torstai 29. tammikuuta 2009

Yhteiskunnan vihaaminen

Hei sinä siinä, joka vihaat yhteiskuntaa! Juuri sinä. Sinä, joka inhoat yhteiskuntaa, poliisia, valtiota, armeijaaja vähän kaikkea muutakin. Sinä, joka kannatat anarkiaa ja jopa mellakoit kadulla. Tämä on kirjoitus juuri sinulle, ehkäpä jopa juuri sinun tekojesi innoittamana kirjoitettu.

Yhteiskunta mahdollistaa erinäisiä asioita. Ilman yhteiskuntaa sinunkin elämäsi olisi kohtuullisen köyhää ja kurjaa. Ilman yhteiskuntaa sinä todennäköisesti kykkisit alastomana metsässä ilman ruokaa samalla peläten, että piilopaikkaasi saattaa jonain päivänä tupsahtaa ilkeä korsto, joka orjuuttaa, raiskaa ja tappaa sinut. Karua liioittelua? Luepa lisää.

Yhteiskunta on ihmisten luoma liitto, jossa pelataan tietyillä pelisäännöillä. Sen sijaan, että jokainen on omillaan, ihmiset tukevat toisiaan erinäisissä asioissa, kuten ravinnossa ja turvallisuudessa. Fyysisesti voimakkaammat suojelevat heikompia ja näppärämmät kyhäävät tarvikkeita muidenkin käyttöön. Jotta yhteiskunta voisi toimia pitää olla tiettyjä sääntöjä, joiden mukaan yhteiskunnan asukit voivat elää keskenään. Tällaisia voisi olla vaikkapa, että voimakas ei saa ottaa väkisin näppärän tarvikkeita ja näppärän taas tulee antaa tarvike palkkioksi voimakkaan tarjoamasta avusta. Yhteiskunnalle annetaan jotain ja sieltä saadaan jotain. Näin se homma toimii, noin karkeasti ottaen.

Yhteiskunta on siitä ikävä, että jos haluat siihen kuulua, niin sinun pitää noudattaa yhteiskunnan sääntöjä. Aina säännöt eivät miellytä ja joskus onkin ihan aiheellista kapinoida sääntöjä vastaan ja vaatia niihin muutosta. Ihmiset ovat erilaisia ja ajattelevat eri tavoilla. Usein tuleekin ristiriitaisia käsityksiä siitä, mikä on Oikein tai Väärin. Tutkimuksilla voidaan selvittää, miten asioihin suhtaudutaan ja neuvottelemalla voidaan etsiä ratkaisua, joka hyödyttää yhteiskuntaa ja sen jäseniä. Optimiratkaisua ei kuitenkaan aina löydy ja usein joku on 'hävinnyt osapuoli'. Jos neuvottelu ei tuota tulosta, voidaan yrittää saada haluttu tulos jotain toista kautta. Pahimmillaan tarvitaan väkivaltainen vallankumous, että tietty yhteiskunnan ryhmittymä saavuttaa haluamansa asian.

Suomi on yhteiskunta. Suomi velvoittaa suomalaisia elämään tiettyjen sääntöjen mukaan ja antaa vastalahjana suomalaisille lukuisia hyötyjä. Säännöt on määritelty Suomen Laissa ja epäselvemmissä tapauksissa eriasteiset oikeudet tekevät tulkinnan tilanteen mukaan säännöistä. Merkittävimmät säännöt lienevät verojen maksaminen, toisen omaisuuden ja koskemattomuuden kunnioittaminen, sekä asevelvollisuus. Sääntöjen avulla voidaan ylläpitää järjestelmää, esimerkiksi turvaamalla sen olemassaolo.

Yhteiskunnan tarjoamia hyötyjä ovat vaikkapa nuo edellä mainitut toisen omaisuuden ja koskemattomuuden kunnioittamiset. Lisäksi on sananvapautta, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa ja erinäisten asioiden, kuten kulttuurin, tieteen ja tuotannon ylläpitoa, organisointia ja tukemista. Yhteiskunta myös tuottaa melkoisesti kaikkea muutakin hyötyä, joka ei ole ihan yhtä näkyvää.

Puretaanpa hieman auki noita äsken mainittuja hyötyjä. Omaisuus ja koskemattomuus tulikin jo käsiteltyä, mutta pienenä sivuhuomautuksena voisi mainita, että pelkkä poliisitoiminnan olemassaolo toimii eräänlaisena pelotteena ja ennaltaehkäisee erinäisten rikosten sattumisen. Vaikka poliisisetä ei aktiivisesti ole paikalla estämässä tapahtumaa, niin hän silti saattaa estää sen. Esimerkiksi, sinulla on oikeus puhua vaikka minkälaista paskaa ja poliisisetä estää, että joku väkivaltainen yksilö ei tule vetämään sinua turpaan siitä hyvästä. Samalla tavalla, kuka tahansa voisi ottaa sinulta vaatteesi ja ravintosi, jos vain fyysisesti on siihen kykenevä, mutta yhteiskunta ei hyväksy sitä, joten rangaistuksen pelosta (ja toivonmukaan myös omantunnon takia) vain pieni osa väestä moista harrastaa.

