Pakkoruotsi on resurssien hukkaamista

Ruotsin kielen opiskelu on isolle osalle suomenkielisiä suurta hukkaa. Harva sitä oikeasti tarvitsee ja vielä harvempi siitä oikeasti hyötyy. Monet opiskelevat vuosia ruotsia, mutta eivät sitä missään käytä, jolloin kielitaito ruostuu (jos se terässä on koskaan ollutkaan). Jos nyt sitten menee Ruotsiin tai eritoten johonkin toiseen skandinaavimaahan, niin ei tuollaisella ruotsilla tee mitään, kun iso osa kuitenkin osaa englantia kohtuu sujuvasti.

Venäjän kielestä on hyötyä, eritoten kaakossa. Asiakaspalvelijoilta toivotaan venäjän taitoja, joten työpaikat menevät niille, jotka sitä osaavat. Jos menet Venäjällä tai muualle entistä Neuvostoliittoa, niin englannilla ei oikein enää pärjääkään, koska paikalliset eivät kyseistä kieltä kovin hyvin hanskaa.

Tällä hetkellä käytetään siis resursseja hukkaan menevään ruotsin kieleen ja samalla tuhotaan mahdollisuus toimivan venäjän kielen opiskeluun. Ajat ovat muuttuneet. Englantia pukkaa joka tuutista ja ruotsinkielen näkyvyys(/kuuluvuus) vähentynyt koko ajan. Lipposen kaltaiset vanhat tomppelit eivät tätä ymmärrä. RKPlaiset taas ovat mielipuolisen itsekkäitä ja haluavat tuhota monien nuorien menestysmahdollisuudet vain siitä syystä, että haluavat taata itselleen palvelut äidinkielellään. Yleensä suomenruotsalaiset kuitenkin suoraan lähtevät keskustelemaan suomen kielellä, koska tätä kannustavamman ympäristön johdosta osaavat paremmin kuin suomenkielinen ruotsia. Veikkaanpa, että esim. lääkärissä ruotsinsuomalainen mielummin lääkärissä puhuu suomea tai englantia, jos vaikuttaa siltä, että lääkärin ruotsin taso on hyvin heikko. Ruotsin opintoihin käytetyn ajan lääkäri olisi siis voinut käyttää johonkin hyödyllisempään, kuten vaikka työharjoitteluun.

Ratkaisuksi ehdotan, että oma äidinkieli olkoon pakollinen ja valinnaisena joku vieras pitkä kieli (käytännössä englanti, mutta halukas voisi opiskella vaikka ruotsin) ja lyhyempi kolmas kieli, joka valitaan koulukohtaisen tarjouman mukaan. Elikkä länsirannikolla tarjoumaan todennäköisesti kuuluisi ruotsi, kun taas itärajalla venäjä. Mikäli koulussa sattuu olemaan pätevä opettaja, niin tuo kolmas voisi olla saame, viro, somalia, kiina tai muu. Diversiteetti lisääntyisi ja samoin suomalaisten kansainvälistyminen, ja sitä kautta myös ymmärrys muista kulttuureista. Tällä hetkellä kulttuurimme sidotaan ruotsalaisuuteen ja väkipakon takia sidos saa lähinnä negatiivisen merkityksen, jolloin antipatiat ruotsin kieltä ja ruotsinsuomalaisia kohtaan kasvavat.

Mikäli pakkoruotsi poistettaisiin, niin todennäköisesti ruotsinkieliset palvelut heikkenisivät. Tosin tällä hetkellä niiden taso ei varmastikaan ole toivotulla tasolla, eikä koskaan tule olemaankaan. On tunnustettava se tosiasia, että pakkoruotsin poistaminen jossain määrin hankaloittaisi ruotsinkielisen vähemmistön elämää. Olisi kuitenkin hyvä tunnustaa myös se tosiasia, että nykymalli hankaloittaa suomenkielisen enemmistön elämää.

Loppuun vielä muutaman perustelun kommentointi, joskin perustelut ovat sen verta mielipuolisia, että voi vain pohtia, miten nämä ihmiset pärjäävät oikeassa elämässä.

Ei ruotsin opiskelu ole pois muista resursseista. Pakollisen ruotsin lisäksi voi opiskella vaikka venäjän.
Jonkin asian opiskelu on aina pois muista resursseista. Opiskelijat eivät kuluta yliopiston penkkiä 5+ vuotta vain huvin vuoksi. Opiskelu vie aikaa. Lisäksi opiskelu kuluttaa rahaa (esim. oppikirjat) ja henkisiä/fyysisiä resursseja (esim. muistikapasiteetti, energia). Kun resurssit kuluvat yhteen asiaan, niin niitä ei jää toiseen.

