Poliisin resurssit ovat vähenemässä ja väkivalta lisääntymässä. Viime vuonna Tammi-Kesäkuussa tapahtui Helsingissä 2700 pahoinpitelyä. Tuo tekee siis noin 112 pahoinpitelyä viikkoa kohden. Tuhatta asukasta kohden tapahtuu n.2 pahoinpitelyä viikossa. Ei liene yllättävää, että pahoinpitelyt tapahtuvat ravintoloiden sulkemisajan jälkeen aluiella, joissa ravintoloita on paljon. Helsingin asukasmäärä on kasvussa, joten tällöin myös väkivallan määrä kasvaa, mikä taas tarkoittaa sitä, että poliisien tarve kasvaa, mikä ei tarkoita sitä, että poliisien resursseja voidaan vähentää.
Räsäsen viittaamaa norjalaistutkimusta en sattunut löytämään (etsimistä olisi helpottanut kovasti lähdetiedot), mutta satuin löytämään toisen norjalaisen tekemän tutkimuksen alkoholinkäytöstä. Siellä mainitaan mm. tällaista:
The results of the present study showed that an increase in per capita alcohol sales of 1 litre was followed by an increase in violence rates of 8%
Suomessa nuppia kohden ryystetään puhdasta alkoholia 9.3 litraa. Norjassa vastaava luku on 6.
Tehdäänpä pieni laskelma. Jotta alkoholin innoittama väkivalta laskisi 24% vaatisi tämä, että puhdasta alkoholia kiskottaisiin 3 litraa vähemmän /hlövuosi. Viikkoa kohden tämä vastaisi 0.058 litraa. Tämä vastaa noin neljää pullollista kolmosolutta. Jos jokainen suomalainen menisi joka perjantaina JA lauantaina ryyppäämään ravintolaan, mutta joisikin kummallakin kerralla pari olutta vähemmän, niin luku saavutettaisiin. Todellisuudessa alkoholin käyttö ei jakaannu näin tasaisesti kaikkien kansalaisten kesken (esim. lapset, raivoraittiit yms.) ja aika harva varmaankaan käy ihan joka viikonloppuna ryyppäämässä. Jos vaikkapa puolet kasnsalaisista kävisi 'vain' joka toinen viikonloppu ryyppäämässä, niin viikonloppuna pitäsi juoda 16 (pientä) olutta vähemmän. Jotenkin en oikein usko, että pari tuntia lyhyemmällä aukioloajalla tätä saavutettaisiin. Pahoittelen, että tämä on nyt lähinnä vain veikkailua, mutta on todella vaikea arvioida, miten alkoholin käyttö jakaantuu yksilöiden kesken.
Tarkastellaanpa muutamaa Räsäsen kommenttia.
Kun poliisi vapautettaisiin huolehtimasta aamuyön tunteina ravintoloista lähtevistä asiakkaista, sen resurssit vapautuisivat normaaliin rikostutkintaan.
Uudella anniskeluaikasääntelyllä voitaisiin tukea ravintola-alaa ja jopa siirtää alkoholijuomien nauttimista kaduilta ja puistoista valvotumpaan ympäristöön, joka lisäksi työllistäisi.
Ensinnäkin, jos ihmiset lähtevät baarista paria tuntia aikaisemmin se ei tarkoita, että mitään rähinää ei syntyisi. Tällä hetkellä baareista poistutaan klo 03-04 välillä aamuyöstä. Tuona aikana tuskin kukaan muu on enää hereillä, joten muita työtehtäviä poliisilla ei varmaan paljoa ole tuohon aikaan. Jos baareista poistuttaisiin 01-02 välisenä aikana, niin kaduilla olisi vielä muutakin liikennettä. Myöskin tuohon aikaan baarista poistuva henkilö todennäköisesti ei mene suoraan kotiin nukkumaan vaan tekee jotain muuta. Eli humaltuneet ja tylsistyneet henkilöt haahuilisivat kaduilla, huoltoasemilla, kioskeissa, pizzerioissa, asemilla yms. paljon enemmän, todennäköisesti myös kaduilla ja puistoissa.
Hieman skeptisesti myöskin suhtaudun siihen, että aikasempi valomerkki ohjaisi ihmisiä menemään aikaisemmin ja selvimminpäin ravintolaan kuluttamaan enemmän rahaa. Pohjia otetaan lähinnä sen takia, että pikkusievässä jaksaa jonottaa ravintolaan sisään, eikä joudu maksamaan juomistaan ravintolan korkeita hintoja niin paljoa. Se, että baariin mennään aikaisemmin tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että pohjien otto aloitettaisiin aikaisemmin, vaikkapa duunissa viimeisien tuntien aikana. Tämä ei mielestäni ole suunta, minne kansalaisia kannattaa ohjata.
Esitän tässä pari vaihtoehtoista ratkaisua:
1) Poliitikot yms. voisivat hoitaa hommansa sen verran paremmin, että keskivertokansalaisen ei tarvitsisi vetää päätänsä täyteen tuon tuostakin. Kun on huolia ja murheita, niin pulloon tartutaan, kun ei parempaakaan vaihtoehtoa ole tarjoilla.
2) Tarjotaan vaihtoehtoja ryyppäämiselle. Missä kansalainen voi rentoutua ja/tai lähestyä tuntemattomia vastakkaisen sukupuolen edustajia muualla kuin baarissa?
3) Porrastetaan ravintoloiden sulkemisaikoja. Kun baari menee kiinni kesken juhlimisen se tarkoittaa sitä, että vain harvat lähtevät baarista ennen sulkemisaikaa. Kun kaikki baarit menee samaan aikaan kiinni, niin ilmiö kumuloituu. Ensinnäkin ruuhkaa tulee narikkajonossa ja tunteet kuumenee. Sen jälkeen ravintolan ulkopuolelle tai sen läheisyyteen muodostuu häröpallo. Kun naapuriravintolan edessä on samanlainen häröpallo, niin pallot voivat törmätä ja tunteet kuumenee. Kun kaikki asikaat menevät yhtäaikaa joko hakemaan iltapalaa nakkikioskilta tai hankkimaan taksia kotimatkaa varten, niin syntyy jonoja ja ruuhkaa. Viimeistään tässä vaiheessa tunteet kuumenee. Jos baarit olisivat vaikkapa aamukymmeneen asti auki, niin ihmiset lähtisivät pois ravintoloista tipoittain väsyttyään tai pitkästyttyään, eikä edellämainittuja ruuhkia pääsisi syntymään. Todennäköisesti rähinää syntyisi vähemmän ja se jakaantuisi tasaisemmin pitkin yötä, jolloin poliisin olisi helpompi puuttua tapauksiin.
4) Pidetään pahoinpitelijät ja muut häiriköt poissa kaduilta. Sen sijaan, että yöksi huostaanotetut päästetään takaisin häiriköimään seuraavana aamuna, niin heidät voisi pistää vaikkapa yhdyskuntapalveluun, esim. siivoamaan yöllisten juhlijoiden jättämiä sotkuja. Pahoinpitelytkään eivät jakaannu tasaisesti koko kansan kesken. Valtaosa kansalaisista ei elämässään tee yhtään pahoinpitelyä. Toisaalta, tietyt yksilöt suoriutuvat tästä tehtävästä hyvin useaan otteeseen. Sen sijaan, että rangaistaisiin tavallisia kansalaisia lyhyemmillä viihdeajoilla, niin voitaisiin rangaista pahoinpitelyongelman konkretisoijia pidemmillä linnareissuilla.
On selvää, että alkoholi aiheuttaa tässä yhteiskunnassa ongelmia. Alkoholin saannin hankaloittaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat oikeisiin paikkoihin. Alkoholin väärinkäyttäjiltä on kavennettava oikeuksia, jotta väärinkäyttöä ei pääse enempää syntymään. Edellisellä kerralla sivusinkin jo, kuinka syrjäytyneitä tulisi kohdella. Lopulta huomiota tulisi myös kiinnittää nuorisoon. Minkälaisen mallin annamme tuleville aikuisille? "Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon" -tyyppinen asenne ei varmastikaan vetoa kapinoivaan teiniin.
Tarvittaan mannekiineja esikuviksi; menestyneitä urheilijoita, yritysjohtajia ja näyttelijöitä, jotka eivät käytä alkoholia. Tarvitaan vaihtoehtoja; paikkoja, joissa voi harrastaa sosiaalista elämää selvin päin leimaantumatta vässykäksi. Ennenkaikkea tarvitaan ymmärrystä; tavallista kansalaista ei pidä ruveta sortamaan vain siksi, että osa ei osaa juoda ilman, että seuraa rähinöintiä. Kokonaiskuva pitää nähdä ja pitää tajuta, miten eri osatekijät siihen vaikuttavat.
Räsänen on oikeaoppisesti huomannut ongelman, mutta ratkaisukeinojen suhteen hän on aikalailla hukassa.
-PYO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti