan, kuten vaikkapa pahoinpitelyjen ja moottoriajoneuvojen anastusten tutkimiseen.

Media taas voisi rummuttaa vaikkapa rikoksen kohteeksi joutuneen polkupyöräni puolesta.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Onko huomenna Kaljantai?

Peruspalvelu-ministeri Maria Guzenina-Richardson laimentaisi keskioluen 3,5 prosenttiseksi ja Sisäasiainministeri Päivi Räsänen haluaa oluthanat kiinni jääkiekko-otteluista. Miksi? Miksi ministerit haluavat säädellä, mitä myrkkyä vapaa kansalainen itsensä sisään kaataa?

Ruotsissa kulutus on neljänneksen vähäisempää kuin Suomessa, ministeri [Guzenina-Richardson] perustelee Turun Sanomissa.

Onneksi uutisissa on Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton johtajaa, joka TIEDOLLA tyrmää tällaiset typerät LUULOT. Ruotsissa juodaan väkevämpää kaljaa kuin Suomessa. Yleisesti ottaen ne, jotka haluavat humaltua, humaltuvat! Jos oluesta ei saa tarpeeksi alkoholia, niin käydään alkosta ostamassa kossupullo. Jos kossupulloa ei saa ostettua, käydään huoltoasemalta ostamassa Lasolia tai sitten kokkaillaan kotosalla omat keitokset. Virosta viinaa saa ja helvetti jäätyy ennenkuin Venäjällä kielletään viina.

Räsänen kiristäisi alkoholipolitiikkaa edelleen korottamalla verotusta ja kieltämällä mielikuvamainonnan. Hän olisi valmis rajoittamaan myös alkoholin saatavuutta.

Alkoholia kuluttavat eniten ne, jotka sitä tarvitsevat. Kun työ tai elämä muuten on stressaavaa pulloon tartutaan helpommin. Kun pullon hinta on huikea, jää rahaa muuhun huomattavasti vähemmän. Kun rahaa jää vähemmän esim. lasten koulukirjoihin, niin ongelmat periytyvät myös jälkikasvulle. Alkoholin saatavuuden rajoittamista on kokeiltu jo aikaisemminkin. Seuraukset olivat lähinnä surkuhupaisat. Kun ottaa huomioon, että poliisin resurssit pienenee, niin on erittäin järkevää työttää heille lisää työtä. Sivumennen sanoen on myös hyvä, että poliisi käyttää resurssejaan esim. verkkokeskustelujen valvomiseen ja muuhun hömppään, kun samalla esim. väkivaltarikokset ovat hurjassa kasvussa.

Mainitaan nyt vielä, että tupakka-askeihinkin halutaan kuvia tuhoutuneista keuhkoista. Tutkimuksen mukaan "Varoitukset kannustavat tupakoijia lopettamaan ja ehkäisevät tupakoinnin aloittamista". Akateemisena ihmisenä huomioni kiinnittyy käytettävään termistöön. "Ehkäistä" viittaa selkeästi siihen, että tupakoinnin aloittaminen vähentyy kuvien myöntä. Hyvä näin. Termi "kannustaa" taas edustaa ennemminkin mielikuvan vahvistumista, ei niinkään itse toiminnan suorittamista. Rivien välistä on siis luettavissa, että ne jotka tupakoivat, jatkavat tupakointia oli kuvia tai sitten ei.

Mainonta ja mielikuvien muokkaus näyttäisi olevan jonkinlainen kattoteema tässä. En millään jaksa uskoa, etteivät kaljaa juovat tai tupakkaa polttelevat henkilöt tiedostaisi, että harrastavat epäterveellistä juttua. (Työikäisten) kuolinsyytilastot kertovat hyvin, että alkoholi on suomalaisille myrkkyä. Myös seplevaltimotauti ja keuhkosyöpä on suomalaisille yleinen kuolinsyy. Tupakointi lisää riskiä sairastua molempiin tauteihin. Mutta, mutta... tapaturmat ja itsemurhat ovat myös yleisiä syitä siirtyä manan maille. Alkoholin käyttö varmasti on osallisena noihinkin, mutta eikö olisi fiksua keskittyä ehkäisemään onnettomuuksia ja itsemurhia.

(Taaskin akateeminen mieleni muuten lukee tilastoa kummaksuen. Tapaturma ei aiheuta kuolemaa, vaan tapaturman aiheuttamat vammat. Sama pätee itsemurhiin, mutta molemmat ovat kyllä ihan ymmärrettäviä kansanomaisina termeinä. Tupakointi ja alkoholi ei suoranaisesti tapa sellaisenaan, vaan lisää riskiä siihen sun tähän. Alkoholin yliannostus toki johtaa kuolemaan, mutta jotenkin uskoisin, että tässä yritetään viestiä ennemminkin pitkäaikaisen käytön haitoista. Lista on täten melkoisen epäuskottava, koska osa on yksittäisiä sairauksia ja osa sairauksien syitä. Koska olen laiska, niin käytän silti tätä, kun nyt sattui ekana löytymään.)

Mutta takaisin itseasiaan: Itsemurhiin. Terveyskirjasto kertoo mukavasti itsemurhista. Miehet tekevät noin kolminkertaisen määrän itsemurhia naisiin verrattuna. Yleisimmät keinot ovat myrkyt, hirttäytyminen, ampuma-aseet ja hukuttautuminen.
Suomalaiselle itsemurhalle tunnusomaisia piirteitä ovat aikaisemman itsetuhoisen käyttäytymisen lisäksi mielenterveyden vaikeudet, erityisesti masennus ja alkoholiongelmat, negatiivisten elämäntapahtumien kuten erojen ja menetysten suuri määrä, sosiaalisen tuen puute sekä vakavat somaattiset sairaudet.

Jos kuolinsyytilastot ovat synkät, niin ylläolevat syyt ovat karut. Mielenterveyden hoito on tässä maassa retuperällä (vaikkakin itsemurhat ovat vähentyneet, kiitos hyvän mielenterveydenhoidon ja yleisten asenteiden). Kannattaa myös muistaa, että mielenterveysongelmat lisäävät jälkikasvun juomisinnokkuutta. Ministerit haluavat kaljat laimeammiksi ja pois joukkotapahtumista. Joko tiedotuksessa on puutetta tai sitten ministereitä ei pätkääkään kiinnosta suomalaisten (eritoten miesten) hyvinvointi. Viis siitä, että voivat pahoin ja tappavat itsensä, kuhan eivät tee sitä humalassa.

Niille, jotka jaksavat pauhata tasa-arvosta työelämässä lanseeraan tässä uuden lausahduksen: "Naisen kuolema on 2,3 miehen kuolemaa". Odotan, että presidentti harmittelee jossain vaiheessa myös tätä suhdetta.

Elikkäs, alkoholi aiheuttaa ongelmia sekä käyttäjälle, ympäristölle, että jälkikasvulle. Alkoholin käyttöä ei tule säätää veroilla ja rajoituksilla. Kun ihmiseltä kielletään jokin vapaus, niin tulee paha mieli. Kun alaikäisiltä kielletään alkoholin käyttö, niin nuo nuoret kapinalliset saavat sosiaalista statusta, kun juovat salaa. Kukapa taas haluaisi olla teini-iässä porukan ulkopuolinen? Mielikuvat ja aikuisten esimerkillinen käyttäytyminen on fiksumpi vaihtoehto. Myös mielenterveyden hoitoon tulisi panostaa, että voidaan ehkäistä (itse)murhat ja tulevien sukupolvien alkoholisoituminen. Toisaalta, voisihan sitä ehkä myös joskus hamassa tulevaisuudessa harkita, josko mielenterveysongelmat ennaltaehkäistäisiin, eikä vain hoidettaisi jälkikäteen...

Kirkasta viikonloppua kaikille!

-PYO
ps. Tässä vielä alkoholista maailman mittakaavassa

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Pelon ilmapiiri

Norjassa on tapahtunut hirvittävä tragedia. Yksittäinen henkilö on teknisin apuvälinein saattanut julmasti kuolontilaan lähes sata ihmistä. Tällainen rikos ihmisyyttä vastaan on tuomittava rajusti.

On itsestään selvää, että taustalla on ollut voimakas vaikutin. Tuo vaikutin luonnollisesti on metsämansikan makuisen Muumi-limpparin puute. Norjassa tuota tuotetta tuskin saa, joten tekijä oli varmasti kovassa Muumi-limpparipuutteessa. USKON vakavasti, että Muumi-limpparin puute lauhdevedessä oli myös Fukushiman ydinonnettomuuden pääsyy. Suomessakin Muumi-limpparia on yritetty jo vuosia saada isompiin pulloihin. On vain ajankysymys, koska täälläkin alkaa hirmuisia sattumaan. On toimittava heti!

Presidentiltä eikä ministereiltä ole tullut minkäänlaista kommenttia Muumi-limpparin vähyyteen nähden. Näin ollen he antavat hiljaisen myöntymisensä sekä pienille limupulloille, että siviilien joukkotuhonnalle. Olisi äärimmäisen tärkeää, että jokainen tuomitsisi aktiivisesti pienet Muumi-limpparipullot. Erityisen huolestuttavaa on internetissä tapahtuva anonyymi hiljainen hyväksyntä. Kuinka tällaiset nimimerkin takaa joukkotuhontaa ihannoivat limuvihaajat voidaan saada Muumimailmaan vangituksia, jos emme anna poliiseille lisää valtuuksia selvitää, kuka on mitäkin mieltä mistäkin?

Toiminnan on oltava välitöntä! Emme voi odottaa, että saamme lisätietoja tekijän taustoista ja motiiveista, taikka yksityiskohtia teon etenemisestä ja suunnittelusta. Jotain pitää tehdä heti. Nyt kun pelkoa on ilmassa, ihmiset ovat järkyttyneitä ja tunteet ovat muutenkin pinnassa, niin on tärkeää, että Muumi-limppariuudistus runnotaan väkisin läpi. Jokaisen pitää valita onko meidän puolella puolustamassa avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, vaiko heidän puolella kehoittamassa ihmisiä massamurhaan ja nostattamassa vihaa metsämansikoista pitäviä kohtaan. Asia on täysin kaksijakoinen. Ydintuhot, holokaustit, maailmanloput ja väljähtäneet oluet ovat täälläkin pian päivittäisiä, jos yksikin tekee väärän valinnan. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että jokainen ilmiantaa ystävänsä, sukulaisensa ja tuntemattomat, joiden olettaa ajattelevan väärin.

-PYO

perjantai 15. heinäkuuta 2011

110 kertaa päivässä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kirjoittaa blogissaan seuraavasti
Väkivaltaa on käytetty päivittäin 15 kertaa enemmän kuin viime vuonna. Siis joka päivä, vuoden alusta asti. Pahoinpitelyyn ja seksuaalirikoksiin on syyllistytty keskimäärin yli 110 kertaa päivässä. [...] Jos loppuvuosi jatkuu samanlaisena, niin saavutamme näissä laittomissa teoissa surullisen Suomen ennätyksen

Se, että rikosten määrä on kasvussa tuskin yllättää yhtään ketään. Se, että poliisin resursseja leikataan tuskin mahtuu kenenkään ymmärrykseen. Lienee aika selvää, että rikosten määrän kasvu korreloi poliisin määrärahojen vähentämiseen. Tämän ei pitäisi olla kenellekään mitenkään epäselvää. Joku kuitenkin on valmis leikkaamaan poliisin määrärahoja, koska

1) Suoman taloudellinen tilanne on niin rapakunnossa, että kaikesta - myös välttämättömistä asioista - on leikattava.

2) Poliisilta säästyneet määrärahat voidaan käyttää johonkin tehokkaampaan tapaan torjua rikollisuutta.

3) Rikosten tekeminen on ihan OK, eikä sen vuoksi vastatoimia voida pitää välttämättöminä.

Mikäli ensimmäinen vaihtoehto olisi totta, niin leikkauksia tapahtuisi myös esim. kansanedustajien palkoissa. Kokemuksesta tiedämme, että tämä ei ole totta. Mikäli toinen vaihtoehto olisi totta, niin rikosten pitäisi olla jo vähentynyt, koska määrärahoja on jo nyt leikattu. Tämäkään ei siis ole totta. Näin ollen viime Hallitus on todennut, että vaihtoehto kolme on totta. Pyydän lukijaa ajatuksella lukemaan tuon vaihtoehdon hitaasti ja pohtimaan, miksi hän ei jo heitä pyyhettä kehään ja muuta ulkomaille.

Positiivisena voidaan todeta, että ainakin kansa esitti viime vaaleissa selkeää kritiikkiä tällaista linjausta vastaan. Vielä kun uppiniskaiset poliitikot tajuaisivat, että sitä kansan mielipidettä kannattaa kunnioittaa, eikä vain ajaa omia sairaita linjauksiaan.

Paateron blogikirjoituksen lopussa kehoitetaan myös astumaan poliisiylijohtajan rooliin ja esittämään ideoita, miten poliisi tulevaisuudessa suitsisi rikoksia. Ihan kaikkia kommentteja en Facebookista vaivautunut lukemaan, mutta tässä yleisiä ja muuten mielenkiintoisia ilmiöitä kommenteista.

Resurssit
On ilo huomata, että lähes kaikki ovat ymmärtäneet, ettei ratkaisu juurikaan ole poliisin toimintatapojen muuttamisessa, vaan yksinkertaisesti resurssien lisäämisessä. Mitä enemmän pollareita, sitä todennäköisemmin saadaan rikolliset kiinni. Voisi myös olettaa, että kiinnijäämisen riski vähentäisi intoa lähteä rikolliselle polulle.

Kovemmat rangaistukset
Aika monessa viestissä paistoi läpi turhautuneisuus rangaistusjärjestelmään. Erityisesti väkivaltarikoksien suhteen harmitellaan, että tekijä pääsee hyvin vähällä. Itselleni tulee mieleen myös sakkolain uudistus, joka on täysin epäonnistunut. Vähävaraiset taparikolliset saavat näpistyksestä vain sakkoa. Koska maksamatonta sakkoa ei voida muuttaa vankausrangaistukseksi, niin sakkolapun voi repiä poliisin silmien edessä. Entinen oikeusministeri Tuija Brax ehdotteli jalkapantaratkaisua. Luonnollisesti sekä poliisi, että kauppias tyrmäsivät idean. Itse hieman ihmettelen, miten helvetissä jalassa roikkuva digitaalikillutin, estää ketään menemästä kauppaan ja ottamaan ommoo alennusta. Vai onko laitteen tarkoitus sellainen, että kun henkilö astuu kauppaan, niin varashälyttimet alkavat huutamaan ja vartija (jos sellainen kaupassa ylipäätänsä on) tulee varjostamaan potentiaalista näpistelijää (joka siis kiinni jäädessään saa sakkoja revittäväkseen ja voi tulla hetken päästä uudestaan pihistämään tavaraa). Brax ei muutenkaan oikein ole tuntunut olevan tehtävänsä vaatimalla tasolla. Onneksi tuleva ministeri Anna-Maja Henriksson vaikuttaa olevan kiinnostunut ainakin naisiin kohdistuvan rikollisuuden kitkemisestä. Saas nähdä, mitä tapahtuu. Odotellessa voi vaikka lukea vanhan kirjoitukseni rikollisuuden luonteesta ja rangaistuksista. Jatketaan kuitenkin vielä hieman noista Facebook kommenteista.

Moraali ja nuoriso
Osa pohdiskeli onko Suomesta kadonnut moraali kokonaan. Rikoksen tekijää vähä välittää uhreista ja sivulliset vähät välittää muista kuin itsestään. Osa ehdotteli suurempaa kuria nuorisolle toiset taas lisäisivät valistusta. Toisten mielestä rikolliset ovat vapaan kasvatuksen saaneita ja toisten mielestä liiallisen kurin vääristämiä. Mielenkiintoista on, että kellään ei ollut varmaa tietoa. Ilmoille heiteltiin "Uskoisin, että..." ja "varmaan" -tyyppisiä lausahduksia. (Enpä itsekään kohtuullisella etsimisellä löytänyt mitään viitettä vapaan kasvatuksen suhteesta rikollisuuteen, puolesta tai vastaan).

Nuorisorikollisuudesta löytyi kyllä lähde(pdf). Kun tarkastelussa on aikaväli 1995-2004, niin omaisuusrikokset ovat laskussa, mutta väkivaltarikokset näyttävät pysyneen samalla tasolla. Nämä luvut ovat kuitenkin viisi vuotta vanhoja, joten ne eivät välttämättä enää pidä ihan paikkaansa.

Nuoret ovat todellisuudessa keskimäärin melkoisen tyhmiä, vaikka omasta mielestään osaavat kyllä ajatella. He ovat kuitenkin useimmiten melkoisen kokemattomia ja eivät ole tottuneet kantamaan vastuuta niin paljoa kuin aikuiset. Näin ollen ei oikein voida olettaa, että nuori välttämättä ymmärtäisi täysin mitä on tekemässä. Uskoisin kuitenkin, että 13-vuotias kyllä ymmärtää eron oikean ja väärän välillä, ainakin selvemmissä tapauksissa, kuten näpistämisessä. Jännityksen halu kuitenkin varmasti usein vie voiton ja ryhmäpaineen alla nuori tekee hölmöyksiä. Vanhemmilla ei nykymaailmassa ole mitään mahdollisuutta valvoa nuoren käytöstä 24/7, joten tuntuu hieman oudolta, että kasvattaja olisi vastuussa siitä, jos nuori varastaa kaupasta tupakkaa. Tällaisessa tapauksessa katsoisin, että olisi tarpeellista, että nuori kantaisi vastuun teoistaan ja oppisi, että typeryydet eivät kannata.

Mutta mikä sitten olisi sopiva rangaistus? Sakot vai linnaa? Paljon vai vähän? Pienet sakot voidaan ohittaa olankohautuksella ja mahdollisesti ne kolahtavat vanhempien pikkiin, mikä ei tee nuoresta vastuunkantajaa. Suuremmat sakot olisivat varmasti parempi vaihtoehto, mutta liian suuret sakot saattavat tappaa motivaation. Jos nuoruuden hölmöilystä johtuen puolet palkasta menee aikuisena korvauksiin, niin tällöin henkilö tuskin viitsii töihin ryhtyä. Se, että ajetaan yksilö sosiaalipummiksi jo nuorena ei ole fiksua. Vankeusrangaistuksissa on aika samanlainen ilmiö. Viikko putkassa voi tehdä nuoresta jopa coolin ja vuosi putkassa todennäköisesti vahingoittaa koulumenestystä ja muuta elämää tarpeettomasti. En oikein osaa sanoa, millainen maksullinen koulukotimenetelmä olisi toimivin, mutta sen tiedän, että jalkapanta ei ole ratkaisu.

Vähäosaiset ja mielenterveyshäiriöiset
Osa on sitä mieltä, että rikollisuuteen ajautuvat vähäosaiset ja osa sitä mieltä, että ajurina toimii ahdistava yhteiskunta, joka tuottaa mielenterveysongelmia. On selvää, että nyky-yhteiskunnassa tarvitsee rahaa hengissäsäilymiseen, elämiseen enemmän rahaa. On myös selvää, että jos rahaa on nolla yksikköä, niin sitä on hankittava keinolla millä hyvänsä, vaikka rikollisesti. Suomessa on kuitenkin sellainen sosiaaliturva, ettei kukaan kuole nälkään tai kylmyyteen. Ruokaa ja vaatteita saa kuka tahansa. Kännykät, muotikledjut ja ryyppyrahat ovatkin sitten asia erikseen, mutta ne eivät olekaan välttämättömiä hengissä pysymiseen. Terveydenhuolto onkin asia erikseen. Suomessa on liikaa epäterveitä ihmisiä. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa pitää jokaista ihmistä ikuisesti hengissä. Mihin viiva vedetään onkin sitten taas aivan uusi kysymys. Kati Bergmanin kommentti kiteyttää asian hyvin

Ei tämä yhteiskunta laita ketään tekemään mitään. Jos joku pieksee toisen, se on tasan oma valinta. Ei tarvii olla iso vika jos se on päässä. Ja sitä vatipäisyyttä ei päähän taputtelulla ja holhoamisella korjata.


Yhteiskuntaa voi syyttää siitä, että itsellä menee huonosti, mutta yhteiskuntaa ei voi syyttää siitä, että itse tekee tyhmyyksiä. Ihminen on vastuussa omista toimistaan (ellei nyt joku oikeasti laita asetta ohimolle ja pakota varastamaan sitä tupakkaa). On jokseenkin filosofinen kysymys, missä menee tervejärkisyyden raja. Toiset saavat kickejä yhdestä asiasta toiset toisesta. Jos kuitenkaan ei osaa ymmärtää, että omien täpinöiden saavuttaminen (tuntuvasti) haittaa toista yksilöä, niin silloin pää on pipi. Jos pää on pipi, niin pitää mennä hoitoon. Jos hoito ei auta, niin eiköhän silloin voida yksilö pitää erossa muista yksilöistä, esimerkiksi vangitsemalla.

Alkoholi
Suomalaiseen rikollisuuteen yleensä liittyy alkoholi. Äkkiseltään voisi ajatella, että kielletään alkoholi, jolloin kännirikollisuus vähenee. Historiaa tuntevat tietänevät kuinka huonosti tämä toimii. Jos alkoholi kielletään (tai vero laitetaan niin korkealle, että hinnat ovat sietämättömiä), niin alkaa kotipoltto, salakuljetus ja muiden aineiden käyttö. Eli luodaan uutta rikollisuutta ja terveydelle (ei välttämättä omalle) haitallista nautiskelua. Kun huomioidaan se, että loppujen lopuksi aika harva alkoholin käyttäjä syyllistyy rikokseen, niin rankaisumenetelmä kohdistuu aika suureen osaan viattomia. Tällainen käytäntö on taas oma lukunsa, josta tärkeimmät ajatukset seuraavassa.

Jos ilmiö A, joka on melko neutraali, aiheuttaa parametrilla B, ilmiön C, joka on negatiivinen, niin C:n poistamiseksi ei tule poistaa A:ta, vaan keskittyä kausaallisuuden rikkomiseen. Esimerkiksi, on selvää, ettei alkoholin käyttö (A), johda aina murhaan (C), vain vain tietyissä tapauksissa (B). Voidaanko ihmisiltä kieltää keittiöveitset (ja täten suurinosa ruuanlaitosta), koska veitsillä vahingoitetaan myös ihmisiä? Keittiöveitsiä toki käytetään enemmän hyväksyttävään käyttöön kuin haitalliseen käyttöön, joten suhteella voisi selvittää sallittavuuden. Alkoholi toisaalta on ollut valtaosalle iltojen ilo ja parisuhteiden alku jo vuosisatoja. Edelleenkin vain vähemmistö alkoholin käyttäjistä sortuu rikolliseen toimintaan. Häiriökäyttäytymiseen alentuu kyllä varmaan melkein jokainen.

Tällä periaatteella kannattaa myös miettiä, mitä tehdä mielenterveysongelmaisten kanssa. Ei kaikkia masennuksesta kärsiviä kannata laittaa telkien taakse vain siitä syystä, että ovat todennäköisemmin potentiaalisia rähinöitsijöitä.

Maahanmuuttajat
Yhtenä teemana vaikuttaa olevan maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten lisääntyminen suomessa. Sitä myöten oletetaan, että myös rikollisuus lisääntyy. Hannu Niemen selvitelmä(pdf) osin tukee tällaisia ajatuksia.
Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain 1,3–1,5 kertaa useammin epäiltyinä rikoksista kuin suomalaiset.

Suhteellisesti useammin ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä raiskauksista, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöistä.

Ulkomaalaiset joutuvat väkivaltarikosten uhriksi useammin kuin suomalaiset.

Taaskin täytyy huomata, että tilastot ovat n. viiden vuoden takaa, joten nykyhetki saattaa olla toisenlainen. Jos oletamme, että tilastot eivät valehtele, niin voisi pohtia syitä, miksi ulkomaalaistaustaiset ovat suhteellisesti hanakampia tuottamaan rikoksia kuin kantaväestö. Sen jälkeen voikin pohtia, mitä asialle tulisi tehdä. Ehkäpä kuitenkin vasta ensi kerralla.

Yhteeveto
Poliisille lisää määrärahoja. Rangaistukset sellaisiksi, että ne eivät turhaan tuhoa yksilön loppuelämää, mutta toimivat kuitenin opettavaisina kokemuksina ja ohjaavat lainkuuliaisempaan elämään. Syy-seuraus-suhteita pohtiessa kannattaa huomioida, mitä lähtee korjaamaan. Myös keinojen pitäisi olla käytännölliset.

-PYO

edit(18.7): Layout

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Keskustelutekniikkaa: Hajoita ja häiritse

Viime aikoina on tullut lueskeltua erinäisiä kommenttipalstoja. Kun keskustelu on hyvin poliittisesti virittäytynyttä, niin muutama tekniikka paistaa kommenteista läpi. Tällaisten tekniikoiden tarkoitus ei ole viedä keskustelua eteenpäin taikka kehittää jotain kompromissiratkaisua mahdolliseen dilemmaan. Tarkoituksena on vain pönkittää omaa itsetuntoa ja vahvistaa Minä-olen-oikeassa-asennetta. Voi olla, että kommentoija itse ei edes tunnista, että hän ei käy keskustelua, vaan lähinnä häiriköi tiedon rakentumista kokonaisuuden kannalta parempaan suuntaan. Kommentoija näkee itsensä fiksuna ja kuvittelee kommenttinsa olevan erittäin edustavia, mutta todellisuudessa hän käyttää vain rasitustaktiikkaa, jolla vastapuoli pyritään väsyttämään niin, että keskustelu kuihtuu. Sen jälkeen on hyvä kukkoilla, että voitinpas tämänkin väittelyn taas, jonka jälkeen etsitään uusi taistelutanner, jossa samoilla tekniikoilla pyritään torpedoimaan kehittävä keskustelu. Vaikka tausta-ajatukseni mukaan nämä koskevat lähinnä kommenttipalstojen keskusteluja, niin esimerkiksi TV-väittelyssä nämä ovat paljon tehokkaampia, kun käytettävissä olevat resurssit ovat keskustelijoilla huomattavasti niukemmat.

Hajoita ja häiritse on tämän tekniikan ideologia. Lähtökohtana on, että meillä on etukäteen mielipide asiasta, mikä on toki hyvin yleistä. Tässä tapauksessa mielipiteemme on kuitenkin hyvin voimakas ja tavoitteennamme on taivutella 'vastapuoli' samaan kantaan. Kehittävässä keskustelussa pyrittäisiin asiaa tarkastelemaan monesta näkökulmasta ja tuomaan omat perustelumme selvästi esille, jotta vastapuoli voisi samaistua meihin. Samalla tulee kuitenkin kriittisesti tulkita omia näkemyksiä, koska niissä saattaa olla jonkinlainen pilkkuvirhe. Tavoitteena ei ole siis riitaisa juupas-eipäs-väittely, vaan asiakokonaisuuden kriittinen tarkastelu ja pätevien johtopäätösten tekeminen. Alla muutama tapa, jolla tätä häirikkötekniikkaa voidaan käyttää.


Keskity epäolennaiseen


Heti, kun keskustelu näyttää suuntautuvan sinun kannaltasi huonoon suuntaan, tuo esille jotain epäolennaista, mitä joku on väittänyt. Voit myös hyvin tuoda jotain epäolennaista itsekin keskusteluun. Tällöin on hyvä, että pystyt perustelemaan todella hyvin oman kantasi, mutta liitos itse asiaan voi olla hyvin häilyvä. Erittäin hyvä taktiikka on tavallaan asettua vastapuolen puolelle ja tuoda jotain täysin älyvapaata mukaan keskusteluun. Kun on asetettu sanat toisen suuhun, voidaan ne helposti kumota. Esimerkiksi, jos keskustellaan yksityisautoilun ja julkisten välineiden erosta, voidaan todeta, että ei ole mitään järkeä, että naapurikaupungista lennettäisiin toiseen kaupunkiin, vaan yksityisautoilu on paljon järkevämpi tapa. Tämän jälkeen vastapuoli joutuu käyttämään energiaa siihen, että selittää yksityiskohtaisesti, että eivät he tätä tarkoittaneet. Näin yksinkertaisesti keskustelu on ohjattu järkevästä sisällöstä täysin epäolennaiseen ja todistustaakka on vyörytettu vastustajalle.

Ihmiset keskustelevat, eivät asiat

Jos vastapuoli tuo esille jonkin järkevän argumentin, niin sitä on parasta vastustaa ihan vain vastustamisen takia. Helpoin tapa kumota vahva argumentti on hyökätä viestinviejän kimppuun. Mikäli vastapuoli tunnetaan, on helppo heittää kommenttia henkilön taustasta tms. Esimerkiksi, jos joku on vaikkapa kuuluisan rikollisen jälkeläinen, voidaan sanoa, että eipä ole omena kauas puusta pudonnut. Kuten edellä, keskustelu on taas viety epäolennaiseen ja vastapuoli joutuu käyttämään energiaa selittääkseen itsestään selvän seikan, että yksilönä ei ole yhtäkuin isänsä. Jos vastapuolesta ei tiedetä mitään luurankoa kaapista, voidaan sellainen helposti luoda. "Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" -tyyppisillä kysymyksillä voidaan helposti luoda pahe kelle tahansa. Tässä kannattaa kuitenkin luoda kysymys, joka jollain tapaa liittyy itse aiheeseen. Kysymys on kuitenkin hyvin suora, joten oletetaan kyllä/ei vastausta, jota ei kuitenkaan voi antaa, koska mollemmat vastaukset ovat väärin.

Toinen käytännöllinen tapa on käyttää yleistyksiä. Jos joku väittää jotain, niin unohda yksilö ja esitä mielipuolinen väite jostain ryhmästä. Kyseisen henkilön ei tietenkään tarvitse kuulua tähän ryhmään, mutta jos jotenkin pystyt yhdistämään hänen kommenttissa ja tämän ryhmän, niin hyvä. Esimerkiksi, jos joku vaikka toteaa, että musiikki on hyvä tapa saada ihmisiä liikkumaan, niin voit hyvin todeta, että natsitkin pistettiin liikkumaan marssien tahdissa. Ja näin on vastapuoli leimattu natsimyönteiseksi. Seuraava askel onkin vain tuoda esille juutalaisvainot ja keskustelu on taas johdettu kauas pääaiheesta, mutta samalla vastapuoli on leimattu rasistiksi, joka todennäköisesti haluaa kaasuttaa kaikki lapset kuoliaaksi.

Käytä ja vaadi lähteitä

Akateemisessa keskustelussa lähteiden käyttö on normaalia ja (lähes) välttämätöntä. Tietyt väittämät vaativat jotain tutkimusta tai vastaavaa tuekseen. Jotta vaikuttaisit fiksulta ja siltä, että SINÄ pelaat faktoilla, niin käytä ja vaadi lähteitä. Etsi tueksesi jotain lähteitä. Lähdekritiikin voit hyvin unohtaa. Silläkään ei ole niin väliä, liittyykö lähteesi itse asiaan. Kuhan vain hieman sivuua sitä, voit heittää lähteen kommenttisi joukkoon. Mikäli lähteesi ei ole pätevä, vastapuoli joutuu taas käyttämään energiaa todistaakseen asian. Vänkyröinnin jälkeen voit hyvin todeta, että ehkä lähde ei ollut paras mahdollinen. Olet kuitenkin yrittänyt, mikä antaa sinusta hyvän kuvan ja lopputulos on kuitenkin samaa tasoa kuin et olisi käyttänyt lähdettä ollenkaan. Samalla tavalla, jos lähteesi ei liity itse asiaan, niin vastapuoli joutuu käyttämään energiaa kumotakseen väitteesi.

Kun vastapuoli esittää jotain, niin vaadi lähde. Paras tapa on vaatia lähdettä sellaisesta, mistä sitä ei varamastikaan löydy, ainakaan helpolla. Eritoten jokin itsestäänselvä asia, on hyvä pyytää todistamaan lähteen avulla. Varsinkin, jos se ei liity itse asiaan. Käyttäen samaa teemaa, esimerkiksi väite, että musiikki on aina kuulunut ihmisen elämään, on aika itsestään selvä. Tästä on hyvä kuitenkin vaatia lähde, koska kyseessä on selkeästi väittämä. Mikäli vastapuoli ei lähdettä vaivaudu etsimään, voit jumittaa keskustelun ja jokaiseen kommenttiin vain vastata, että odotat vieläkin lähdettä tuolle yhdelle väittämälle. Jos vastapuoli vaivautuu etsimään lähteen, niin voit pienen väittelyn jälkeen sen hyväksyä. Energiaa on taas kulunut ja keskustelu on samassa pisteessä kuin ennen tuota asiaa sivunnutta väittämää. Vastapuoli joutuu kuitenkin pohtimaan kommenttejaan tästä lähin tarkemmin, koska pelkää, että vaadit taas lähteitä itsestään selviin asioihin. Kun itsestäänselviä asioita pitää välttää argumentoinnissa, niin se hankaloittaa asioiden ilmaisemista hyvin paljon.

Käytä hyväksi aukkokohdat

Edellisen jatkeena, kun argumentointi on tehty hankalaksi, on hyvä etsiä kommenteista aukkokohtia. Kun aukkokohta löytyy, niin nosta suuri haloo siitä. Kuten edellä, jäädytä keskustelu, kunnes tämä asia on ratkaistu. Vaikka sillä ei olisi juurikaan mitään tekemistä itse aiheen kanssa on taas hyvä kuluttaa vastapuolen energiaa epäolennaiseen. Argumentointi on yleensä teoreettista tai käytännönläheistä. Oleellista on, että teoreettiseen argumentointiin tuodaan käytäntöä ja päinvastoin. Taaskin akateemisessa keskustelussa tällainen on hyvinkin järkevää. Pelkän teorian pohjalta on paha lähteä tekemään käytännön sovelluksia. Tässä tarkoitus on kuitenkin keskittyä hyvin epätodennäiköisiin poikkeustilanteisiin.

Käyttäen taas musiikkiesimerkkiä, voitaisiin tehdä väite, että suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin jonkinlainen rytmitaju. Rytmitaju ei ole diskreetti asia, joka jokaisella joko on tai ei ole, joten on helppo väittää, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole erinomaista rytmitajua, joten väittämä ei oikein pidä paikkaansa. Huomion arvoista on sana erinomainen, jolla vaatimuksia kasvatetaan. Samalla tavalla voidaan vaatimuksia laskea.

Harva puhuu yleensä täysin teoreettista kieltä, koska se vaatii hyvin tarkkaa määrittelyä. Täten yleensä asiat esitetään yksinkertaistetulla teorialla (jossa siis on aukkoja vaikka muille jakaa), joka esitetään analogian avulla. Esimerkiksi, itsekin olen tässä kirjoituksessa käyttänyt jo monia esimerkkejä. Analogioissa kuitenkin tuodaan mukaan tiettyjä uusia ulottuvuuksia, jotka eivät liity tuohon perusmääritelmään. Näihin on aina hyvä tarttua. Lisäksi pienellä perversiolla saadaan usein hyvinkin parodioiva vasta-analogia. Käytännön esimerkeissä onkin aina hyvä ymmärtää väärin. Samaan tapaa, myös teoriat kannattaa tulkita väärin ja soveltaa niitä melkoisen mielipuolisiin esimerkkeihih, kuten yllämainittu natsien marssimusiikki.

Tämä toimii myös toistekin päin. Jos oma teoria tuntuu hieman hataralta, niin kannattaa keksiä esimerkki, mikä ei a) mahdu teorian raameihin tai b) ole kovinkaan realistinen. Tapauksessa a voit väittää, että vastapuoli ei ymmärrä teoriaasi oikein tai että teoriasi on hyvin pelkistettu. Tapauksessa b voit pitkän vänkäämisen jälkeen todeta, että ehkä esimerkki ei ollut paras mahdollinen. Keljuna voit antaa uuden esimerkin, joka on lähes yhtä huono. Tai vaikkapa a-tapauksen esimerkki.

-PYO

ps. en itse väitä, ettenkö tuon tuostakin sortuisi rikkomaan järkevää keskustelua näillä menetelmilä. Toivon kuitenkin, että valtaosa keskusteluista käytäisiin ilman hajoita ja häiritse -taktiikkaa. Lupaan, että tästä lähin pyrin tietoisesti rajoittamaan näiden menetelmien käyttöä.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Sallitko abortin raiskatulle?

Ysiluokkainen tyttö esitti kysymyksen koskien aborttia: "Miksei raiskattu tyttö saisi tehdä aborttia?". Katolinen Timo Soini on viime aikoina nostanut omaa ja puolueen suosiota hurjasti, joten tällainen eettinen kysymys, varsinkin nuoren suusta kuultuna, on mitä hienointa mediapullaa. Soini on todennut, että kyseessä on hänen henkilökohtainen kantansa, joten hän ei suostu asiaa kommentoimaan, koska johtajan roolissa vastaus yleistettäisiin koskemaan koko puoluetta. Asia on Soinille vaikea, joten muut puolueet luonnollisesti korppikotkien lailla ratsastavat tällä mediaherkuttelulla.

En pidä ollenkaan huonona, että politiikko pitää henkilökohtaiset uskontoonsa perustuvat kannat poissa politiikasta. Näinhän sen tulisikin olla!

Ihmettelen myöskin yleistä kantaa, että on itsestään selvää, että abortti tulisi sallia raiskatulle. Äkkiseltään tulee mieleen joukko eettisiä kysymyksiä, mihin mielestäni ei ole todellakaan helppo ilmaista yleistä kantaa. Harmi vain, etten ole enää ysiluokkalainen, niin ketään ei kysymykseni kiinnosta.

Onko olemassa jokin peruste, että abortti sallitaan yhdessä tapauksessa, mutta ei toisessa? Sallitaanko abortti sillä perusteella, että lapsi ei ole toivottu, siihen ei ole varaa tai muuten vain ei huvita? Sallitaanko abortti myös siinä vaiheessa, kun lapsi on jo vuoden vanha, tai vaikka 90-vuotta vanha? Onko yleensä tapana rankaista jälkikasvua isän tekemästä rikoksesta? Onko myös isän oikeuksien mukaista, että hänen lapsensa vedetään viemäristä alas? Saako abortin tehdä vasten äidin tahtoa?

En ole miettinyt ylläoleviin kysymyksiin vastauksia ja toivon tosissaan, että en koskaan joudukaan. Tämäkin ongelma olisi huomattavasti helpompi, jos saataisiin raiskaukset kokonaan pois maailmankuvasta.

-PYO
ps. Tuosta uskonnon ja politiikan sotkemisesta tuli mieleeni, että oliskin hupaisaa, jos joku ehdottaisi, että talousongelmat saadaan ratkaistua repimällä koko kansalta hampaat irti ja laittamalle ne yöksi tyynyn alle.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Vaalityönteko

Tässä juuri ennen duuniin lähtöä lueskelin lehdestä kuinka poliitikot tekevät vaalityötä siellä sun täällä. Eikös heidän pitäisi kuitenkin istua eduskunnassa parantamassa Suomea, eikä matkustella ympäri maata juoruilemassa tuntemattomien kanssa kahvikupposen ääressä?

Takaisin töihin siitä!!!

-PYO
ps. Vaikka toisaalta... onhan se hyvä, että edes kerran neljässä vuodessa nuo epelit kuuntelevat kansalaisia.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Vaaliteemani

Koska vaalit lähestyy on hyvä tilaisuus listata muutamia arvoja ja asenteita, joita toivoisin seuraavalla hallituskaudella käsiteltävän.

1. Talous takaisin tasapainoon

Suomi on tällä hetkellä suuresti velkaantunut. Euro-maista mm. Kreikka ja Irlanti ovat antaneet näytön mahdollisesta tulevaisuudesta. Suomen on saatava taloutensa takaisin kuntoon. Tämä vaatii sekä veronkorotuksia, että leikkauksia hyvinvointiyhteiskunnasta. Sosiaalipuolen menoja on leikattava. Kaikille ei voida taata hyvinvointia, mutta perusturva voidaan. On varmasti nihkeää elää pienillä tuloilla, mutta tulevaisuus vaatii uhrauksia tällä hetkellä. Jos talous jatkaa kohti alamäkeä, niin parinkymmenen vuoden päästä joudutaan tekemään todella traagisia leikkauksia. Kulttuurista, tieteestä ja koulutuksestakin joudutaan leikkaamaan hieman. Terveydenhuollosta en lähtisi leikkaamaan, sillä se on jo jostain kumman syystä onnistuttu saamaan jo retuperälle.

Pelkkä verojen korotus ei toimi. Kun tuloverot kohoavat liian korkealle, niin rikkaat muuttavat ulkomaille. Lisäksi keskituloisen ei kannata tehdä stressaavaa työtä, jos verojen jälkeen käteen jää fyrkkaa suunnilleen yhtä paljon kuin työttömälle. Yritysten verottaminen taas vie kilpailukykyä ja siirtää teollisuuden maihin, missä se on kannattavampaa.

2. Byrokratian vähentäminen
Sen sijaan, että kansalainen voisi keskittyä työntekoon ja vapaa-aikaan hänen tulee jatkuvasti kamppailla millon minkäkin byrokraatin kanssa. Monet byrokraattiset toimet ovat äärettömän hitaita, kalliita ja usein melko turhia. Säästöä ja mielihyvää tulee, kun tuuletetaan virastoja ja laitetaan pellolle kaikkein turhimmat virastorotat. Terveydenhuollossakin turhanpäiväisen juoksemisen ja paperipostin odottamisen takia, monet sairaudet ja vammat hoidetaan aivan liian hitaasti.

3. Lait ja rangaistukset järjellisiksi
Lakikirja alkaa olemaan sellainen sillisalaatti, että joka kohtaan on olemassa poikkeuksen poikkeuksia ja ristiriitoja. Tavallinen kansalainen ei voi enää olla varma, että rikkooko kadulla käveleminen jotain lakia tai onko jokin sana niin loukkaava, että sen käytöstä saa sakkoja. Kummalliset hömppälait pitäisi hylätä jo ideavaiheessa. Toisaalta kunnon rikoksista pitäisi saada kunnon rangaistukset. On järjetöntä, että murtomies saa sakkoja, jotka hän leppoisasti maksaa seuraavan keikan ansioilla. Vankilaan tuollaiset joutuaisivat, eivät takaisin kadulle jatkamaan puuhiaan. Samoin raiskaajat. Mahtaa olla raiskatulla hyvä fiilis, kun kuukauden päästä tapahtuneesta tekijä tulee taas kadulla vastaan. Muutenkin vankiloita voisi hieman uudistaa. Ulkomailla siviilissä elämä on kurjaa, joten parempi tulla Suomeen, tehdä rikos ja päästä hyvinvoinnin piiriin kiven sisään.

4. Taikauskot ja uskomukset pois valtion tiloista ja toimista
Kirkko ja valtio ehdottomasti erikseen toisistaan. Uskonnot laskettakoon harrastuksiksi siinä, missä jääkiekko ja rock-musiikkikin. Fanit kustantakoot toiminnan ja päättäjät pitäkööt uskomukset erossa faktoista. Homo-vastaisuutta ei voi perustella uskolla. Maahanmuuttokritiikkiä ei voi perustella muukalaisvihamielisyydellä. Maahanmuuttoa ei voi perustella monikulttuurisuudella. Pakkoruotsia ei voida perustella tarpeellisuudella. Valtion asioiden hoito pitää perustua tutkittuun tietoon ja/tai yleisesti hyväksyttyihin teorioihin. Toisaalta kohdan 2 perusteella päätöksentekoa tulisi nopeuttaa, eli ihan kaikkea ei pidä lähteä tutkimaan kolmen vuoden suunnitelmalla. Joissain asioissa pitää siis tehdä pikainen päätös asiantuntemuksen perusteella.

5. Päättäjät ja muut ketkut vastuuseen tekemisistään

Mikäli ministeri esittää valheellista tietoa eduskunnalla hänelle annettakoon rutkasti sakkoa. Mikäli hallitus tuhoaa Suomen talouden, niin maksakoon ainakin osan talouden korjaamisesta omasta pussistaan. Mikäli päättäjien toimet lisäävät rikollisuutta kunnissa, niin päättäjät setvikööt tilanteen kuntoon vapaa-ajallaan. Luonnollisesti myös työtä on eduskunnassa tehtävä. Mikäli edustaja ei ole paikalla äänestyksissä tai ei saa yhtään lakiehdotusta läpi, niin eipä ole mitään syytä odottaa saavaansa palkkaakaan. Korruptiosta nyt ei varmaan tarvitse edes erikseen mainita.

Lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta myös hieman karkeasti. Reaalitilanteissa asiat eivät valitettavasti ole ratkaistavissa näin yksioikoisesti.

-PYO
ps. Onnea vaan tulevalle hallitukselle. Helppoa ei varmasti tule olemaan.

Vaalit pistää vihaksi

Viimeaikoina mediassa on näkynyt kovasti kritiikkiä vihapuheita vastaan. Vihapuheet on saatava kuriin, koska ne uhkaavat demokratiaa ja lietsovat väkivaltaa. Lähes poikkeuksetta vihapuheet tulevat rasisteilta ja kohteina ovat maahanmuuttajat, ulkomaalaiset ja maahanmuuton parissa työskentelevät tahot, niin ja tietenkin homot.

Todellisuudessa mitään selkeitä viitteitä siihen, että kenenkään puheet (tai tarkemmin ottaen kirjoitukset) olisivat innostaneet ketään tekemään minkäänlaista väkivaltaa. En laske tähän yhdenkään uskonnollisen johtajan paasauksia. Eipä pidä kovinkaan pitkälle lukea valtauskontojen oppikirjoja, kun pääsee ymmärrykseen, että epäuskovaiset on ali-ihmisiä, demonien possessoimia, heille ei tule suoda ihmisarvoa jne.

Ajatusmalli, että puheet murtaisivat demokratian on jokseenkin huvittava. Nykydemokratiahan juuri perustuu siihen, että jokainen voi tuoda mielipiteensä esille, asiasta keskustellaan ja keskustelun pohjalta äänestetään. Suvaitsevainen maailmankatsomus on kuitenkin usein sitä mieltä, että vain oikeat mielipiteet (eli omat mielipiteet) on sallittava. Väärät mielipiteet on asetettava laittomiksi, ettei kukaan vain korruptoituisi niistä. On todellakin surkuhupaisaa, että itseään liberaaleiksi tai antifasistisiksi nimittävät tahot ehdottelevat tällaisia käytäntöjä.

Miksi vihapuheet nyt yhtäkkiä ovat sitten alkaneet kiinnostamaan 'liberaaleja'?

Suomessa on kohta vaalit tulossa ja entinen pikkupuolue perussuomalaiset on saanut gallupien mukaan kovasti kannatusta. Ei ole mitenkään yllättävää, että nopeasti kannatusta saanut oikeistopopulistinenvihapuolue saa lokaa niskaansa joka suunnasta, eritoten niiltä, joiden kannatusta puolue on nakertanut. Vaaliteemaksi onkin muodostunut olla eri mieltä jokaisessa asiassa persujen kanssa. Lisäksi joka käänteessä on aina hyvä huomauttaa, kuinka Persut eivät tiedä mistään mitään ja heidän kannattajansa ovat tyhmiä ja sulkeutuneita. Todennäköisesti tuollainen morkkaaminen on sen verran läpinäkyvää, että ääniä alkaakin satamaan persujen laariin.

Poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi vaalit tekevät juuri demokratian perusteet ja lähiaikoijen tapahtumat muualla Euroopassa. Ruotsissa ruotsindemokraatit, jotka kotimaisessa mediassa on usein linkitetty persuihin, ovat saaneet mittavan äänisaaliin. 'Kansan' reaktio kansan päätökseen oli vähintäänkin erikoinen. Tuhannet ihmiset ilmaantuivat banderollien kanssa ruotsindemokraatteja. Nimellisesti tuo väkijoukko vastusti puoluetta, mutta Ruotsin kansa oli enemmistöpäätöksellä nostanut kyseisen puolueen paikalliseen hallitukseen. Väkijoukko siis vastusti demokraattista päätöksentekoa, ainakin nykymallissaan. Ymmärtääkseni malli ei ole muuttunut sitten viime vaalien, joten on kummallista, ettei silloin kaduille menty kapinoimaan. Olisiko käynyt nyt niin, että tulos ei miellyttänyt ja huono häviäjä astui esille? Mitenhän käy Suomessa, jos persut valitaan ensimmäistä kertaa hallitukseen? Ainakin nyt etukäteen ollaan päivitelty milloin mistäkin syystä.

Jatkan vielä vähän vihapuheista. Vihapuheen määritelmä on nimittäin kovin avoin (ja usein sidottu täysin omiin agendoihin). "poliitikot ovat nyt huolissaan keskusteluilmapiirin raaistumisesta ja oikeusministeriö haluaa kitkeä vihapuheet keskustelupalstoilta". Rivien välistä voisi tulkita, että vihapuheet tapahtuvat pääasiassa keskustelupalstoilla. Thorsin uhkaaja tuomittiin sakkoihin. Uhkaus oli muotoa "Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorssin taposta!"-keskusteluryhmän perustaminen. Myös Jani Toivola on saanut osansa uhkailusta. Pelko mielessä kampanjoiva Toivola ei luonnollisestikaan ilmoittanut asiasta poliisille, vaan lehdistölle, eihän poliisi nyt mitään sääliääniä toisi, varsinkaan kun mitään uhkailua ei oikeasti ilmeisestikään ole tapahtunut. Voimia kuitenkin Toivolalle kampanjointiin!

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet taas haluaa muistuttaa, ettei sananvapaus oikeuta vihapuheisiin. Jos vihaan [HYPOTEETTISESTI] vaikkapa juustoa, Nokian puhelintani tai koirankakkaa kengänpohjassa, niin saanko niistä ilmaista mielipiteeni esimerkiksi Facebook-sivuillani? Jos vihaan narkkareita, sosiaalipummeja tai pedofiilejä, niin saanko siitä kertoa vaikkapa kotisivuillani? Todennäköisesti saan. Miksi sitten en saa sitten kirjoittaa negatiiviseen sävyyn vaikkapa Lesboista, Eskimoista tai Saatananpalvojista? Miksi en saa ilmaista vihamielistä mielipidettäni johonkin seksuaaliseen suuntautumiseen, ihmisrotuun tai taikauskoon? Käveleekö todellakin Suomen kaduilla henkilöitä, jotka vihapuheen nähdessään ryhtyvät impulsiiviseen väkivallantekoon? Eikö olisi fiksumpaa pistää nuo (muutamat) yksilöt hoitoon ja antaa toisten kirjoittaa rehellinen mielipiteensä asioista?

Kovin olen kiinnostunut näkemään, miten vihapuhe määritellään ja mihin siinä vedetään rajat, jos se halutaan erikseen lailla kieltää.

-PYO
ps. En ole nyt varma onko Suomen Laissa jo määritelty vihapuhe. Hakutoiminnon käyttö jostain syystä vaati sähköpostiosoitteeni.