Onhan ruotsinkielisilläkin pakkosuomi
Jos henkilö asuu lähes täysin ruotsinkielisessä kunnassa, niin tuskinpa silloin suomea paljoa tarvitsee. Jos asuu missä tahansa muualla suomea, niin suomen kielen tarpeellisuus kasvaa huomattavasti. Esimerkiksi oppimateriaali kannattaa julkaista mielummin suomeksi kuin ruotsiksi, jos suomea puhuu äidinkielenään 90% opiskelijoista. Täten, jos haluaa opiskella ei-ruotsinkielisessä koulussa, niin todennäköistä on, että suomenkielistä oppimateriaalia tulee vastaan ja suomen kielestä on hyötyä. Samalla tavalla, jos haluaa mennä opiskelemaan ruotsinkieliseen kouluun, työskennellä ruotsinkielisessä kunnassa tai suorittaa armeijansa ruotsinkielisessä varuskunnassa, niin ruotsista on hyötyä. Suomenkielisille on kuitenkin kovasti vaihtoehtoja ympäri maata, joten mitään pakkoa tästä ei aiheudu. Jos poistetaan pakkoruotsi, niin voidaan poistaa myös pakkosuomi. Todennäköistä kuitenkin on, että moni suomenruotsalainen mieluusti opiskelee edes vähäsen suomea, koska siitä on heille huomattavaa hyötyä! Lisäksi suomen opiskelu on jossain määrin helppoa, kun ympäristö antaa paljon virikkeitä kielen oppimiseen.

Jos englanti kerran on globaali kieli, niin eikö sitten pitäisi laittaa englanti ykköskieleksi kaikille?
Globaalissa ympäristössä olisi tietenkin hyvä, että kaikki puhuisivat samaa kieltä, tässä tapauksessa englantia. Elämme kuitenkin enemmän lokaalissa ympäristössä, jossa valtaosa puhuu suomea. Ruotsinkielisessä yhteisössä taas ruotsi on vallitseva kieli. Jos muuttaisimme kaikkien suomalaisten äidinkieleksi englannin, käytännössä tuhoaisimme suomen ja suomenruotsin. Se, että englanti on kakkoskielenä kaikilla on taas hyvä asia. Se, että kolmantena kielenä on toinen kotimainen tarkoittaa käytännössä sitä, että kolmas kieli on todennäköisesti sen verran heikko, ettei sitä juurikaan kannata käyttää. Eritoten tämä näkyy niillä henkilöillä, joilla kielten opiskelu ei ole ollut ykkössijalla. Esimerkiksi, jos lukee lukiossa pitkää matematiikkaa, pitkää fysiikkaa ja pitkää kemiaa, niin kolmas kieli jäänee prioriteettilistassa melkoisen kauas.

- En ymmärrä, miksi ruotsin pitäisi olla valinnainen itärajalla. Miten sitten toisen asteen koulutuksessa, puhumattakaan jos lähdet yliopistoon – voiko yhtäkkiä vaatia ruotsin kielen taitoa? Esityksellä halutaan muuttaa koko järjestelmää aika lailla, Nylander kritisoi [Ajankohtaisen kakkosen kielikeskustelussa].
Järjestelmää tulisikin muuttaa aika lailla! Se, että meillä on paska järjestelmä ei tarkoita sitä, että siihen pitäisi sitoutua lopun elämää. Kuten edellä mainitsin, ruotsin kielen merkitys on tässä yhteiskunnassa laskenut (mistä johtuu termi "pakkoruotsi"). Ruotsin tarve on lähinnä byrokraattinen. Koska se on syvällä järjestelmäsä, niin tarvitaan melkoisen laaja-alaisia muutoksia. Kovin kummoisia muutokset eivät kuitenkaan olisi. Toisen kotimaisen kohdalle laitettaisiin papereissa yksi uusi kenttä nimeltä "venäjä" ja koluista potkittaisiin pellolle osa ruotsin opettajista ja palkattaisiin venäjän opettajia. Isoin ongelma on, että löytyykö meiltä tarpeeksi päteviä venäjän opettajia, joita voidaan palkata kouluihin.

Lipposen mukaan Kiviniemen ehdotus ruotsin korvaamisesta venäjällä tekisi Itä-Suomesta gheton, jossa koululaisilla olisi huonommat mahdollisuudet pärjätä työmarkkinoilla [HS].
Ainoa syy, miksi näin voisi käydä on se, että lakipakotteisesti syrjittäisiin niitä, jotka ruotsin sijasta osaavatkin venäjää. Ainakin yksityisellä sektorilla venäjä on hyödyllisempi kuin ruotsi. Kun taustalla on oikeasti hyöty, eikä lipposmainen byrokratia, niin motivaatio opiskeluun ja kielen ylläpito työnantajan puolesta ovat huomattavasti korkeammalla.

Mutta minäkin päädyin mutkan kauttaa Ruotsiin töihin ja onneksi opiskelin ruotsia.
Yksittäistapaus, ei saa yleistää; kaverini opiskeli venäjää ja on nyt Venäjällä töissä. Siispä kaikilla pitäisi olla pakkovenäjä! Voi olla, että Ruotsissa on enemmän suomalaisia töissä kuin venäjällä, mutta se ei ole mikään peruste, että ruotsia pitäisi opiskella pakolla. Muna-kana-ajattelulla voidaan todeta, että suomalaisia muuttaa Ruotsiin, koska he osaavat kielen. Samalla tavalla, jos täällä olisi pakkokiina, niin suomalaisia muuttaisi Kiinaan. Tämä ei kuitenkaan ole pätevä syy laittaa kouluihin pakkokiinaa.

Ruotsi on yhteispohjoismainen kieli. Sillä pärjää vaikka Norjassa ja Tanskassa.
Ruotsi ei ole yhteispohjoismainen kieli, ainakaan virallisesti. Ei ole olemassakaan virallista yhteispohjoismaista kieltä. Miksi suomalaiset puhuisivat ruotsia ollessaan tekemisissä ruotsalaisten (tai muiden skandinaavien) kanssa? Kun meillä oli töissä joukko ruotsalaisia, niin ei ollut mitään tarvetta puhua ruotsia, kun englannilla pärjäsi paremmin. Kohteliaina ja älykkäinä henkilöinä nuo ruotsalaiset olettivat, että puhun mielummin englantia kuin heidän äidinkieltään. On myös hieman arveluttavaa, kuinka hyvin skandinaavit ymmärtävät toisiaan. Olen nähnyt tapauksen, jossa norjalainen puhui ruotsalaisille norjaa. Tovin päästä hän vaihtoi pahoitellen englantiin, jotta ruotsalaiset ymmärtäisivät, mitä hän puhuu. Suomalainen tuttuni, joka osaa hyvin ruotsia, muutti Tanskaan. Englantia hän siellä pääosin käyttää. Ruotsilla pärjännee kuulemma jotenkin, mutta ainakin vanhempien ihmisten kanssa on hankala keskustella, kun puhetapa on täysin erilainen.

Onhan meillä pakkomatematiikka ja pakkohistoriakin
Matematiikka on universaali kieli. Menit Ruotsiin, Venäjään taikka Kiinaan, niin pärjäät samalla matematiikalla. Historiakin on pääpiirteittäin sama, vaikka useimmissa paikoissa on painotus (ymmärrettävistä syistä) kyseisen alueen historiassa. Samat argumentit pätevät pitkälti kaikkiin muihinkin pakollisiin aineisiin (kuten biologiaan, maantietoon, kemiaan, fysiikkaan, liikuntaan). Ruotsilla voi pärjätä ruotsissa, mutta Venäjällä tai Kiinassa ei ruotsin perusteet millään synkkaa paikallisen kulttuurin kanssa. Epäilen myöskin, että kukaan tässä yhteiskunnassa elävä pärjäisi viikkoakaan ilman matematiikan taitoja. Täällä on kuitenkin tuhatpäin ihmisiä, jotka eivät osaa ruotsia, mutta pärjäävät ihan hyvin.

TIIVISTÄEN
Ei ole loogisia perusteita ruotsin pakko-opiskelulle. Perustelut ovat lähinnä byrokraattisia. Vain pieni osa ruotsia opiskelleista oikeasti hyötyy kielestä. Lopuilla kieli kangistuu ja sopivan tilaisuuden tullessa on täten käyttökelvoton. Ruotsin opiskelu syö resursseja monella eri tasolla ja näin ollen haittaa sekä yksilöitä, että yhteiskuntaa. Koska monet tiedostavat tämän seikan, he eivät ole motivoituneita ruotsin opiskeluun, eivätkä käytä siihen niin paljoa resursseja. Valitettavasti he kuitenkin joutuvat käyttämään noita resurrseja, mikä luonnollisesti on pois jostain muusta, mistä saattaisi olla oikeasti hyötyä.

-PYO
ps.Perustuslaissa (17 §) mainitaan, että ruotsinkieliset palvelut tulisi taata ja kulttuuria ylläpitää. Pakkoruotsista ei ole mitään mainintaa.