Hiljainen enemmistö

Pekka Sauri poisti rasistin raitiovaunusta. Humalainen oli ratikassa uhannut/ahdistellut/nimitellyt tummaihoista poikaa ja apulaiskaupunginjohtaja oli taluttanut herran ulos. Hienoa toimintaa ja Sauri voi kiittää onneaan ettei saanut pullosta, puukosta, piikistä JA nyrkistä. Mielenkiintoista uutisoinnissa on se, että ei puhuta humalaisesta öykkäristä, vaan rasistista. Sauri onkin jälkikäteen joutunut selittelemään asianlaitaa tarkemmin. Pääkaneetteina on ollut, että hän olisi puuttunut myös ei-rasistiseen öykkäröintiin ja toisaalta hän ei käyttänyt liiallista väkivaltaa häirikön taltuttamiseen.

Koska tapahtuma uutisoitiin melko näyttävästi, piti siitä tehdä tietenkin poliittinen selkkaus. Esimerkiksi Ville Niinistö laukoo seuraavaa:

Hiljaisen enemmistön täytyy vain päättää lopettaa vaikeneminen ja uskaltaa avata suunsa äänekkään vähemmistön edessä.

Niinistö tietää, että enemmistö on hänen kanssaan samaa mieltä, mutta se ei näy esim. puolueen kannatuksessa, koska enemmistö on hiljaa. Niinistö on siis sitä mielt, että rasistit ovat vähemmistö.

Tuo äänekäs rasistivähemmistö on ilmeisesti jakaantunut melko epätasaisesti kansakunnan kesken siten, että nuo rasistit ovat lähes poikkeuksetta päättämässä henkilöiden palkkaamisesta. Näin Suomeen on muodostunut kollektiivinen syrjintäkoneisto ja auttamatta tarvitaan positiivista syrjintää, jotta rasismin uhrit saisivat töitä.

-PYO

ps. En aio ottaa kantaa siihen rikkoiko Sauri häirikön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. En ollut paikalla, joten vaikea on arvioida. Oudolta kyllä kuulostaa se, että häirikkö poistui vapaaehtoisesti yhden siviilin puhuttelun johdosta.