Jos jäät heitteille, niin yhteiskunta on velvoitettu huolehtimaan ainakin pahimmista tarpeistasi. Eli jos satut jäämään työttömäksi tai synnyt vaikeastivammautuneeksi, niin sinun ei tarvitse ruveta myymään itseäsi tai ruveta rosvoksi, sillä elantosi on turvattu muilla keinoin. Jos leikeissä sattuu vahinko, niin lääkäritäti kyllä ottaa sen lasinsirun pois silmästä tai vauvan pois kohdusta. Ei tarvitse siis pelätä, vaan voi leikkiä ihan rauhassa (ja järjen kanssa). Yhteiskunta siis mahdollistaa ihmisille vastoinkäymisten aikana tukea ja turvaa, ainakin perustarpeiden täyttämiseksi.

Mitähän mahtaa olla kulttuurin, tieteen ja tuotannon ylläpito, organisointi ja tukeminen? Kulttuuriksi voidaan laskea vaikka suomen kieli. Ilman sitä esimerkiksi tämä kirjoitus ei ehkä aukeasi sinulle. Kieltä opetetaan siis kouluissa ja koulut ovat yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Muita palveluita on esimerkiksi liikenteen organisoiminen, niin autoteillä, kuin tietoverkoissakin. Eli ilman yhteiskuntaa ei bitit juoksisi verkossa, eikä tämä teksti tulisi sinun luettavaksesi. Samalla tavalla kännykälläkään ei voisi soittaa kenellekään, koska yhteiskunta organisoi mm. tukiasemat ja taajuusalueet. Tiedemiehet käyttävät päivittäin paljon aikaa (ja rahaa), että yhteiskunnan jäsenet voisivat helpommin elää elämäänsä.

Viimeiseksi sananen tuotannosta. Tuotantoon kuuluu monia vaiheita. Esimerkiksi raaka-aineiden hankinta, jalostaminen ja muu käsittely jo ennenkuin itse tuotteesta voidaan edes puhuakaan. Todennäköisesti raaka-aineet eivät kasva tehtaan kellarissa, joten ne joudutaan kuskaamaan tehtaalle jostain muualta. Tehdas tuskin myöskään toimii yksin lihasvoimalla, joten energiaa joudutaan tuomaan myöskin tehtaalle. Jotta jotain voidaan siirtää paikasta toiseen tarvitaan siirtoväyliä, kuten autoteitä tai voimalinjoja. Tällaiset eivät kasvaa luontoon itsestään, vaan ne rakennetaan yhteiskunnan avulla. Vilja ehkä kasvaa pellolla itsestään, mutta itsestään se ei mene sinne kasvamaan (ainakaan tarvittavalla volyymilla). Eikä se vilja itsestään sieltä pellolta mene myllyyn ja muutu jauhoksi. Jauhot eivät myöskään sieltä myllystä vain valu kaupan tiskille, vaan kyllä ne joku sinne kuskaa.

Joku ehkä pohtii, että kaikki tämä ei ole yksin valtion hommaa. Valtio ei tosiaankaan hoida yksin kaikkea, mutta vaikka kyseessä olisikin yksityinen kuljetusfirma, niin tie ja polttoaine ovat kuljettamisen kannalta välttämättömiä ja yhteiskunnan tarjoamia. Ilman yhteiskunnan tukea yksityisten yritysten olisi siis pirun hankala toimia. Yhteiskunnalla on siis näppinsä pelissä vähän joka asiassa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Joku näkee vain pahan, toinen hyvän. Pitää avata silmät, katsoa ympärilleen ja tarvittaessa hieman etsiäkin, että tajuaa, mihin kaikkeen yhteiskunta vaikuttaa. Asioiden ajatteleminen muutamalta eri kantilta tuskin on myöskään pahitteeksi. Täydellistä yhteiskuntaa ei ole, eikä tule, mutta nykyiseen ei tarvitse tyytyä, vaan sitä voi ja tuleekin kehittää koko ajan (mielellään siis parempaan suuntaan). Nyt on hyvä hetki pohtia, että kuinka kiva olisi asua omassa piilossa metsän siimeksessä itsetehdyt vaatteet päällä ja maastosta löytyviä antimia syöden, sekä samalla toivoa, että mahdollinen toisen henkilön kohtaaminen ei johda omaan tuhoon. Sitä on elämä ilman yhteiskuntaa. Jos anarkia ja yhteiskunnan vastustaminen on ideologioitasi, niin mietipä vielä hetki, mitä oikein tavoittelet. Mieti myös pari hetkeä, ennen kuin alat tekemään toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

-PYO

Ei kommentteja: