Hallituksen leikkauslista

Uusi hallitus on kasassa ja tätä kirjoittaessa alkaa ministerisalkutkin löytämään omistajansa. Myös hallitusohjelmaa on avattu ja erityistä mielenkiintoa herättää leikkauslista. Mystistä on kuinka kuplassa elävä vihervasemmisto ei vieläkään ole oikein ymmärtänyt, että eletään reaalimaailmassa, jossa raha ei tule taikurinhatusta. Kommenttipalstalta löytyy mm. tällaisia:

Jokaisella on varmasti hyvä mieli nyt, äänestitte oikein, päästitte Keskustan, Kokoomuksen ja mukamas EU-kriittisen Soinin valtaan. Onneksi olkoon, munasitte taas vaaliuurnilla :)

Kapinahan tästä tulee,anarchy in Finland.

Kaikki (köyhät) joutuu maksumiehiksi.Näin siinä lähes aina käy.Ihan oikein miksi ette äänestäneet sdp tä tai vasemmistoa? Niin miksi?? Suut kiinni sitten ja maksakaa.Persut on suurin pettymys ja miksi maataloustukia ei leikattu no heh heh Suomen kansa mitä menitte tekemään.Kovat oli puheet että nyt muuttuu mutta pahenee vain.

Hienoa että Suomesta ollaan vauhdilla tekemässä kehitysmaata! Kehitystä kun ei muuten näköjään tänne saada.

Ennenkuin käyn läpi tuon listan, niin pakko kommentoida tätä:

Ei muuta ku ministereiden palkat pienimmiksi, paljonkohan niillähi tulis säästöä...

Ministerien palkkioita voi katsoa täältä ja täältä. 19 ministeriä ja 35 erikoisavustajaa kustantaa 5,7M euroa vuodessa. Tästä keskiarvoistamalla yksi ministeri avustajineen kustantaa vuodessa n. 300 000e. Jos ministerimäärä lasketaan kahteentoista niin kaudelta kertyy säästöä 8,4 miljoonaa euroa. Jos ministerikuluista napsaistaisiin neljäsosa pois, niin 12 ministerillä kaudelta kertyisi 3,6 miljoonaa euroa. Eli on parempi vähentää ministerimäärää kuin leikata palkkaa. Vaikka kulut puolitettaisiin, niin 7 ministeriä vähemmän tuo enemmän säästöä. Ex-ministeri Haglund pitää ministeripaikkojen vähentämistä populismina.

Hänen mielestään on käsittämätön ajatus, että sama ihminen pystyisi hoitamaan sekä työministerin että oikeusministerin tehtävät. Myös ympäristö- ja liikenneministerin työtaakka on Haglundin mielestä liian iso. Ministereitä olisi hänestä pitänyt olla 2-3 enemmän, jotta asiat saataisiin hoidettua kunnolla.

Eipä niitä asioita kuitenkaan kunnolla hoideta ja harmaa virkamiekoneistohan kuitenkin suurimman osan oikeasta työstä tekee, joten ainkin tuon ympäristö- ja liikenneministerin vakanssin kannalta olen Haglundin kanssa eri mieltä.

Mutta sitten itse asiaan, eli leikkauslistaan. Mielestäni oli ilmeisen selvää, että nk. hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida näin heikolla viennillä pitää yllä, kun lainaakin on otettu jo pitkän aikaa. Luulin, että viimeistään siinä vaiheessa, kun Vasemmistoliitto ei saanut tarpeeksi taikarahaa valtiolta ja joutui pitämään YT:t, niin sielläkin maailmassa oltaisiin herätty todellisuuteen. Olin kuitenkin väärässä, mutta enpä ole kovin yllättynyt. Leikkaukset on välttämättömät, mutta onko kohteet oikeat.

1.  indeksikorotusten jäädyttäminen (mm. lapsilisät ja valtionosuudet)
2.  kehitysyhteistyö
3.  ansiosidonnainen työttömyysturva
4.  lääkekorvaukset
5.  sote-asiakasmaksujen korotukset (mm. pitkäaikainen laitoshoito)
6.  korkeakoulututkinnot (yliopisto-opiskelijoita kannustetaan siirtymään työelämään jo kandidaatteina)
7.  mm. velvoitteiden purkaminen hallinnossa
8.  Työvoimapolitiikan määrärahat
9.  Tekesin t&k-avustukset
10.  vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset
11.  opintotuki
12.  päiväsakkojen korotukset
13.  kasvattajamäärien väljennykset yli 3-vuotiaiden päivähoidossa
14.  päivähoitomaksut (korotus tai uusi maksuluokka)
15.  vuorotteluvapaan rajaaminen
16.  max. 2 vuoden vankeuteen johtavat rikosasiat kevennettyyn menettelyyn
17.  perusopetuksen ryhmäkokoavustukset
18.  subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi
19.  maatalousyrittäjien lomitusoikeus
20.  sairasmatkojen omavastuuosuudet
21.  ara-asuntojen asukasvalinnat
22.  sotilaalliset rauhanturvaoperaatiot
23.  joukkoliikennetuen alentaminen
24.  ministereiden ja mm. valtiosihteereiden määrän vähentäminen 

Hyvät kohteet

Kehitysyhteistyöstä vähentämin on mielestäni OK. Jos rahaa ei riitä oman maan pyörittämiseen, niin eipä sitä riitä sitten muidenkaan maiden pyörittämiseen. Erinäköiset hyväntekeväisyysjärjestöt voivat hoitaa moraalikrapulasta kärsiviä tahoja. Yleisesti ottaen kaikki rahan jakaminen valtioille, jotka mm. sortavat naisia ei ole järkevää. Vaikka raha olisi kuinka korvamerkittyä naisten kouluttamiseen, niin se kerryttää yhteistä kassaa ja täten pitää yllä kyrpämäistä yhteiskuntaa. Hieman samaan kategoriaan menee rauhanturvaoperaatiot. Sen sijaan, että vuosikaupalla valvotaan epävakaata tilannetta, niin olisi parempi, että häiriköt iskettäisiin suurella voimalla armotta maihin.

Hallintovelvotteiden purkaminen kuulostaa hyvältä. Olisi toivottavaa, että tätä tehtäisiin myös EU-tasolla. Sen sijaan, että nostetaan työviikko 40-tuntiseksi, niin voitaisiin säästää 2,5h jokaiselta työntekijätä kaikenmaailman raportoinnista. Tietoa kerätään kyllä, mutta tiedon uskottavuus ei ole riittävää (esim. vertailukelpoisuus). Siihen nähden kuinka paljon tiedon keräämiseen käytetään henkilötyötunteja (eli rahaa), niin tietoa hyödynnetään naurettavan vähän. 

Päiväsakkojen korotukset varmasti tuovat lisää tienestiä valtiolle. Kyseenalaista on tietenkin se, että onko Poliisin tehtävä kerätä rahaa valtiolle vaiko valvoa turvallisuutta. Kaasujalka-lehdessä (05/2015) on hyvä artikkeli aiheesta otsikolla "Pääasia, ettet aja ylinopeutta, muusta viis!"

[liikennelääketieteen professori Timo] Tervo arvostelee erityisesti sitä, että nopeusriskejä korostaessaan viranomaiset syrjäyttävät todellisen ja merkittävän turvallisuusriskin - kuljettajan tilan. Vakavimman vaaranhan aiheuttavat humalassa tai huumeissa ajavat sekä mielenterveys- ja muista sairauksista kärsivät kuljettajat. He esiintyvät ylivoimaisena enemmistönä ylinopeudellakin aiheutettujen kuolonkolarien tilastoissa.

Pikkurikosten kevennetty menettely on kyllä erittäin hyvä idea. Samaa voisi soveltaa myös vähän suurempiinkin rikoksiin. Esimerkiksi Ulvila-keissi oli todellinen farssi. Kaksi vuotta vatvomista ja lopulta äityli todettiin syyttömäksi. Syyttäjän tulisi jossain vaiheessa todeta, että eipä meillä nyt ole tarpeeksi näyttöä tuomion antamiseksi, joten heitetään pyyhe kehään. Toivottavasti kyseinen syyttäjä saa potkut. Ei siis sen takia, ettei saanut tuomiota aikaiseksi, vaan sen takia ettei tajunnut lopettaa ajoissa.

Huonot kohteet

Lääkekorvaukset ovat korvamerkityintä rahaa jota vain voi olla. Rahat menevät apteekkien pyörittämiseen ja ihmisten terveyden/hyvinvoinnin edistämiseen. En oikein ymmärrä miten tällainen säästökohde on edes tullut jonkun mieleen. Ehkäpä on pohdittu, että saadaan vanhukset nopeammin pois kuluttamasta yhteiskuntaa.

Tekesin t&k-avustukset. Tämäkin on mystistä. Sipilä on sentään DI, joten luulisi hänen arvostavan tekniikan tutkimuksen edistämistä. Kyseiset avustukset ovat mitä parhain tuki pienille yrityksille, jotka pohtivat laajennusmahdollisuuksia. T&k vaatii melkoisen sijoituksen, mutta ei kuitenkaan ole varmaa, että löytyy jokin kohde joka on kaupallisesti kannattavaa. Tällöin voi olla, että firma menee nurin, jos tätä varten joudutaan ottamaan lainaa. Toisaalta, jos kohde löytyy, niin yritys pääsee laajenemaan, mikä tarkoittaa lisää rahaa valtion kassaan alv:in, yhteisöveron ja tuloverojen muodossa.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusten väljennykset ja opintotuki! Tässä on kaksi asiaa, joista EI LEIKATA. Vanhusten hoito on jo muutenkin niin retuperällä, että pohdituttaa eletäänkö täällä yhteiskunnassa ollenkaan. Opintotuesta olen kirjoitellut aiemminkin.

Toisin kuin monet muut tuet, opintotuki on vastikkeellista. Ei riitä, että on kirjoilla koulussa, vaan opintojen pitää myös edistyä. Opintotuelle on myös enimmäismäärä: 70 opintokuukautta, eli käytännössä noin kuusi vuotta. [...] Vain marginaalinen osa väestä oikeasti käy koulua vain sen takia, että sillä voi välttää työnteon. Suurin osa kuitenkin haluaa kouluttautua ammattiin tai tutustua mahdolliseen tarjontaan ennenkuin oma ala löytyy.

Opintotuki on vähän kuin yllä mainittu t&k-avustus. Jos opiskelija valitseekin väärän alan, niin on aika v-mäistä maksaa lainaa takaisin.

Joukkoliikennetuen alentaminen. Tämäkin on yksi kummallinen säästökohde. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoroja syrjäseuduilla joudutaan vähentämään, mistä seuraa työttömiä kuskeja, vähemmän innostusta lähetä shoppailemaan ja menetettyä vapaa-aikaa. Toistaalta yksityisautoilu lisääntyy, mistä taas tulee veroja. Tällöin kuitenkin ruuhkat kasvavat, ympäristö kärsii ja ihmisten hermostuneisuus kasvaa. Lisäksi tarve parkkipaikoille kasvaa, mutta mistäs kaupunkeihin onnistutaan taikomaan lisää tilaa?

Puuttuvat kohteet

Kulttuurituki. On hyvä, että kulttuuriin laitetaan ainakin jonkin verran rahaa. Olisi sääli, jos joku kulttuurillisesti merkittävä kohde tuhoutuisi iäksi, mutta kun kaikenlaista roskaa tuetaan suurella rahalla, niin kyllä hirvittää. Moni kohde voisi toimia pääsymaksuilla tai vastaavilla. Erityisesti ulkomailta tänne viime aikoina rantautuneet kulttuurit eivät mielestäni tarvitse kummempaa tukea.

Höpötieteet. On hyvä, että tietoa kerätään ja ymmärrystä lisätään, mutta kuinka monta professuuria tarvitaan tutkimaan feminismiä, mediaa tai filosofiaa? Tutkimuksen tekeminen ei ole halpaa. Ihan nollille en näitä vääntäisi, sillä jonkin tason yleissivistys pitäisi näistäkin olla. On myöskin muistettava, että Suomen kulttuuria tai suomalaista yhteiskuntaa tuskin kovin moni muunmaalainen keksii tutkia. Olisi kuitenkin hyvä, että tutkimusresurssit keskittyisivät aloihin, joista mahdollisesti nousee uusia yrityksiä, joiden tiedolla joko luodaan säästöjä, joiden tiedoilla nostetaan (kustannustehokkaasti) hyvinvointia tai joista seuraa jotain muuta vastaavaa taloudellista kannattavuutta.

Uskonto. Kirkon kautta pyörii rutkasti rahaa ja olisi hyvä, että verokarhun kouraan päätyisi tuntuva osa tästä toiminnasta. Enpä kuitenkaan ole yllättynyt, ettei tätä kohdetta ole listalla.

Toinen kotimainen kieli. Nyt kun RKP on viimeinkin jätetty rannalle olisi korkea aika luopua pakkoruotsista.

Suurtuloisten tuloverotus erityisesti ulkomailla asuville. Myös yhteisöveron kiertämisestä ulkomaiden avulla pitäisi verottaa jollain tavalla. Kun listaa katsoo, niin maksumiehinä ovat lähinnä vähätuloiset. Kyllähän tietenkin valtion menoista suurin osa menee vähätuloisten tukemiseen, joten sinänsä on ymmärrettävää, että leikkaukset kohdistuvat heihin, mutta kun listassa ei ole yhtään kohtaa joka suorasti kohdistuisi hyvätuloisiin, niin kyllä osoittaa huonoa makua.

Lisäksi olisi pitkä lista pienempiä kohteita, kuten kansanedustajan sopeutumisraha, puoluetuet, virkamiesvakanssit jne. Toki myös EU-maksuista voitaisiin yrittää säästää. Kun kerran valtiolla menee huonosti, niin pitäisi olla niin päin, että EU:sta saataisiin rahaa. Erityisesti tällä hetkellä, kun Venäjään vientiä on rajoitettu EU:n toimesta, niin olisi ihan aiheellista saada jotain korvausta tästä, kun se Suomea satuttaa sattuneista syistä enemmän kuin monia muita EU-maita.

Hankalat kohteet

Loput kohteet ovat hieman kyseenalaisia. Lähtökohtaisesti jokainen leikkaus sattuu, mutta jos jostain pitää leikata, niin jostain pitää leikata. Minulle on myös hieman epäselvää esim., mitä ara-asuntojen vuokralaisvalinnoilla tarkoitetaan. Vuokrataanko rikkaille suuremmilla vuokrilla vaiko vain harvoille ja valituille superköyhille, jolloin pienituloiset ovat yksityisillä markkinoilla?

Myös korkeakoulututkinnoista leikkaaminen kuulostaa aluksi vähän nihkeältä, mutta toisaalta, jos kandin papereilla pärjää töissä, niin eipäs siinä kai sitten mitään.

Yleisesti ottaen hieman vaikea arvioida leikkausten vaikutuksia varsinkin, kun ei tiedä paljonko rahaa jää kohteiden käyttöön. Saas nähdä mitä näillä leikkauksilla saadaan aikaan. Ainakin saadaan aikaiseksi paljon melua oppositiossa, joten jännityksellä odottelen millaisia varjoleikkauslistoja sieltä tulee esille.

-PYO

Otaniemen teekkarimiesten mustanmaalausta

Naamakirjan kautta törmäsin Lotta Aarikan kirjoitukseen Otaniemen sukupuolittuneesta rakenteesta. Tuo on itseasiassa jatko pääkirjoitukselle, mutta linkkaan sen näin päin, koska itse luin nämä näin päin. Follow up -kirjoitukseen on lainattu kokemuksia monilta teekkarinaisilta. Luin noita hieman ristiriitaisin tuntein. Välillä tuntui, että kylläpä taas jaksetaan rutista pienistä ja välillä suorastaan otti päähän, että kulttuuri, josta minäkin olen kotoisin ja arvostan, on toisinaan noin syvältä. Kaikenkaikkiaan jäi kuitenkin enemmän vaikutelma, että yksittäistapauksista on otettu herne nenään joskus syystä, joskus syyttä.

En ole Otaniemessä koskaan asunut, mutta olen siellä pyörinyt sekä opiskelijana ja työntekijänä. Yritin löytää sukupuolijakaumaa, mutta paras mitä eteeni tuli oli HS:n sinkkunuorikartta-artikkeli.

Espoossa miesenemmistö on maan suurin, johtuneeko sitten Otaniemen teekkarikeskittymästä.

Tuo on arvailua, mutta ei välttämättä kovin huonoa sellaista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kyseessä on HS, joten otsikointi ei tietenkään vastaa mittareita. Yksinasuva voi olla myös parisuhteessa. Pikainen haku löysi Espoon asukasrakennetta kuvaavan dokumentin samalta vuodelta (PDF). 16-19 vuotiaita Espoossa oli tuolloin 12 939 ja 20-34v. 53 652. Tuosta arvioiden 18-28 vuotiaita olisi n. 35000. Kokonaisuudessaan Espoosta löytyy 122 287 miestä ja 125 683 naista kyseiseltä vuodelta. Näiden tietojen varassa en kuitenkaan voi kummempia laskuja tehdä. Joka tapauksessa on aika turvallista sanoa, että Otaniemessä vallitsee äijäkulttuuri ja on vallinnut vuosikymmeniä. Merkittävänä syynä lienee vahva miesvaltaisuus alueella.

Opiskelijat ovat aika villejä ja Otaniemi on oikeastaan ainoa oikea kampus koko maassa, joten meno on sen mukaista. Kannattaa käydä nyt Wappuna siellä vähän vilkuilemassa menoa, niin saa paremman kuvan Otaniemen luonteesta. Kun soluasunto on täynnä äijiä, niin en yhtään ihmettele, jos siellä vallitsee äijämeininki. Jos koko kerros on täynnä äijiä, niin sama. Jos koko talo on täynnä äijiä, niin sama. Se, että tällaisista porukoista on sitten muodostunut virallisempia äijäpiirejä ei pitäisi olla ihmetys. Historia on täynnä äijäklubeja muodossa tai toisessa. Veljespiirissä on jotain, mitä on vaikea selittää, mutta se nyt vain on jotenkin tärkeää miesten mielenterveydelle, varsinkin nuorten joukossa, kun vielä ollaan villejä ja vapaita tekemään juttuja, joita ei sitten isänä enää oikein voi tehdä. En usko, että naiset kovin hyvin ymmärtävät tätä ilmiötä tai kykenevät siihen ottamaan osaa. Samalla tavalla uskoisin, että naisilla on samantyyppisiä mimmikerhoja, joita miehet eivät ymmärrä. Haluaisinko liittyä johonkin tuollaiseen mimmikerhoon? Tuskinpa. Haluaako joku nainen sitten liittyä äijäkerhoon? Näemmä. Nimimerkki kvartsi kysyy kommenttiosastolla:

1. Jos Sitsimiesliiton tai Luolamiesten kaltaisiin yhdistyksien edellytetään hyväksyvän myös naisjäseniä, puututaan silloin AYY:n yhdistysrekisterin toisen listan yhdistysten sisäiseen toimintaan. Miksi nämä kaksi tapausta eivät saisi valita jäseniään kuten parhaaksi katsovat?
2. Mainitset molemmissa postauksissasi verkostoitumismahdollisuudet osana yhdistysten toimintaa. Antamasi esimerkkijärjestöt eivät kuitenkaan selvästikään ole esimerkiksi Akustiikan aineopiskelijoihin verrattavissa oleva työelämälähtöinen yhdistys, jonka tehtävänä on selvästi pitää yhteyttä yritysmaailmaan ja verkostoitua alan sisällä. Kuitenkin verkostoitumista tapahtuu ”itsestään” epävirallisissakin porukoissa. Pitäisikö kaikkien järjestöjen olla avoimia kaikille jäsenille?

Tähän Aarikka (nim. lamaar) vastaa:

1. Minä en edellytä, minulla ei ole sitä valtaa. Minulla on tämä blogi. Se on minun valtani. [...]

2. Olet ihan oikeassa, että ammatillinen verkostoituminen tapahtuu varmaan ensisijaisesti killoissa ja ammattiainekerhoissa. Uskon kuitenkin, että kerhoilla ja niiden naiset ulossulkevalla rekrypolitiikalla on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Suoria vaikutuksia on mielestäni se, että miehet oppivat etsimään lahjakkuuksia ja hyviä tyyppejä vain toisista miehistä ja miehisestä olemisen tavasta – verkostoitumaan toisten miesten kanssa. Epäsuoria on esimerkiksi se, että tekniikan ala mielletään edelleen miesten alaksi. Yksin kerhot eivät toki selitä mitään näistä vaikutuksista, mutta ne ovat jokin osa – sellainen osa, joka olisi helposti muutettavissa jos vain haluttaisiin.

Tässä alkaa kiteytyä homman ydin. 1. kohdan perusteella äijäkerhot ovat yhdistyksiä, joilla on vapaus valita jäsenensä. Jos he haluavat olla miesjäsenistä koostuvia, niin heillä on se oikeus. Palaan kakkoskohtaan kohta.

Kuten olen monta kertaa sanonut, siinä ei ole mitään ongelmaa, jos kaveriporukat luovat sukupuolisesti homogeenisen porukan vaikka tuossa mainitsemassasi ”turva”-tarkoituksessa. Kuitenkin, edelleen: kun kyseessä on yhdistys, jossa asuu valtaa, ja joka ylläpitää teekkarikulttuurin kulmakiviä kuten wappulehtiä, se on mielestäni ongelma, että naiset kategorisesti suljetaan ulos.

Aarikan mielestä on siis täysin OK, jos äijät perustavat äijäkerhon, mutta siinä vaiheessa, kun äijäkerho saa suosiota ja sitä myöten näkyvyyttä, niin äijäkerhon sääntöjä tulisi muuttaa. Kommenttien perusteella sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että naisia on mukana Wappu-lehtien toimituksessa, joten mitään kategorisesti ulossulkemista ei ole, vaikka olisivatkin siellä vähäpätöisissä rooleissa. Nimimerkki Ansku:

Näissä kommenteissa jatkuvasti nousee esiin omituinen argumentti, että on laillista perustaa yhdistyksiä, jotka ottavat jäsenikseen vain miehiä. Asian laillisuus ei tarkoita, että se olisi oikein ja ettei sitä voisi ylioppilaskunnan tasolla kyseenalaistaa.

On kyllä totta, että kaikki laillinen ei ole oikein ja kaikki laiton ei ole väärin. Mutta, kuten monet muutkin pintapuolikriitikot, Ansku ei esitä mitään rakentavaa ehdotusta, miten tilanne korjattaisiin. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja vapaa yhteiskunta. En millään näe tässä tapauksessa syytä, miksi yhdistyslakia pitäisi muuttaa siten, että kaikki olisivat tervetulleita mihin tahansa yhdistykseen. Mitähän siitäkin tulisi jos suuri joukko ulkopuolisia liittyisi taloyhtiön yhdistykseen ja rupeisi harrastamaan mielivaltaista äänestämistä siellä? Mutta kurkataanpa nopeasti Aarikan oleellisimmat taustat.

• Aloitin opinnot Turun yliopistossa syksyllä 2007. Pääaineeni oli folkloristiikka
• Kandidaatintutkielma: ”Emmää sillai porii niinko puhu”. Porin murre puheessa tiedostettuna ja tiedostamattomana. (2011)
• Pro gradu -työ: “Mitä iloo siit o ko se o samallai kaikil”. Porilaissyntyiset ja Poriin muuttaneet nuoret aikuiset aluepuhekielen puhujina ja tarkastelijoina. (2014)
• Aloitin työt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntijana elokuussa 2011.

Nämä nähdessäni hieman hämmästyin. Aarikka ei siis itse ole opiskellut Otaniemessä. Hän on AYY:n asiantuntija, ei opiskelija eikä yliopiston henkilökuntaa. Paikallisuudesta en tiedä, mutta veikkaan, ettei Aarikka asu Otaniemessä. Mielenkiintoisintahan tässä jupakassa on tietenkin se, että miten folkloristiikan kandista tulee asiantuntija edunvalvonnassa. Aarikka mainitsee kesätyökokemuksensa ammattiliitosta, mutta se on samalta vuodelta kuin tuo asiantuntijapesti. Itselläni on omalta alalta maisteritason koulutus ja n. 10 vuotta työkokemusta. Pidän itseäni asiantuntijana, mutta vain hyvin suppealta osalta tuota alaa. Ehkäpä asiantuntijalla on kaksi eri merkitystä. Enpä mene siihen kuitenkaan enempää sillä, asiat keksutelevat, eivät ihmiset. Näen kuitenkin oleelliseksi mainita, että Aarikan kokemukset Otaniemestä perustuvat AYY-toiminnan kautta tapahtuneisiin. Näistä Aarikka kertoo itse pääkirjoituksessaan.

Ihminen, joka on viettänyt kanssani 15 minuuttia tietää, että huumorintajuni on mauton ja kiroiluni sujuvaa.

Ah, ainakin joltain osalta ollaan samalla viivalla, joskin huumorini on myös maukasta useasti.

Kun aloitin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa meni jonkin aikaa, että äkkäsin kerhojen olemassaolon. Ensimmäinen ajatukseni niistä kuultuani oli ”mitä vittua, 2010-luvulla srsly dudes?!?!”, mutta en sanonut mitään. Olin 23-vuotias humanistinainen Turusta. En kokenut, että minulla on oikeus arvostella.

Luulisi, että AYY-yhdistykset äkkäisi heti ensimmäisenä päivänä, tai todennäköisemmin, jopa siinä vaiheessa kun scouttaa tulevaa työnantajaansa. Hieman outoa muuten, että Aarikan mainitsemia Sitsimiesliittoa taikka Luolamiehiä ei löydy tuosta listasta. Julkku kyllä löytyy. Julkku siis julkaisee joka toinen vuosi tuollaista Wappu-lehteä. Joka toinen vuosi Wappu-lehtenä on ÄPY, johon liittyvää yhdistystä en pikavilkaisulla löytänyt. Kaipa kaikilla on oikeus arvostella, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi uskottavuutta. Jos luonnontieteilijä Espoosta rupeisi arvostelemaan Turkulaisen humanistisen yliopistöjärjestön toimintaa, niin tuskinpa nuo sitä kovin vakavissaan ottaisivat.

Kun vuonna 2012 kuulin järkevän ja skarpin luolamiehen suusta sanat:”Ootteko te koskaan lukeneet sellasia wappulehtiä, jota naiset on tehneet? Ne on kaikki aivan paskoja!”, istuin sohvannurkassa täysin typertyneenä. Olen palannut tuohon hetkeen ajatuksissani monta kertaa. Jos nyt olisin samassa tilanteessa sanoisin tuolle miehelle, että ymmärtääkö hän juuri käytännössä sanoneensa, että minulla ei ole huumorintajua, koska olen nainen.

Ottamatta nyt juurikaan kantaa siihen ovatko Wappulehdet keskimäärin epäpaskoja, niin täytyy tunnustaa, että en ollenkaan tiedä olenko lukenut naisten tekemiä Wappulehtiä. Tuskinpa itse eroa huomaisin. Huomaan kuitenkin eron luolamiehen ja Aarikan sanomissa. Nyt seuraa viikon lukijatehtävä, etsi yksi ero seuraavista väittämistä. Luolamies: "tähän mennessä naisten tekemät Wappulehdet ovat olleet paskoja". Aarikka: "sinulla ei ole huumorintajua, koska olet nainen".  

Aloin ymmärtää, miten syvällä asenteet ja stereotypiat ”naisesta” istuvat, ja miten niiden annetaan elää ja rehottaa. Miten ne työelämään siirtyessä minnekään katoaisivat?

Insinöörinä kysynkin, no miten syvällä ne sitten istuvat? Saisiko jotain numeroita, niin ymmärtäisin paremmin? Enpä tietenkään saa, sillä Aarikka edustaa humanistista linjaa, jossa voidaan sanoa jonkin olevan enemmän kuin jokin, mutta sitä ei tarvitse perustella, että millä mittarilla moinen päätelmä on muodostettu. Ajatus siitä, että opiskeluaikoina muodostetut asenteet eivät myöhemmin poistuisi on täysin mielipuolinen. Vaikka kuinka moni on ollut opiskeluaikanaan fiksu ja poliitiikan suhteen asiantunteva. Mutta mites sitten kävikään, kun ikää tuli lisää ja työelämä toi todellisuuden eteen?

Olen tutustunut työni kautta moniin viisaisiin ja humaaneihin herrakerholaisiin. Olen käynyt heidän kanssaan vuosien varrella pitkiä ja väsyttäviä keskusteluja siitä, miksi kerhot eivät vieläkään rekrytoi naisia. Argumentit kiertävät kehää ja toistuvat sanasta sanaan niin samankaltaisina, että niistä oli aika helppo kirjoittaa tällainen excel.

Paitsi, että tuo ei ole excel, vaan Google Sheets-taulukko/spreadsheet. Kuulostan ehkä pikkutarkalta, mutta sitä insinöörityössä vaaditaan. Pienet yksityiskohdat ovat insinööreille lähes elämäntapa. Jälleen kerran tulee mieleen sellainen, ettei Aarikka ihan ymmärrä kritisoimaansa. Palaan tuohon "exceliin" lopuksi (en ole sitä tätä kirjoittaessa tarkemmin vielä katsonutkaan).

Suurimpana ongelmana näen sen, että mieskerhot ja miesnormatiivinen kulttuuri Otaniemessä on tabu. Kaikki keskustelunavaukseni keskustelukumppanini sukupuoleen tai asemaan katsomatta alkavat olkien yli vilkaisulla, sen tarkistamisella, että kuka kuulee.

Kovin värikästä kieltä. Mieskerhoista en niin osaa sanoa, kun en heidän toimintaansa tunne (kerran eksyin johonkin salakappaan otaniemessä, mutta tuosta tapauksesta ei ole niin selkeää muistikuvaa, että osaisin sanoa ketkä sitä pyörittivät). Miesnormatiivinen kulttuuri on kyllä tunnistettu ja tunnustettu asia Otaniemessä, TKK:lla ja Aallossa. Ainakaan oman kokemani perusteella mistään tabusta ei ole kyse.

Asiasta keskusteleminen pelätään otettavan kerhojen parissa sodanjulistuksena, ahdisteluna ja painostamisena. Koska kerhoilla on kiistatta valtaa ja niissä toimii yhteisön arvostamia jäseniä, kaikenmoista skismaa ja paskamyrskyä halutaan vältellä. 

Nyt alkaa mennä jo hieman salaliittoteorian puolelle. Kaipa kerhoilla on jotain valtaa, mutta onhan heillä vastuutakin. Mistään suuresta vallasta ei kuitenkaan ole kyse. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että kyseessä on kerho, johon jäsenet kutsutaan hyväveliverkostosta. Vaikka olisit miessukupuolinen, niin ei kerhoon pääsemisestä kannata unelmoida ilman suhteita. Myös yhteisön arvostus on kovin kyseenalainen käsite. En oikeasti osaa nimetä yhtäkään yhdistyshenkilöä nimeltä pl. AYY-henkilöstö yms. Otaniemessä toimii liuta erinäiköisiä kerhoja, yhdistyksiä, kiltoja ja mitä lie. Kuten nimimerkki kvartsi aiemmin totesi, niin tuollaiset pidetään-hauskaa-kerhot eivät ole siellä (työpaikka)verkostoitumisen pääjoukossa. Ja onhan muitakin tapoja verkostoitua, itse olen löytänyt tuttuni lähes täysin yliopistokerhojen ulkopuolelta. Voi olla, että heillä on illuminatiin yhteyksiä ja salakavalasti he antavat kuvan minulle, että heillä ei ole vaikutusvaltaa, mutta en tällaisille teorioille anna paljoa painoarvoa. Jotenkin tässä annetaan Wappulehdelle helkkarin moinen painoarvo. Mikähän lie moisten levikki? Ja tuskin työnantaja katsoo positiiviseksi, jos CV:ssä lukee salakapakan pitäjä ja huumorilehden pakinoitsija.

Otaniemi ja sen opiskelijakulttuuri on monessa mielessä outo rinnakkaistodellisuus. Rakastan teekkarikylän kyläkulttuuria, jossa naapuria moikataan ja tippuneet avaimet ja hukkuneet kengät löytävät FB-ryhmän kautta omistajansa. Arvostan ja ihailen teekkareiden tekemisen meininkiä, analyyttistä ajattelua ja kieli poskessa kujeilua.

Jes!

Kaikki nämä hyvät asiat saavat minut entistä ahdistuneemmaksi siitä, että herrakerhot ovat normaaleja. Ne hyväksytään, koska teekkarinaiset eivät koe voivansa vaikuttaa tilanteeseen. Ja tämän teekkareille ominaisen pragmaattisen ”tosiasioiden hyväksymisen” he kantavat mukanaan työelämään, joka palkitsee heidät pienemmällä palkalla ja heikommilla etenemismahdollisuuksilla kuin mieskollegansa.

Hei nyt oikeesti! Se, että pieni osa äijälän kerhoista on äijäkerhoja ei kyllä tarkoita sitä, että teekkarinaiset olisivat alistettuja niin pahasti, että vammautuvat loppuelämäkseen. Tällainen propaganda alkaa mennä samalle tasolla kuin Ameriikoissa aikoinaan syytettiin Heavy Rock-musiikkia nuorten pahoinvoinnista. Kun huomio kiinnitetään johonkin täysin sivuseikkaan, niin itse pääilmiö jää elämään ja pahimmassa tapauksessa vahvistuu. Itse kiinnittäisin enemmän huomiota esim. seuraaviin: a) palkkaako yliopisto sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. b) suosittelevatko proffat sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. c) onko kiltatoiminnassa sopivassa suhteessa myös vähemmistön edustajia. d) onko yliopiston linjaus nollatoleranssi syrjinnälle. Myönnän, että sopivassa suhteessa on epämääräinen käsite, mutta minulle ei makseta tarkemman määritelmän tekemisestä. Sitä varten on joukko byrokraatteja, jotka nostavat liksaa.

Minä olen tehnyt sitä, mitä yhteisön ulkopuolisena sisäjäsenenä voin: olen haastanut kerholaisia ja miehiä kohtaamaan ja myöntämään tämän vääryyden ja toimimaan sen korjaamiseksi.

Todennäköisesti tämä on vain pahentanut asiaa. Se, että (täysin) ulkopuolinen henkilö tulee sanomaan toisille, että toimitte väärin - kyllä minä tiedän paremmin, ei useinkaan johda avoimuuteen vaan tiukempaan poteroitumiseen.

Olen yrittänyt kannustaa ja voimauttaa asian tolaan tottuneita naisia vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua ja tasavertaista paikkaa teekkariyhteisössä. Olen päättänyt, etten kilistä lasia kummassakaan kerhotilassa – tällä en oleta olevan mitään merkitystä, mutta se on itselleni symbolisesti tärkeää. 

Tässä sentään kaksi erittäin hyvää toimintaperiaatetta. Mikäli kohtelu ei miellytä, vaatikaa parempaa. Pitäkää huolta omista oikeuksistanne. Boikotoikaa tahoja, jotka mielestänne tekevät väärin. Nämä toimivat oikeastaan kaikkeen. Nimimerkki Jukka:

Voisiko historian aikana kehitetyn hienon kulttuurin lytistämisen sijaan kehittää naisten tai tasa-arvoon perustuvaa lehtitoimintaa? Kai kuka tahansa porukka saa alkaa julkaista lehteä ja kasvattaa sen brandia vapaasti kohti teekkariutta. Mkset valittamisen sijaan tee näin?

Tämä on vapaan kapitalismin hienoimpia puolia. Sinulla on täysi oikeus tuoda markkinoille parempi tuote. Siis jos vain tahtoa ja taitoa riittää... siihenhän homma usein kuseekin. Kyllähän se on helppo kotisohvalta huudella, kun lätkäjoukkue ei osaa tehdä maaleja, mutta jos pitäisi itse laittaa luistimet jalkaan, niin alkaakin löytyä rannevikaa, ikää, heikkoa taustaa, parempaa tekemistä jne. jne. jne.

Että miksi minä en tee wappulehteä? No koska minä en ole teekkari, enkä halua tehdä wappulehteä.

Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jos ei ole intoa tehdä työtä vaikuttavuuden eteen, niin ei sitä tule saamaan (paitsi ehkä tuurilla tai rahalla).

Lisäksi haluan painottaa, että minä en lyttää mitään enkä ketään. Sellaista ei tekstistäni voi pahalla tahdollaankaan lukea. Arvostan teekkarikulttuuria ja sen perinteitä. En arvosta sukupuoleen perustuvaa järjestelmällistä syrjintää vuonna 2015.

Arvostat teekkarikulttuuria, mutta vain hyviltä puolin. Kirjoituksessa mainitset skarpin luolamiehen, joka puhuu mielestäsi sontaa. Kyllä minä tuon nyt ilman pahaakin tahtoa tulkitsen kyseisen yksilön lyttäämiseksi. Ei sen puoleen, kyseinen yksilö vaikuttaa puheidensa perusteella virstapäältä, joten lyttääminen on ihan oikeutettua/aiheellista. Miksi väittää, ettei moista tee, kun tekee ja ihan hyvästä syystä? Siltoja ei rakenneta epärehellisyydellä. Nimimerkki Malja:

Mikset kirjoittanut yhtä pitkää kirjoitusta siinä tapauksessa miesten pakollisesta asepalveluksesta?

Aarikka:

En kirjoittanut miesten pakollisesta asepalveluksesta, sillä sen puolesta puhuvat jo monet. Tämän puolesta ei puhunut kukaan.

Heh. Ymmärrettävistä syistä Aarikalla sattui tässä pieni lapsus. Kyseessähän siis on vastustamisesta, ei puolestapuhumisesta, kummassakin tapauksessa. Itse olen tehnyt (löyhän) periaattellisen päätöksen, etten ota tosissaan ketään tasa-arvon puolesta puhujaa, jos varusmiespalvelus ei ole kärkisijoilla agendoissa. Selkämpää, vaikuttavampaa ja helpommin korjattavaa epätasa-arvoilmiötä saa kyllä hakea. Mutta hei, kyseessähän on perinne (YT-video). On muuten aika vaikea sanoa, kumpi järkytti enemmän; se, että Stubb sanoi tuon ihan oikeasti ääneen televisiohaastattelussa vai se, että tuon videon julkitulon jälkeen joku vielä äänesti Stubbia. Nyt tulin ajatelleeksi sitäkin, että eipä tuota sairasta kommenttia ole juurikaan ruodittu julkisuudessa. Miksei? Kun joku nobodynäyttelijä kertoo mielipiteensä, niin se päätyy Hesariin, mutta kun pääministerin mielipide on kuin jonkun 50-luvun punaniskan suusta, niin ollaan hiljaa. Outoa...

Mutta katsotaanpa nyt, mitä tuolta "excelistä" löytyy.

Jos kerhoissa olisi naisia, kaikki harrastaisivat seksiä keskenään, mikä pilaisi tunnelman.

Ooookkkeeeejj... Katsotaanpa, mitä muuta "excelistä" löytyy.

Maailmassa on jo tosi paljon kerhoja miehille ja naisille, eikö miehille saa jäädä muutama?

- Saa toki, jos haluamme tukea sukupuolten välistä segregaatiota ja vahvistaa rakenteita, jotka aiheuttavat sukupuolista syrjintää. Jos kuitenkin kannatamme ihmisten tasa-arvoa sekä opiskelijayhteisössä että työelämässä, emme voi pitää perusteltuna järjestäytynyttä ja teekkarikulttuurissa arvostettua toimintaa, joka johtaa sukupuolien väliseen epätasa-arvoon.

Ensinnäkin, lähde kiitos! Onko olemassa jokin tutkimustulos, jonka mukaan opiskelijoiden rajoitetun joukon kerho aiheuttaisi myöhemmin epätasa-arvoa. Mielellään sellainen tutkimus, jossa yksi kerho aiheuttaa suuren yhteisön joukossa tätä ilmiötä, mutta tyydyn kuitenkin edes sellaiseen tutkimukseen, jossa ilmiö osoitetaan toteen edes kerhon jäsenten kohdalla. Toiseksi, ihminen koostuu muistakin attribuuteista kuin vain sukupuoli. Kuinka monen attribuutin perusteella pitää olla valmis joustamaan yhdistystoiminnassa, että ollaan reiluja. Jos 100 kuulapäätä liittyy somalijärjestöön ja terrorisoi äänestykset viemäriin, niin olisiko se kiva ja kaunis tulevaisuus?

Pitäisikö sitten myös mies- ja naiskuoroihin ottaa molempia sukupuolia? Mihin tämä loppuu?
-Yhdistyksissä kuten kuoroissa sukupuolisegregaatio on perusteltua, sillä sukupuoli vaikuttaa suoraan niiden toiminnan päätarkoitukseen (kuorolaulu: mies- ja naisäänialat). Vappulehtiä toimittavista ja teekkarikulttuuria ylläpitävistä kerhoista ei voi kuitenkaan sanoa samaa.

Eihän ääniala ole välttämättä sukupuoleen sidottu, mutta ehkä se menee hieman saivartelun puolelle. Jos Wappulehdet edustavat äijä-huumoria, niin eikös silloin äijämäisyys ole yhtälailla perusteltua kuin kuorossakin?

Naisilla on myös omia kerhoja, miksi syrjintä ei ole niiden kohdalla huono juttu?

-On totta, että tiettävästi on olemassa ainakin yksi vain naisia kutsumenettelyllä valitseva kerho, Suokanat. Kyseinen kerho on kuitenkin huomattavasti toiminnaltaan löyhempi (se ei julkaise lehteä, sen tunnuksia ei mielletä "teekkariuden tunnuksiksi", se ei ylläpidä kerhotilaa). Keskustelu kerhotoiminnan sukupuolisegregaatiosta koskee silti yhtälailla tätä kerhoa.

Kuten edellä mainitsin, niin kerhon laajuuden ei pitäisi olla peruste puuttua sen toimitapoihin ulkoapäin. Rivien välistä olen lukevinani, että Aarikka ei pidä Suokanojen toimintaa, niin pahana kuin äijäkerhojen. Onkohan Aarikka käynyt haastamassa Suokanakerholaisia?

...eihän tällä toiminnalla oikeasti ole mitään merkitystä - ei me täällä mitään työpaikkoja tai luottamustoimia jaeta

-Jokainen Otaniemessä opiskellut ja teekkariyhteisöön kuuluva tietää, että Kerhoilla on valtavasti merkitystä ja kunnioitusta. On totta, että on vaikea osoittaa, miten kerhojen kautta verkostoituminen yksilöä esimerkiksi työelämässä hyödyttää. Siitä huolimatta on valheellista väittää, että kerhoilla ei olisi mitään merkitystä.

Jos ei vielä tullut selväksi, niin olen opiskellut Otaniemessä ja ainakin jossain määrin kuulunut teekkariyhteisöön. En pidä kerhoja mitenkään merkityksellisinä tai kunnioitettavana. Tokihan parina ekana opiskeluvuotena on aika ihailtavaa, että toisilla hienot haalarit ja bileet joka pe, la ja su, mutta sen jälkeen ihailu kyllä katoaa nopeasti. Aarikka ei ole opiskellut Otaniemessä, eikä kuulu teekkariyhteisöön. Ymmärtääkseni Aarikalla ei ole juurikaan kokemusta yrityspuolelta rekrytoinnista. Hänellä ei siis ole mitään kokemusta tai tuntemusta asiasta, mistä hän yllä kirjoittaa. Hän myöskin tunnustaa, ettei omista mitään evidenssiä puhumansa ilmiön suhteen. Tämä ei kuitenkaan estä häntä tekemästä melkoisen kovaa väittämää.

...tää on vaan kateellisten itkemistä. Onhan tuolla valtavasti miehiäkin, joita ei kutsuta jäseniksi!

-Kutsumenettelyllä jäsenensä valitsevista kerhoista voi olla montaa mieltä ja on totta, että ulkopuolelle jää paljon miehiäkin. Tämä on kuitenkin kokonaan toinen keskustelu. Me haluamme puhua nyt siitä, että kerhojen toiminna ulkopuolelle jätetään järjestelmällisesti kokonainen joukko ihmisiä yksinkertaisesti yhden ominaisuuden vuoksi - he sattuvat olemaan naisia. Tähän ominaisuuteen - sukupuoleensa - kukaan ei voi vaikuttaa, ja sen perusteella kategorisesti ulkopuolelle jättäminen on yksinkertaisesti sukupuoleen perustuvaa järjestelmällistä syrjintää, eikä se siitä muuksi toivomalla muutu.

Kokonaan toinen keskustelu? Eikö jäsenvalintamenettely muka liity jäsenvalintamenettelyyn? Vai onko tarkoitus, että keskustellaan asiasta vain yhdestä näkökulmasta? Jos nyt lähdetään kategorisoimaan, niin käytetään hihasta vedettyä lukua 1/3 kuvaamaan teekkarinaisten määrä Otaniemessä. Wikipedian mukaan TKK:lla opiskeli silloisina aikoina 15 000 opiskelijaa/jatko-opiskelijaa. Luku kuulostaa hurjalta, mutta muut mainitut luvut vaikuttavat uskottavilta. Ehkä jatko-opiskelijoiden määrä jotenkin vääristää tulosta. En tiedä. Käytän silti tuota, koska parempaa lukua ei ole tarjoilla. Tällä periaatteella miehiä olisi siis 10 000 ja naisia 5000 opiskelijaa. En ole äijäkerhoon kuulunut, mutta veikataanpa nyt, että moiseen kuuluisi jopa 15 henkeä. Näistä siis 5 tulisi olla naisia, jos mennään suhteutettuna. Vääryyttä kokee siis nuo viisi naista, joiden sijasta onkin valittu mies. Promille naispuolisista opiskelijoista joutuu syrjinnän kohteeksi. Kamalaa!

Samaan aikaan toisaalla. 30 vuotta täyttäneiden miesten ikäluokasta varusmiespalveluksen on suorittanutviime vuosina yli 75 %. Tämän lisäksi on siviilipalvelusmiehet ja totaalikieltäytyjämiehet. Ilmeisesti se, että 75% miehistä pakotetaan SA INT -kerhoon ei vaikuta juuri mihinkään, mutta tuo teekkarien Wappulehtikerho, johon n. promille teekkareista kuuluu kaataa Suomen talouden ja uskottavuuden tasa-arvon maana. Ihme, jos ei maailmanloppu kohta uhkaa. Nimimerkki DInainen tehköön tästä aiheesta hieman positiivisemman:

Lyhyesti vain haluan myös tuoda esille, että aika erilaisia kokemuksia on… Hyvähän tästä on keskustella (ja omakin kokemukseni on, että keskusteltu on, vaikea ymmärtää tuota tabu-väitettä), mutta en kyllä tunnista omaa Otaniemeäni tuosta millään. Koen myös aika vähättelevänä väitteet siitä, etteivät naisteekkarit uskalla ottaa asiaa puheeksi. Oma kokemukseni on, että Otaniemessä jos missä sai olla sellainen nainen kuin on, ei todellakaan ollut paineita olla ”hyvä jätkä” tai mitään muutakaan. Kokemuksensa kullakin, mutta vähän turhan kärjekästä yleistämistä minun makuuni. Ymmärrän, että tarkoitus oli hyvä.

Tasa-arvoista opiskelu/työilmapiiriä ja Wappua kaikille!

-PYO

HS-toimittajan elämä kuplassa

Helsingin Sanomien toimittaja Hanna Mahlamäki on kirjoittanut analyysin otsikolla "Me suomalaiset emme ole aikoihin jakaneet samaa todellisuutta". Oletin tämän liittyvän Krista Kososen avautumiseen, josta kirjoitin viimeksi. Kyseinen avautuminen on saanut paljon vastinetta. Kyseiseen avautumiseenhan tuo liittyi, mutta ei todellakaan siitä näkökulmasta, mitä kuvittelin.

Soitimme mahdollisimman monelle sellaiselle [taitelijalle], joka oli vaalien alla liputtanut jonkun ehdokkaan puolesta julkisesti. Lisäksi soitimme sellaisille taiteilijoille, jotka tiedetään entuudestaan yhteiskunnallisista asioista mielellään puhuviksi. Moni jätti myös vastaamatta.

Miksi? Miksei soitettu taloustieteilijöille, pääesikuntaan, paperiliittoon, poliisihallitukseen, työttömille jne.? Onko taiteilijoiden mielipide oikeasti sen verran merkittävä, että maamme 'ykköslehden' pitää tiedustella juuri tuolta sakilta mielipidettä vaalituloksesta?  Ja jos pitää, niin eikö voisi käydä skaalaa läpi kokonaisuudessaan? Sen sijaan, että kysellään muutamalta pääkaupunkiseudun tyypiltä, niin eikö voisi hieman laajentaa skaalaa? Kysyttiinkö mielipidettä mm. Mikko Alatalolta, Veltto Virtaselta, Jufo Peltomaalta, Sipe Santapukilta tai muilta, jotka ovat taiteilijoita, joilla on selkeä puoluekanta, mutta ei punavihreä sellainen? Sentään oli Donnerilta kysytty.

Kirjailija Jörn Donnerin mukaan Suomen henkistä tilaa leimaa epävarmuus ja epätietoisuus. "Suomi on poikkeuksellinen länsieurooppalainen maa, jossa – jos saa kohteliaasti sanoa – maalaisarvot jylläävät." Osa kansasta on Donnerin mielestä "äärimmäisen konservatiivista".

Vaikka en Donnerin kanssa ole politiikasta kovinkaan samaa mieltä, niin pidän häntä fiksuna tyyppinä. Yllä olevan voin allekirjoittaa ja sanoman tyylikin on kohtelias. Ei liikaa tunteilua, vaan faktaa kehiin. Suurin piirtein samantyyppisen kommentin antoi Jaakko Kuusisto. Toista laitaa edustaa Pirkko Saisio:

Minusta tuntuu, että vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen .

Yliopistolla kyllä yleisesti on aikalailla vihervasemmistolainen ilmapiiri. Tosin, kun mennään enemmän teollisuutta lähempänä oleviin professuureihin, kuten insinööritieteisiin ja taloustieteisiin, niin oikeistolaisuus alkaa näkyä. Tämä on kuitenkin täysin mutuilua, kuten Saision sanoma. En löytänyt tilastoa, johon viitata, joten tämä on täysinyhdentekevää bittien tuhlaamista.

Hän [Saisio] toivoo tutkijoiden selvittävän perussuomalaisten nousua.

Onhan aiheesta olemassa ainakin Mari K. Niemen väikkäri [PDF]. Tosin tuo on tieteelliseltä tasolta sen verran ala-arvoinen, ettei siitä mitään kannata päätellä. Kun menetelmänä on katsoa, mitä muutama lehti/TV-kanava sanoo yhdestä puolueesta ja sitten toistaa kyseiset jutut, niin heikolla pohjalla ollaan. Yleisestikin se, että Persut lähtökohtaisesti mielletään populistipuolueeksi ei anna uskottavaa asetelmaa objektiiviselle tutkimukselle.

Keitä ovat nämä lähes joka kuudes tai seitsemäs suomalainen? En usko, että kaikki perussuomalaisten äänestäjät ovat rasisteja tai kauniisti sanottuna maahanmuuttokriittisiä – joka on usein sama asia käytännössä. Mutta ehkä minä yritän olla tässä tarpeettoman positiivinen.

Hyvä, että Saisio ei yhtään ollenkaan tässä yleistä. Perussuomalaisilla nyt sattuu olemaan muitakin teemoja kuin maahanmuuttokritiikki niitä voi katsoa vaaliohjelmasta [PDF]. Lienee kuitenkin vaadittu liikaa, että Saision kaltainen mukaviisas oikeasti vaivautuisi edes alkeelliseen tiedonkeruuseen. On paljon kivempi vain kuunnella omaa ääntänsä. Antti Nylén:

 Jäljellä on vain oikeisto. Vasemmisto on kutistunut pelkäksi alaviitteeksi. Mitään ideologista kamppailua ei ole", hän sanoo. [...] Ei ole tapahtumassa kahtiajakoa vaan täydellinen yhdenmukaistuminen. Yhtäkkiä politiikka on vain yksi iso porvari.

Niin, ehkä maailmaa ei kannattaisi katsoa mustavalkoisin lasein ja nähdä politiikka vain yhdellä oikeisto-vasemmisto-akselilla. Sinänsä on myös kummallista, että Persut nähdään aina oikeistona, vaikka heidän kohdallaan on enemmän herravihaa kuin SDP:ssä. Persujen ohjelmassa myöskin painotetaan köyhistä huolehtimista, joskin vain suomalaisista köyhistä. Mutta palataanpa tuohon Mahlamäen analyysiin.

Yllättävää kulttuuriväen vaalienjälkeiskommenttien herättämässä keskustelussa on ollut se, miten kiivaasti ajatuksistaan kertoneita taiteilijoita on paheksuttu sosiaalisessa mediassa. Kommentit siitä, että omaan tuttavapiiriin ei ainakaan tiettävästi kuulu yhtään perussuomalaisten kannattajaa, on tulkittu ylpeilyksi ja ties miksi.

Siltähän tuo kyllä kovasti kuulostaa. Vähän sama kuin sanoisin, ettei tuttavapiiriini kuulu yhtään homoa. Todennäköistä on, että kyllä kuuluu, mutta kukaan ei ole julkihomo, tai sitten en vain ole noteerannut asiaa. Se, että onko sillä suurta merkitystä, onkin sitten toinen seikka. En myöskään lähtisi yleistämään omien tuttavapiirieni kohdalta Suomen kansaa.

Moni täydensi Kososen, Saision ja kumppaneiden puhetta mielessään niin, että he eivät haluakaan tuntea toisenlaisia ihmisiä. Niin he eivät kuitenkaan sanoneet.

Rivien välistä tuollaista on kuitenkin tulkittavissa. Jännää, että Mahlamäki näkee tarpeelliseksi puolustaa paria elitistikuplassa elävää taiteilijaa. Lukikohan Mahlamäki myös lauseet noiden 'täydennyksien' ympäriltä? Ehkäpä sieltä löytyi jotain perusteluja asialle. Ainakin ylempänä lainattu Saision kommentti on sen verta sulkeutunut ja ennakkoluuloinen, että en näe mitään pyrkimystä rakentavaan ymmärtämiseen. Itse saan tuosta sellaisen kuvan, että Saisiolle PS:n kannattaja on kuin jokin jännä eläin, jota voi mennä katsomaan keskipäivällä pubiin, jossa sitä ruokitaan kolmosoluella. 

Itsekin tunnen ihmisiä, jotka eivät tunne yhtään perussuomalaisten äänestäjää. Tunnen myös ihmisiä, joiden lähipiiriin ei taatusti kuulu vihreiden tai vasemmiston kannattajia. Ei se ole ylpeilyn tai nolouden aihe. Se vain on niin. Suomessa on aina ollut arvoiltaan ja elämänpiiriltään erilaisia ihmisiä. Siinä ei ole mitään uutta.

Saa kyllä olla todella suppeat piirit, jos ei tunne yhtään poliittisesti eri päätä edustavaa ihmistä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa ihmisiä on kuitenkin aika helkkaristi. Ymmärtänen kyllä, jos jossain Lapin peräkylässä ei juurikaan törmää kuin samanmielisiin, mutta hieman epäilen tätäkin. Ihan mielenkiintoista olisi kuulla, että onko Kosonen tai Mahlamäki oikeasti tiedustellut jokaisen tuttunsa poliittista vakaumusta. Se, että joku pintapuolisesti vaikuttaa edustavan tiettyä puoluenäkökulmaa, ei tarkoita että näin välttämättä olisi. Itsekin tässä varmaan vaikutan Persujen puolustuksen takia heidän kannattajaltaan, mutta näin ei kyllä ole asian laita. Veikkaisin, että psykologian puolelta löytynee jokin ilmiö, jossa ihminen löytää samantyyppisiä piirteitä tutuistaan. Tällöin vahvasti vasemmistolainen saattaa nähdä tuttunsa myös vasemmiston kannattajina, vaikka näin ei todellisuudessa olisi. (Mikäli joku tämän tyyppinen ilmiö on olemassa, niin pistäkää toki kommenttia!)

Perussuomalaisten rakettimainen nousu eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten ja puolueen aseman vakiintuminen näissä vaaleissa on tehnyt näkyväksi sen, että Suomi ei ole yhtenäiskulttuuri. Emme me kaikki ole asioista samaa mieltä emmekä jaa samaa todellisuutta.

Oho! Vai, että emme jaa samaa todellisuutta. Kyllä se nyt vain on niin, että todellisuus on kaikille sama. Toki eroavaisuutta löytyy siitä, miten näemme ja koemme sen. Merkittävintä on kuitenkin, miten annamme kyseisten näkemysten vaikuttaa toimiimme. Ateistina en esimerkiksi millään näe hyvänä perusteena nykypolitiikalle ohjenuoria keskiajalta tai pronssiajalta. Faktat on faktoja ja asiat joista ei ole tietoa ovat tuntemattomia. Jos faktoja ei usko, niin silloin ollaan huonolla linjalla. Se, että tuntemattomasta on erilaisia arvioita on ihan tervettä.

Suomalaisessa keskustelussa tuntuu olevan aina tavoitteena pyrkiä lopulta konsensukseen.

Yhteiskunnan kannalta on hyvä, että ollaan jokseenkin samaa mieltä asioista. Keskutelun tarkoitus on löytää yhtenäinen linja, vaikka erilaisia näkemyksiä ja lähtökohtia olisikin. Näkisin erittäin pelottavana, jos Suomalainen keskustelu pyrkisi jakamaan kansaa kahtia, joka asiassa.

Jos joku hämmästelee ääneen, että onko täällä todella noin paljon noin ajattelevia ihmisiä, osa suuttuu.

Suuttuminen on kyllä tässä erittäin huono sanavalinta. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että toimittajat tahallisesti käyttävät vihamielisyyteen viittaavia sanoja kuvailleessaan väkeä, joka esittää kritiikkiä. Tuskin juuri kukaan tässä on suuttunut. Lähinnä hämmästellään takaisin, että voiko joku olla noin ummehtunut ja elää noin sulkeutuneessa maailmassa. Maryan Abdulkarim:

Kun Krista Kosonen esittää Kingissä romanimiehen karikatyyriä ja sitten sanoutuu irti rasismista, se on älyllisesti epärehellistä.

Hyvin sanottu siellä takana. Kaksinaismoralismi on mielestäni suurin pahe johon vasemmistolaisuus sortuu tuon tuostakin. Toiseksi suurin pahe on tehdä jatkuvasti kärpäsestä härkänen tai härkäsestä kärpänen riippuen kaksinaismoralismin analyysikohteesta. Lähinnä näistä syistä minun on hyvin vaikea mieltää itseäni vasemmistolaiseksi nykyaikana.

Aurinkoisia pyöräilykelejä kaikille!

-PYO

Eduskuntavaalit 2015 - muutamia ajatuksia

Taas kerran on äänestetty uutta eduskuntaa. Keskusta voitti selkein lukemin, mikä oli jo selvää galluppien perusteella. Ennakkoäänien jälkeen SDP, Kok ja PS olivat samoissa lukemissa. Loppujen lopuksi PS kuitenkin onnistui nousemaan kakkospallille. (Käytän tässä ensisijaisesti edustajapaikkamäärä, koska se merkitsee enemmän kuin prosentuaalinen kannatus).

Pienempien puolueiden keskuudessa Vihreät saivat rutkasti lisäpaikkoja ja muut pysyivät melkolailla samoissa lukemissa, joskin RKP nosti kannatustaan. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden joukosta Itsenäisyyspuolue ja Piraatit nostivat kannatustaan, mutta eivät saaneet edustajaa parlamenttiin. Edellä viitattu materiaali ei anna helposti tietoa siitä, että kuinka kauas edustajapaikka lopulta jäi. Pirkanmaalla Itsenäisyyspuolue sai 0,8% kannatuksen ja Helsingissä Piraatit keräsivät 1,4% kannatuksen.

Edustajapaikat:
Suomen Keskusta    49
Perussuomalaiset    38
Kansallinen Kokoomus    37
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue    34
Vihreä liitto    15
Vasemmistoliitto    12
Suomen ruotsalainen kansanpuolue    9
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)    5
Muut ryhmät    1 (=Ahvenanamaan kiintiöedustaja)

Tulos ei ole niinkään mielenkiintoinen, mutta asetelma on. Viime hallituksesta Vasemmisto ja Vihreät lähtivät kävelemään. Tämän lisäksi Kokoomuksen ja SDP:n välit eivät puheiden mukaan olleet hyvät. Keskusta ja PS ovat molemmat jokseenkin kristilliskonservatiivisia, joten kykenevät todennäköisesti yhteistyöhön. Keskusta ei ole niin EU-innokas kuin Kokoomus ja SDP, joten senkään suhteen ei suurempia yhteistyöongelmia Persujen kanssa ole. Jos KD hyppää mukaan, niin jäädään vielä vähemmistöhallitksen puolelle. RKP on istunut hallituksessa yhtämittaa 70-luvulta lähtien, mutta Persujen kanssa kitka lienee sen verta suuri, etteivät edes RKP:läiset myy itseään hallitukseen mukaan. Vasemmisto ja Vihreät olivat 2011 Persujen vastavoima, joten en usko, että yhteiskuviota löytyy. Näin ollen veikkaisin, että hallituksen muodostavat Keskusta, PS ja Kokoomus (tai ehkä SDP) Vaihtoehtoisesti PS jätetään ulos, jolloin hallituksen muodostavat Keskusta, Kokoomus, RKP ja KD. Keskusta ja PS ovat oppositiotovereita, joten heiltä löytynee yhteinen linjaus. PS on kuitenkin hankala yhteistyökumppani, joten veikkaan, että Keskusta mielummin muodostaa hallituksen jälkimmäisen ehdotuksen mukaan.

Vuoden 2011 tilastoihin verrattuna Keskusta otti selkeän ykköspaikan. Kokoomus keräsi tuolloin 44 paikkaa ja SDP 42 paikkaa. Hallitusvastuu ilmeisesti painoi molemmilta rutkasi paikkoja pois. Olen kuitenkin hieman yllättynyt, miten hyvin Kokoomus pärjäsi suhteutettuna siihen, miten hirveästi Katainen asioita hoiti. Stubb ei myöskään kovin vakuuttavia arvosanoja ole saanut. Perussuomalaiset menettivät yhden paikan, mutta nousivat silti kolmannelta sijalta toiseksi. Tätä ennen PS:n sija on ollut kahdeksas. RKP:n lisäpaikka tuntuu hieman ahdistavalta. Suomenruotsalaisten määrä on laskussa, mutta kannatus silti heilahti hieman ylöspäin. Ehkä epämiellyttävä tunne johtuu siitä, että Eva Biaudet pääsi eduskuntaan melko mittavalla äänisaalilla. Yksittäisten edustajien kohdalta pitänee kuitenkin mainita positiivinenkin valinta: Jyrki Kasvi. Muuten kyllä hieman kummastuttaa Vihreiden suuri äänisaalis.

Kuten yleensäkin, niin tuloksia on kauhisteltu. Voiko Suomessa enää asua, kun konservatiivit valtaavat parlamentin? Perussuomalaiset ovat toiseksi suurin puolue, hui kauhistus ja hyi yäk!

Suomen suosituin keltainen lehti HS kirjoitti artikkelin näyttelijä Krista Kososen mielipiteestä. Hetken piti pohtia, kuka tämä Hollywood-tähti oikein on, mutta sitten välähti. Kerran olen näyttelijättären nähnyt Kingi-ohjelmassa. Tunnustan, en katso paljoa telkkaria. Kosonen ja monet muut taiteilijat ovat avoimesti tukeneet Vasemmistoliittoa.

Ehkä sitä elää itse sellaisessa helsinkiläisessä kulttuurikuplassa, en tunne ketään joka olisi äänestänyt perussuomalaisia

Vaalitulos Helsingin vaalipiiristä: Vasemmisto 9,9% ja PS 11,3%. Kyllä siis Helsinkiläisetkin äänestävät Persuja. Ilmeisesti Kosonen elää sen verta ummikkoelämää, ettei ole ottanut reaalimaailmaan muutamaan vuoteen mitään tuntumaa. On kuitenkin olemassa sellainenkin selitys, että vasemmiston äänestäminen on enemmän okej kuin Persujen. Nuo sikaniskathan edustavat kivikautta ja ovat umpirasisteja yms. En yhtään ihmettele, että Perussuomalaisten kannattajat pitävät pienempää ääntä poliittisesta suuntautumisestaan kuin vasemmisto.

Olihan vaalituloksessa hienojakin asioita myös. Valittiin myös henkilöitä, uusia nuoria ja maahanmuuttajakansanedustajia muun muassa.

Mamuedustajista toinen on Nasima Razmyar (sd) ja toinen Ozan Yanar (vihr). Razmyarin tunnen parhaiten ammattiloukkaantujana ja aktiivisena loanheittäjänä, joten kovin positiivisena en voi valintaa pitää. Yanarista en ole aiemmin kuullutkaan. Elisabeth Nauclér on toki ollut mamuedustajana aiemmin, mutta tämä fakta jäi jopa Sami Borgilta tietämättä. Lisäksi sellainen 'pieni' nimi kuin Ben Zyskowicz on maahanmuuttajataustainen. Wikipedia-artikkelin mukaan syntyessään hän oli Puolan kansalainen, vaikka onkin syntynyt Suomen maaperällä.

Tulos ei edusta minun Suomeani. Minun Suomeeni kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia.

Minun Suomessani tasa-arvoisiin ihmisoikeuksiin kuuluu myös sananvapaus, mutta tätä harvemmin nk. mokuttajat edustavat, vaan mieluusti haluavat hirttotuomiot tuhmasti puhujille, jos aiheena on maahanmuutto tai uskonto.

[Vuokko] Hovatta kertoo, että hänen oma ajatusmaailmannsa on kaukana siitä, mitä perussuomalaiset ajattelevat taiteen olevan.
Heidän mielestään taide ei saisi räyhätä, olla hurjaa ja herättää ajatuksia, vaan sen pitäisi pysyä ruodussaan. Tämä aiheuttaa minulle ahdistusta, myös taiteen nauttijana. Haluan, että taide herättää minussa uusia ajatuksia. Sellaisia, mitä en ole ennen kokenut.

Kuka on Vuokko Hovatta? En tiedä, eikä kiinnosta. Mitä kuitenkin tulee taiteeseen, niin PS kyllä on leikkaamassa taiteelta tukea. Ja leikkaus tosiaan kohdistuu juurikin tekotaiteelliseen paskaan. PS ei kuitenkaan ole kieltämässä moisen taitteen tuottamista. Eli senkun vain lisää spermaa tehosekoittimeen ja nostamaan valtion talous pääsylipputuloilla.

Olisi mukava tietää, että yhtyykö Jussi Halla-aho mielipiteeseen, ettei taide saa räyhätä, olla hurjaa tai herättää ajatuksia. Halla-aho on kuitenkin ollut hevibändissä mukana ja uskoisin, että hänen mielestään on ok piirtää muhammedista pilakuvia. Persuista löytyy kuitenkin hyvin toisenlainen laita, josta myöhemmin lisää.

Oma tulkintani Vasemmistoliiton heikon menestyksen syyksi on huono mainonta. Monesti painotettiin, että kun muut leikkaavat, niin Vasemmistoliitto elvyttää. Vaaliohjelma ei kuitenkaan vakuuta tässä suhteessa. Paria hassua taloutta edistävää bullettia lukuunottamatta koko ohjelma on pullollaan julkisen puolen paisuttamista. Elvyttämisehdotuksista löytyy mm. tämä:

Otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassat, joista verotarkastus voi tarkastaa myynnin ja kirjanpidon vastaavuuden. Tämä on olennainen osa harmaan talouden torjuntaa.

Eli, kun veroja kierretään maksamalla palkat pimeenä ja ottamalla maksuja ohi kassan, niin Vasemmistoliitto ehdottaa, että pakotetaan yrittäjät hommaamaan kalliit kassalaitteet. Tämä kuulostaa lähinnä yläasteen yhteiskuntaopintunnin ryhmätyössä syntyneeltä idealta, ei vakavasti otettavan eduskuntapuolueen pohdinnalta. Kun ohjelma on tätä tasoa, niin en usko, että hallitukseen päästään, enkä ihmettele, että menestys on vähän heikko.

Hieman toisenlaista reaktiota vaalituloksesta edustaa filosofi Timo Airaksinen.

Airaksisen mukaan vaalien yhteydessä on puhuttu vain vähän voittajapuolueiden johtajien uskonnollisista vakaumuksista. [...]
Kyllä se tulee näkymään sitten kun puhutaan modernisaatiosta, arvokysymyksistä ja kansainvälistymisestä, eikä pelkästään talouden teknisistä kysymyksistä.

En sinänsä näe eritystä tarvetta puhua poliitikon taustasta. On kyllä totta, että tausta voi luoda uskottavuutta tai epäuskottavuutta edustajalle, mutta lähtökohtaisesti pitäisi katsoa puolueen linjauksia. Soini on katolinen ja vaalituloksien jälkeen antoi tällaisen kommentin:

Suomen kansa auttoi. Uskon kyllä, että Jumalalla on osuutta moneen asiaan, ja kiitän häntä.

Sipilä kuuluu Rauhan Sana -kulttiin, mutta en ole kyllä huomannut, että hän olisi painottanut uskontoa mielipiteissään (en tosin ole juurikaan seurannut Sipilän kommentteja aiemmin). Positiivisena seikkoina on kyllä pakko mainita sipilästä DI-tausta ja kyky tehdä rahaa. Valtaosa päättäjistä osaa kyllä ohjata rahaa omille eturyhmilleen, mutta jonkun muun pitää ensin tuoda tuo raha valtiolle. Tämän Sipilä osaa.

Airaksinen sanoo myös, että hänen mielestään ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset kansanedustajat pääsivät eduskuntaan melko myöhään.

Kuten edellä mainitsin, niin ehdokkaan taustalla ei pitäisi olla merkitystä vaan asialistalla ja kyvykkyydellä. Ja kuten edellistä edellä mainitsin, niin ei ollut ensimmäinen kerta, kun mamu pääsi eduskuntaan.

Edellisissä vaaleissa oli joku pakolainen hyvin lähellä päästä läpi, ja oli hirveä pettymys, ettei hän päässyt. Jos nyt sitten kaksi nuorta, kaunista ihmistä lopuks pääsee läpi, niin ei siitä nyt mitenkään ylpeäkään voi olla. Vähentäähän se häpeää tietysti, mutta siinä kaikki.

Pitääkö olla häpeissään siitä, että eduskuntaan ei valita tietyntaustaisia henkilöitä? Onneksi kauniit ihmiset vähentävät häpäen tunnetta.

Keskusta on edelleen maaseudun puolue, vaikkei agraaripuolue olekaan. Se, että muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole kertoo siitä, että me ollaan tänne takametsiin jääty takametsien miehinemme ja naisinemme. Maaseutu hallitsee nyt kaupunkia tästä lähtien sitten.

Aika usein pääkaupunkiseutulaisilta unohtuu, että Suomi on iso maa ja kaikki eivät asu Helsingissä. Sipilän taustalta löytyy lähes 200 000 asukkaan Oulu. Tuo takametsien maaseutukyläpahanen on yliopistokaupunki ja teknologiakaupunki. Pahus sentään, jos Helsingin asioista pääsevät päättämään yliopistoihmiset ja tekniikan ammattilaiset. Todennäköisesti koko maan talous romahtaa tämän takia. Mutta sarkasmi sikseen ja palataan vielä tuohon uskontoon. Aiemmin tässä kuussa törmäsin hieman epämiellyttävään uutiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa yhtä iso osa väestöstä, 56 prosenttia, mieltää itsensä uskovaisiksi kuin Yhdysvalloissa.

Kuten Airaksinenkin totesi, niin maaseudulla uskonnollisuus on voimakkaampaa kuin kaupungissa. Uskoisin myös, että pakolaistaustaisten keskuudessa uskonnollisuus on suurta. Tuossa ei ole mitenkään eritelty mihin uskontokuntaan tuo uskovaisuus sitoutuu.

Ei-uskovaiseksi suomalaisista itsensä katsoo 32, Yhdysvalloissa 33 prosenttia. Ateisteja meillä on 10, Atlantin tuolla puolen 6 prosenttia. [...] ruotsalaisista vain 19 prosenttia mieltää itsensä uskovaisiksi.

Iltalehden eikä Telegraphin artikkeleista käy kunnolla selville, mitä tuo ei-uskovainen oikeastaan tarkoittaa. Telegraphin kartassa käytetään termiä "convinced atheist", jonka merkitys jää minulle hieman epäselväksi. Usein sitä tahtoisi mieltää USA:n punaniskojen takapajulaksi, jossa pastorit saarnaavat haulikko kourassa. Ilmeisesti Suomi on kuitenkin samanlainen hölmölä. Mystistä on, että miten tällainen maine on saatu, kun molemmissa maissa n.40% toteaa, ettei uskonto ole merkittävä. Ilmeisesti molempiin maihin tarvitaan lisää noita "vakuuttuneita ateisteja", jotta uskonnollinen enemmistö ei hyppisi pöydällä. Näin ollen olisi hyvä, että Suomessa olisi enemmän julkiateisteja, sekä keskustelua. YLE voisi lähettää vaikka ateisti-illan. Islam-uskoisia on täällä vain 1%, mutta kovasti tuntuvat saavan äänensä esille.

Nyt alkaa kuitenkin pohdinta mennä sen verran sivuraiteille, että jatkan ensi kerralla.

-PYO

ps. Tutkimuksen mukaan naiset ovatkin miehiä parempia neuvottelijoita. Otsikon luettuani kiinnostuin suuresti, sillä neuvottelutaidon objektiivinen mittaaminen on varmasti hankala seikka, kun pitää huomioida vastapuolen asenne, resurssit ja tavoitteet. Tutkimuksessa neuvottelutaitoa kvantifioitiin 25 testihenkilön perusteella katsomalla miten arvokkaan lahjakortin vapaaehtoiset halusivat kahvilaan. Näkisin, että tuo lähinnä mittaa ahneutta tai intressejä kahvilan herkkuja kohtaan, ei niinkään kykyä vaatia hyvää kompromissia omista lähtökohdista. Surettaa, että tällainen höpötutkimus on päässyt Suomalaisen lehden sivulle (joskin kyseessä on vain IL).

Pyhä sylvi, mitä pandaa

Törmäsinpä tässä Sylvi von Blumenhutin kirjoitukseen "Mädättäjien raiskaamisesta". Von Blumenhut on huolissaan siitä kuinka Jussi Halla-ahon kirjoituksissa yleistetään kansanryhmän mukaan aiheesta raiskaus.

Sinä kirjoitat pitkiä blogitekstejä raiskauksesta – minä, suojelun kohde, haluaisin oksentaa.

Katsotaanpa, mitä von Blumenhut aiheesta oksentaa. 

Olet taitava retorikko ja pysyttelet itse tyynenä, mutta kirjoituksillasi voit ruoskia seuraajasi väkivaltaan ja vainoon. Logiikkasi kyllä ontuu. Arvelen, että älykkäänä ja koulutettuna ihmisenä huomaat itse argumentaatiosi sudenkuopat, mutta jos kukaan sinua mestarikseen kutsuvasta tuhatpäisestä avaruusapinalaumasta ei sitä huomaa, sillä ei ole mitään väliä.

Mestari-termiä käytetään Halla-ahon kannattajien joukossa ironisessa mielessä. Vertauskuva mestarista ja ajattelukyvyttömistä opetuslapsista juontaa juurensa Halla-ahon vastustajien leiriin, josta naurettava vertauskuva otettiin käyttöön itseironian nimissä.

Käytät tilastoja, käytät lähdeviitteitä, tekstisi vaikuttaa tieteeltä. 

Pelkkä lähteiden käyttö ei tee tekstistä tieteeltä vaikuttavaa. Ei kai von Blumenhut oikeasti näe vertaisarvioimatonta blogitekstiä tieteenä. Lähteiden käyttö on toki viisasta ja kohteliasta. Esimerkiksi tästä tekstistä on hankala saada selville, mikä on Halla-ahon itsensä kirjoittamaa ja mikä on von Blumenhutin analyysia.

Voimme puhua tilastoista, vaikka tiedämme, etteivät ne ole päteviä raiskauksen ollessa kyseessä. Jos vuodessa raportoidaan tuhatkunta seksuaalirikosta, se on vain murto-osa, jäävuoren huippu.

Lähde, kiitos.

Vielä harvempi tuomitaan.

Lähde, kiitos.

Ihan yhteisymmärryksessähän sinne sänkyyn mentiin ja jälkikäteen alkoi kaduttaa, toteaa Helsingin poliisikin.

Lähde, kiitos.

Huokaus. Relaistisessa mielessä on kyllä selvää, ettei kaikkia rikoksia saada selvitettyä ja aina näyttö taas ei riitä tekijän tuomitsemiseksi. Kuitenkin väittämä, että vain murto-osa raiskauksista raportoidaan on kyllä sen luokan väittämä, että kaipaisi edes jotain näyttöä tuekseen. Tähän voisi käyttää vaikka lähdettä, mutta sellaista von Blumenhut ei kykene antamaan. Vaikka tilanne olisikin tosiaan näin, niin ilman näyttöä en tuota väittämää usko. Aihe on raiskaaminen ja eritoten siitä seuraava rangaistus. Moista oikeuspoliittista keskustelua ei tule käydä hihasta revittyjen väittämien värittämänä.

Toisaalta, en kyllä näe miten tuo väittämä on edes oleellinen keskustelun kannalta. Tilastot eivät siis ole tarkat, mutta väittämä ei sisällä mitään syytä, miksei analyysia voisi tehdä saatavissa olevien tilastojen pohjalta. Olen jo aikaisemmin kirjottanut näistä aaveraiskauksista. Jos olisi pätevä syy olettaa, että tilastoimattomien raiskausten kohdalla olisi jokin merkittävä poikkeama motiivin, tekijän taustan tai muunkaan suhteen, niin näyttöä kehiin.

Mutta ethän sinä sellaisesta mitään tiedä. Oletko koskaan kuunnellut ystävääsi, joka itkuisena kertoo, ettei olisikaan pitänyt mennä sinne jatkoille, tai kävellä sitä pimeää reittiä, tai muuttaa sen kanssa yhteen koska näkihän siitä päällepäin, että se oli väkivaltainen?

En ole itkuisiä ystäviä kuunnellut kertomassa kyseisenkaltaisista tapahtumista. Ehkäpä vika on ystäväpiirissäni?

Tiedätkö, miten yleistä se on?

En tiedä. Mikäli tämä liittyy ilmoittamiin raiskauksiin, niin haluaisin tietää. Onko von Blumenhut itse ollut monessakin tällaisessa tilanteessa. Minkä helvetin takia asiasta ei ole tehty rikosilmoitusta? Tällöin tapaus päätyy tilastoihin ja von Blumenhutin ei tarvitsisi kritisoida tilastoja.

Miksi Hesari sensuroi uutisestaan sanan maahanmuuttajataustainen? Onko maahanmuuttajataustainen tärkeämpi muuttuja kuin syrjäytynyt, työtön, alkoholisti, uskonnollinen fundamentalisti tai kouluttamaton?

Uskonnollinen fundamentalisti ainakin on hyvin tulkinnanvarainen seikka, joten sitä en suosisi, ellei ole päivänselvää, että kyseinen henkilö on Odinin nimissä tuhmuuksia tehnyt. Mielestäni on kyllä muuten ihan ok kertoa tekijästä mahdollisimman paljon taustatekijöitä, kunhan ne eivät yksilöi liikaa. Varsinkin, jos voidaan olettaa, että taustatekijällä voisi olla jotain tekemistä rikoksen syyn tai törkeyden suhteen. Kaikki mainitut taustamuuttujat ovat hieman tulkinnanvaraisia, mukaanlukien maahanmuuttajataustainen. Hesari ei kuulu suosikkeihini, mutta on kuitenkin yksityinen uutislähde, joten saavat sensuroida uutisiaan niin paljon kuin haluavat, kunhan tapahtumien kulusta ei saa hyvin vääristävää kuvaa. Esimerkiksi se, että uutisoidaan joukkotappelusta, josta mainitaan vain toisen osapuolen tausta ei mielestäni ole hyvän maun mukaista.

Ja miksi rikosuutisessa ei koskaan lue, että tekijä oli valkoihoinen mies?

Ei koskaan? Ensin esitetään väittämiä ilman lähteitä ja nyt esitetään väittämiä, jotka voidaan todeta paikkaansapitämättömiksi alle viiden sekunnin tutkimustyöllä.

Suuttuisitko sinä siitä, kun taas syyllistetään valkoista heteromiestä ja yleistetään, kaikki muka meidän vika jumalauta, enhän minä ainakaan ole tuollainen!

Suuttumisesta en niin tiedä, mutta kyllä jonkinlaista turhautumista on havaittavissa, kun kaikkeen pahaan, mitä maahanmuuttajat täällä kokevat löytyy syy valkoisesta, heterosta, (yleensä vielä lihaasyövästä) miehestä.

Kerrot, että suomalaisesta naisesta on tullut riistaa omassa maassaan ja ongelma ratkeaa vain poistamalla barbaarivalloittaja. Mutta mikä on ongelma? Se, että raiskataan, vai se, että maahanmuuttajat raiskaavat? Jälkimmäinen, ilmeisesti, koska barbaarivalloittajan poistamalla poistaa muutamia prosentteja raiskauksista.
Yli yhdeksänkymmentä prosenttia ongelmasta jää edelleen jäljelle. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia liikaa.

Ainakin epäiltyjen suhteen tilastot sanovat  n. 110 vs. 520, eli ulkomaalaistaustaiset ovat epäiltynä 20% tapauksista. En tiedä, mitä barbaarivalloittajilla tarkoitetaan, joten en niin osaa sanoa tarkempia prosentteja.

Miehet halki vuosisatojen ja -tuhansien ovat käyttäneet raiskausta psykologisen sodankäynnin aseena. Natsit raiskasivat puna-armeijan naiset, puna-armeija raiskasi natsien naiset – nimenomaan naisten ”omistajille” kostaakseen.

Lähde, kiitos. Ja onko tilanne nyt sellainen, että tännä lähinnä pakolais/perheenyhdistämisstatuksella saapuneet somalimiehet raiskaavat kostoksi kanaväestön naisia?

Naiset ovat aina olleet patriarkaatin politiikan sivullisia uhreja, sivulauseita ja alaviitteitä historian lehdillä.

Miehiähän ei ikinä ole kuollut Patriarkaatin (ml. kungingattaret) aloittamissa sodissa tai heitä ei ole otettu ensimmäisinä "vapaaehtoisina" tekemään kaikkea vaarallista ja epämukavaa.

Jos olet sitä mieltä, että jok’ikinen raiskaaja ihonväristä riippumatta pitäisi karkottaa maasta, olen sydämestäni samaa mieltä. Mutta tarkoitatkohan sinä juuri sitä, jok’ikinen raiskaaja? Kun on niin vaikea tietää, että milloin se nainen puhuu totta.

1) Kaikkia raiskaajia ei saada kiinni tai näyttö ei riitä tuomitsemiseen. Tällöin raiskaajaa ei tietenkään voida karkoittaa. 2) Jos on sana sanaa vastaan tai muuten hyvin epäselvä tilanne, niin pyrkisin menemään rangaistuksen minipäästä. 3) Minne karkoitetaan III+ sukupolven suomalaiset? Ruotsiin? Viroon? Venäjälle? Eikö von Blumenhut näe mitään eroa I polven somalitaustaisella ja Suomessa syntyneellä?

Me voimme puhua maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista. Jos he todella ovat yliedustettuina tekijäjoukossa, on tärkeää puhua siitä, miksi. Väität, että raiskaus kuuluu islamilaiseen kulttuuriin.

Oho. Vaihtuiko kirjoittaja kesken tekstin? Jännä, että nyt kellossa on ääni, jossa kilkutellaan kulttuuritaustaa, eikä ihonväriä. (Osaako joku muuten linkittää jonkin Halla-ahon tekstin, jossa hän toteaa ihonvärin olevan merkittävä tekijä raiskausintoon?)

En jotenkin pysty ymmärtämään, miten raiskauskulttuuri liittyy olennaisesti islamilaiseen kulttuuriin, kun fundamentalistisinkaan musliminainen ei pakota ketään sukupuoliyhteyteen kanssaan.

Tämä kuulostaa niin paksulta valeelta, että on puhuttuna varmaan laittaisi leuat sijoiltaan. Von Blumenhut  teeskentelee naiivia, mutta en millään usko, että hän olisi niin ummikko etteikö muka tietäisi, että Islamissa (kuten kaikissa muissakin Abrahamilaisissa uskonnoissa) on naisille ja miehille säädetty eri asema ja eri säännöt.

Sen sijaan eräs ryhmä edustaa uskonnosta, kielestä ja maasta riippumatta 99,5 prosenttia raiskaajista. Se ryhmä ei ole naiset.

Lähde, kiitos. Juurikin raiskauksista en niin tietä, mutta ainakin seksuaalisen häirinnän/väkivallan osalta naiset kyllä kykenevät ameriikoissa huomattavasti merkittävämpään minimisuoritukseen. Koen myöskin kulttuurillisesti yhtenevän ryhmän ja fyysisten ominaisuuksien perusteella yhtenevän ryhmän yleistämisen rinnastamisen hieman epärehelliseksi.

The sexual abuse of children by women, primarily mothers, once thought to be so rare it could be ignored, constituted 25% (approximately 36 000 children) of the sexually abused victims.

Puoli prossaa, neljäsosa. Eroa esiintyy. Ehkäpä merkittävin tekijä eroissa on se, että väkisinmakuu on aika miehinen tapa suorittaa seksuaalista väkivaltaa. Oletan kuitenkin, että muuta seksuaalista väkivaltaa ei haluta väheksyä (varsinkaan lasten kohdalla).

Raiskaus ei ole yksittäinen rikos, vaan naisvihamielisen raiskauskulttuurin tuote.

Lähde kiitos. Naisvihamielinen raiskauskulttuuri on kyllä sellainen oksennus, että hieman mietityttää onko von Blumenhut henkisesti tasapainoinen ihminen. Itse toivoisin, että tuon tyyppiset ulosannit jäisivät jonnekin kauas julkaisuista. Kaikenlainen vuoropuhe ottaa pahasti takapakkia, kun joku tuo tällaisia aivopieruja pöydälle ja sen jälkeen joukko putkiaivoja peukuttaa tätä "virallista totuutta".

Meidän täytyy purkaa se käsitys, että nainen on syyllinen raiskatuksi tulemiseen.

Olen sivunnut aihetta ja joku varmaan tekstistäni onnistuu lukemaan lainatunkaltaisen syyllistämisen. Mutta, kuten kaikissa rikoksissa tai oikeastaan muissakin tapauksissa uhrin syyllistäminen aiheetta ei ole oikein. En oikein tiedä, mistä tällainen näkemys juontaa pohjansa. Olen tainnut nähdä, että Westboro Baptist Church-kirkon jäsenet ovat todenneet viettelevien asusteiden olevan omavikainen syy siihen, että nainen on raiskattu, mutta en kyllä näe, mitä tekemistä yhdellä huuhaa-lahkolla on tekemistä yleisen asenteen kanssa. Edellä mainittu kirkko on saanut kuitenkin mittavia haukkuja, nauruja ja kritiikkiä toiminnastaan. He edustavat mielenkiintoista, mutta muuten yhdentekevää vähemmistöä. Suomen mittakaavassa täysin ohitettava joukko, toisin kuin muut uskonlahkot, jotka täällä riehuvat.

Meidän täytyy hakea selitystä tekijöiden kulttuurista: miksi patriarkaatti hyväksyy raiskauksen?

Koska he ovat uskonnollisia höpöpäitä. Mitä vähemmän voidaan mennä uskonnon taakse turvaan tervettä kritiikkiä vastaan, sitä enemmän joudutaan miettimään omalla järjellä tekojaan ja arvojaan. Mutta! Pitää kuitenkin muistaa, että pienestäkin joukosta löytyy aina yksi kusipää, jota muiden ongelmat, huolet ja arvot kiinnosta. Liikenteen vaarantajat, murtovarkaat, raiskarait ja muut itsekkäät tarvitsevat herätysruiskeen. En tiedä onko valistus vai kovempi rangaistus heille parempi vaihtoehto, mutta selvää lienee se, että yleistämällä heidän tekojaan joukkoon, joka rankasti tuomitsee teot ei ole mikään ratkaisu.

Sinä kaipaat julkista anteeksipyyntöä Suomen haasteellisilta vähemmistöiltä, kollektiivista pahoittelua heidän jäsentensä edesottamuksista. Saisinko saman sinulta? Voitko pyytää anteeksi kaikkia niitä raiskauksia, jotka suomalaiset miehet ovat tehneet? 

Tämä on Halla-aholle tarkoitettu, mutta vastannen silti. En voi pyytää anteeksi toisten tekemiä raiskausksia. Voin kuitenkin tuomita ne. Voin esittää kovennuksia rangaistuksiin. Voin esittää lisäoikeuksia poliiseille syyllisten kiinnisaamiseksi. Voin myös tuoda esille tilastoja, joista voidaan katsoa merkittävien taustatekijöiden merkitystä ja pohtia sitten mahdollisia ennaltaehkäiseviä toimia.

Varmasti voit, sillä jos yhteisöt eivät ota lainkaan kantaa jäsentensä keskuudessa rehottavaan rikollisuuteen, tästä voidaan päätellä, että asia ei kiinnosta näitä yhteisöjä. Tai että ne hyväksyvät jäsentensä teot.

Nyt taisin tajuta. Oheinen kursiiviteksti on oletettavasti lähtöisin Halla-ahon näppäimistöstä, sillä tuo en lähes ainoa seikka, johon kyseisessä kirjoituksessa pystyn yhtymään.

Kirjoitat, että sinulle on haastavaa tuntea aitoa sympatiaa näiden rikosten uhreja kohtaan.

En tiedä, mitä Halla-aho aiheesta mieltä, mutta itselleni raiskatuksi tuleminen on sen verta kaukainen juttu, että en tiedä, miten paljon pystyn sympatisoimaan kyseisen rikoksen uhria. Tähän vielä päälle se, että en todellakaan ole kaikkein empaattisin henkilö. Minun on paljon helpompi asettua uhrin (tai joskus jopa tekijän) saappaisiin, jos aihe on minulle läheisempi, kuten esimerkiksi katuväkivalta.

Jollain tavalla argumenttisi näyttäisi päätyvän siihen, että et edes syytä raiskauksista maahanmuuttajamiehiä, vaan niitä suvaitsevaiston naisia, jotka maahanmuuton sallivat.

Harvemminpa kukaan maahanmuuttajia kehtaa syyttää, kun siitä saa automaattisesti otsaansa rasisminleiman oli kyseinen maahanmuuttaja syyllinen tahi ei. Itse en ainakaan ole niinkään kyrsiintynyt maahanmuutosta, vaan valikoivasta maahanmuutosta, sen oheisseuraamuksista ja kyseisten oheisseuraamusten vähättelystä ja vääristelystä - yleensä täysin pohjattomien argumentein (kuten tästä von Blumenhutin kirjoituksesta voidaan todeta).

Yhteenveto

Huhhuh.. Olipas siinä paljon kaikkea höpölöpöä. Yleistettävyys tiettyjen taustatekijöiden kannalta on aika vaikea probleema. Voidaanko esimerkiksi minulta evätä pääsy Ruotsiin sen takia, että suomalaiset on kännipäistä puukkohippaporukkaa? Koska harvemmin olen nykyään kännissä ja puukkohippaa en harrasta, niin yleistäminen on mielestäni kohtuutonta. Jos minulta tukholman kadulta otettaisiin puukko pois taskusta, se olisi varmaan ihan ok (vaikkakin kyseessä olisi tuolloin mitä todennäköisimmin jokin antiikkiesine). Mikäli viinapullo vietäisiin laukusta pois, niin taaskin tuntuisi kohtuuttomalta (varsinkin, jos olisi korkkikin kiinni). Se, että moinen tehtäisiin vain suomensukuisille olisi kyllä täysin kohtuutonta.

Asiaa voi kyllä pohtia tarkemminkin, mutta von Blumenhutin tyyli, jossa keskusteluun heitellään kaikenlaista ulostetta sen vähän asian päälle, ei mielestäni edistä mitään asiaa. Syyllistely, vääristely, valheet ja harhaanjohtavat analogiat eivät yhdistä ajatuksia,vaan luovat barrikadeja keskustelijoiden välille. Todennäköisesti tämäkin kirjoitus oli lähinnä tarkoitettu "omille", jotta he voivat tykätä kirjoituksesta ja kaikille tulee mukava hurdur-hurmos, vaikka mitään rakentavaa ei ole saatu aikaan.

-PYO

ps. Välillä ihmettelen itsekin, miksi ruodin tällaisia F-luokan kirjoituksia, mutta kun näitä nyt sattuu mm. naamakirjasta tulemaan vastaan "hyvä kirjoitus"-kommentein.

HS:n vaalikoneeseen vastauksia (2015)

Eduskuntavaalit lähenevät ja vaalikoneet alkavat käymään kuumina. Kokeilin HS:n vaalikonetta ja tulokset olivat ihan mielenkiintoisia. Enemmän kyllä pohdituttaa kysymyset ja vaalikone yleisesti.

Vaalikone on mukavan yksinkertainen. Mielipiteensä voi ilmaista viisiportaisella asteikolla ja kysymyksen relevanttisuuden voi määrittää kolmiportaisesti. Mielestäni tämä on hyvä järjestelmä, koska vaihtoehtoja ei ole liikaa, jolloin vastaaminen ja tulosten vertailu on nopeaa Vapaammissa nelikenttäkartoissa osumia tulee jaettua huomattavasti satunnaisemmin, jolloin yhden henkilön vastaukset eivät ole koherentteja. Lisäksi tulosten vertailu on raskasta, kun kone ilmoittaa ehdokkaan olevan eri mieltä, vaikka käytännössä hän olisikin samoilla linjoilla.

En tiedä, millä laskukaavoilla tuloksia tuotetaan, joten niitä en voi analysoida. Keskityn siis tässä kysymyksiin, mutta en kuitenkaan lähde kertomaan, mitä valintoja olisin kyseiseen kohtaan arponut.

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Palvelut ja etuudet ovat aika ylimalkainen ilmaisu. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, joten seuraavat 20+ vuotta Suomen sosiaalikulut tulevat olemaan erittäin suuret. Näkisin, että kyseinen poikkeusrakenne voitaisiin tasata velkarahalla, mutta tällöin pitäisi olla hyvä suunnitelma siitä, miten velat sitten saataisiin maksettua takaisin. Ottaen kuitenkin huomioon se, että velkaa on otettu tuhottomasti jo suurten ikäluokkien ollessa tuottamassa verorahoja, niin nykyinen malli ei toimi. Leikkauksia on pakko tehdä. Maahanmuutto ei ole ratkaisu, sillä vaikka kaikki tulijat työllistyisivät sataprosenttisesti, niin sitten 30 vuoden päästä heidän eläköityessä tarvittaisiin taas lisää maksumiehiä. Ottaen huomioon, että viime aikoina Suomen parhaat vientivaltit ovat ottaneet kuonoonsa ja BKT on laskussa, niin on täysin edesvastuutonta olla leikkauksia vastaan.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Missä menee "hyvän" ansion raja? Mielestäni veroja tulisi yleisesti keventää, mutta varsinkin erittäin suuria tuloja nauttivien veroprosentti voisi olla korkea. Liika on kuitenkin liikaa. En ole perehtynyt hyvätuloisten ansioihin ja veroihin niin paljoa, että osaisin tästä arvioida, mikä on kohtuutonta.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Suomi ei "tarvitse" lisää ydinvoimaa, mutta omavarainen energiatuotanto on aina positiivista. Venäjä on hieman arvaamaton, joten liikaa ei kannata luottaa Venäläiseen energiaan. Suomi voisi myös viedä energiaa ulkomaille. Suomesta löytyy osaamista sekä ydinvoimalan rakentamiseen, että ajamiseen. Lisäksi Suomi on erittäin vakaa maa, mikä lisää luottamusta. Suomi on myös maailman kärkeä ydinjätteiden loppusijoittamisen alalla. Huippuluokan ydinvoimala voisi olla hyvä piristysruiske Suomen taloudelle. Yleisesti olen kuitenkin energian säästön kannalla, mutta todellisuudessa energian tarve hyvin todennäköisesti kasvaa kuluttajateknologiatuotteiden myötä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Em. energiamuodoista voidaan kyllä luopua, jos energiatarve saadaan katettua. Tapahtuuko tämä vuonna 2025 vai myöhemmin riippuu siitä, mitä muita vakaita energiamuotoja saadaan käyttöön.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Suomen julkinen sektori on kasvanut ja yksityinen sektori on pysynyt lähes ennallaan. Julkisella sektorilla toimii monia yrityksiä, joiden palvelut voitaisiin yksityistää. Lisäksi julkisella sektorilla toimii lukuisia paperinpyörittäjiä, joiden tuotto yhteiskunnalle on hyvin vähäinen. Koko EU-tasolla voitaisiin nipistää byrokratiasta. Esimerkiksi erinäisten tietojen (tuntikirjaus, matkalaskut, jne.) kirjaamiseen kuluu perustyöntekijöiltä aikaa ja sitten joku koostaa näitä tietoja tuntitolkulla. Kaikkea kerättyä tietoa ei edes hyödynnettä millään tavalla ja vaikka hyödynnettäisiin, niin ovatko tiedot sen verran vertailukelpoisia esimerkiksi eri maiden välillä, jotta niistä voitaisiin vetää uskottavia johtopäätöksiä?

On hyvä, että turvallisuutta valvotaan mm. riskialtteilla työpaikoilla ja elintarviketuotanto/jakelussa, mutta tarvitaanko Suomeen oikeasti tahoa valvomaan alkoholimainontaa? On mystistä, että poliisilla ei ole millään resursseja puuttua tarvittaviin asioihin. Rikosten ehkäisy on ensisijalla, mutta tehokkaaseen tutkintaan ei riitä väkeä. Jos varas ei jää rysän päältä kiinni, niin on aika turha toivoa, että saa tavaransa takaisin. Samaan aikaan virkamiehiä kuitenkin löytyy tekemään arvioita siitä, miten paljon seksiä Ron Jeremy-rommin brändi sisältä. Eli sinänsä on ok, vaikka julkinen sektori pysyy ennallaan, kunhan sen käyttämät resurssit tuottavat kansalaisille ja yrityksille huomattavaa hyötyä.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Ehdottomasi kyllä!

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

En tiedä, mitä velvotteita nykyisellään on, joten aika vaikea ottaa kantaa. Lähtökohtaisesti mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa työpaikka olisi yksilölle parempi kuin työttömänä olo. Toki, jos oheisseuraukset ovat yksilölle liian suuri taakka, niin sitten ovat. Itseäni ei ainakaan innosta muuttamaan toiselle puolelle Suomea jonkun epämotivoivan minimipalkkatyön takia, varsinkin jos kyseessä on puolipäiväinen pätkätyö. Riippuu toki henkilön taustastakin. Tässä suhteessa ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on mielestäni hyvä ratkaisu.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Vähän erikoinen kysymys, mutta näkisin, että kun (/jos) vanhaksi pääsen, niin eipä verovaroilla minulle kovin kummoista hoitoa tarjota. Ainakin kaikkein rikkaimmat voisivat mennä omin varoin yksityiseen hoitokotiin, mutta esimerkiksi sairaalakäynnit tulisi kustantaa samalla tavalla kaikille vanhuksille. Oma kysymyksensä sitten on, kuinka monta kallista ei-kriittistä operaatiota vanhukselle tulisi kustantaa valtion kassasta.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Olen kirjoittanut aiheesta tarkemmin kolme vuotta sitten. Lyhyesti: enemmän vapauksia.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Pakolla harvemmin saadaan mitään siistiä aikaiseksi, ellei ole pakko (heh-heh). Mielestäni Kunta ja sitä vastaavat alueet, palvelut, kuntalaiset yms. tulisi olla mahdollisimman hyvässä sopusoinnussa. Esimerkiki, jos Keijo Kuntalainen asuu ihan naapurikunnan rajalla ja lähin sairaala on 40 kilometriä lähempänä kuin kunnan virallinen sairaala, niin olisi ihan järkevää, että Keijo voisi mennä naapurikuntaan hoitoon. Superhyperhyvä tietojärjestelmä sitten automaagisesti hoitaisi sairaalojen suorituspisteet ja kulut kuntoon.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Sopimukset ovat yleensä sitä varten, että niitä noudatetaan. Miksi sopimukseen laitettaisiin palkkaehto, jos sitä ei tarvitsisi noudattaa? On mielestäni hölmöä, että yhden pienipalkkaisen sijasta palkataan kaksi minipalkkaista, joille sitten kummallekin tarvitsee maksaa erinäsiä tukia valtion kassasta, kun rahat ei riitä elämiseen. Teennäisten työpaikkojen luonti ei ole ratkaisu työttömyysongelmaan. Kaksi työntekijää maksaa yritykselle joka tapauksessa enemmän kuin yksi ja valtio tarvitsee suuremman yhteisöveron, joten eipä yrityksenkään tuotto tuosta juuri parane.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Miksi? En ollenkaan ymmärrä, mitä tällä kysymyksellä haetaan.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Kyllä ja ei. Yksityiset palvelut tulisi huomioida ja niidän käyttöön tulisi kannustaa, mutta eihän niitä nyt missään nimessä voida asettaa samaan asemaan kuin julkisia palveluita. Yksityisten ja julkisten palveluiden rahoitusmallit eroavat niin paljon toisistaan, ettei niitä voida kohdella samalla tavalla.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Tähän en voi ottaa suoranaisesti kantaa. Mielestäni on hyvä, että kunnat ovat hyvin autonomisia, mutta jos kunta tarvitsee paljon valtion tukea, niin sitten rahoittaja päättäköön. Kokonaisuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Jos jokainen kunta tekee asiat omalla tavallaan, niin esim. yksilön muuttaessa kunnasta toiseen voi tulla kohtuuttomia ongelmia. Lisäksi fiksulla yhteistyöllä voidaan tuoda säästöjä.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Mielestäni Suomen koko taksitoiminta kaipaisi kunnon uudelleenharkintaa. Olisi hienoa, että taksimatkojen hinnat saataisiin alemmalle tasolle. Tällöin yksityisautoilua voitaisiin vähentää, mikä säästäisi mm. parkkipaikoissa. Taksikuskeillekin viikonpäivät tulisivat tuottaviksi. Tietyille henkilöille taksi on välttämätön ainakin silloin tällöin, joten olisi hyvä, että syrjäseuduillakin olisi kannattavaa olla taksiyrittäjänä. Taksilupien jakelu tulisi pohtia siten, ettei yrittäjä voisi esimerkiksi puljailla 6-vuotiaan lapsensa nimiin lupaa toisten nenän edestä. Lisää vapautta, mutta kuluttajasuoja huomioiden.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

EU:sta on Suomelle sekä hyötyä, että haittaa. Hyödyt ja haitat eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia, joten vaikea sanoa onko summa positiivinen vai negatiivinen. Se on kuitenkin selvää, että summa voisi olla positiivisesmpi. 1) Suomen tulisi neuvotella itselleen paremmat edut. 2) EU:n tulisi tehostaa byrokratiaansa. Esimerkiksi luopumalla Strasbourgin sirkuksesta.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

En ole valitettavasti tutustunut tähän aiheeseen, jotta osaisin sanoa mielipiteeni.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Nato jakaa mielipiteitä sen verran laajasti ja yleensäkin vastaavanlaiseen liittoon liittyminen on sen kokoinen juttu, että siitä mielestäni tulisi tehdä ensin kansanäänestys.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Puolustusvoimat ovat tehneet leikkauksia enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Suuri hatunnosto siitä. Puolustusbudjetti on todella kinkkinen juttu. Rauhan aikana puolustusvoimilla ei ole juurikaan käytännön tarvetta, mutta sodan aikana niistä tulee ehkäpä maan tärkein resurssointikohde. Suomessa on melkoisen vähän väkeä, mutta paljon pinta-alaa. Suomella on myös nimeltämainitsematon rajanaapuri, jonka sotaan lähtemisen kynnys on arvaamattoman matala. Jotta uskottava puolustuskyky saavutetaan ja täten ennaltaehkäistään konflikteja puolustusvoimille tulee ohjata riittävästi resursseja. Vaihtoehtoisesti koko toiminta voitaisiin lakkauttaa. Jälkimmäinen ei mielestäni ole järkevä ratkaisu, joten resursseja pitää lisätä. Mutta kuten monessa muussakin yhteydessä pitäisi pohtia onko jotain, mistä voitaisiin luopua tai missä voitaisiin tehostaa toimintaa. Mielestäni esimerkiski varusmiespalveluksen ei tarvitse kestää niin monta kuukautta kuin se nykyään kestää. Esimerkiksi nipistämällä kuukausi palveluksesta säästettäisiin pelkästään ruokakuluissa monta euroa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Tottakai työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa. Pitää kuitenkin huomioida, että työn perässä tänne muuttava henkilö ei ole työperäinen maahanmuuttaja, jos hän ei saa töitä. Tässä mielessä tarveharkinta on hyvä. Lähtökohtaisesti, jos muunmaalainen on tulossa Suomeen johonkin ammattiin, niin virkakoneiston tulisi tehdä kaikkensa, että kaveri pääsisi hommiin mahdollisimman pian, oli työ mikä tahansa. Tosin, jos sopivaa työvoimaa kyseiseen ammattiin löytyy kortistosta jo omastakin takaa rutkasti, niin en näe tarvetta ulkomaalaisvahvistukselle (kts. myös vastaus #7)

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Adoptio-oikeudet kyllä. Asiaa on tutkittu, mutta mitään näyttöä siitä, että lapsi kasvaisi homoperheessä kieroon ei ole. Uskoisin, että lapsen ongelmana on ennemminkin ummehtuneilla asenteilla varustetut kiusanhenget kuin sateenkaarivanhemmat.

Avioliitto on mielestäni vanhentunut käsite ja sen voisi poistaa valtion kirjoista. Jos joku haluaa uskonsa puolesta olla aviossa, niin siitä vaan. Ongelmana on mm. moniavioisuus, jota Suomen laki tällä hetkellä ei tunnusta. On myöskin pariskuntia, joilla on lapsia, mutta jotka eivät ole aviossa. On eronneita ja uudelleen naimisiin menneitä, joilla on lapsia vanhoista, että uusista suhteista. Osa tuista riippuu vanhempien tuloista, vaikka vanhemmat eivät lapsille rahaa esim. opiskeluun antaisi. Järjestelmä olisi yksinkertaisempi, jos se rakennettaisiin yleisten käytännön tapauksien pohjalta, eikä jonkin ikiaikaisen tavan pohjalta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Vai, että oikein "tarjoaa". Kannattaa katsoa vastaus #14. Jos kunnan pitäisi itse kustantaa koko vastaanottokeskus, niin kuinkahan monta kuntaa moisen haluaisi kontolleen? Ehkäpä vastaanottokeskus voisi olla jonkin yksityisen yrityksen omistuksessa ja toimia esimerkiksi yrityksen saamien lahjoitusten varassa. Itse mieluummin ohjaisin rahat pakolaisleirien kehittämiseen kuin ottaisin tänne pari lottovoitajaa (elleivät nyt sattumoisin juuri rajan takaa pakenisi konfliktia).

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Kyllä ja ei. Mielestäni opettajille tulisi antaa oikeus poistaa häirikkö voimakeinoja käyttäen ja tätä varten opettajalta vaadittaisiin sopiva voimankäyttökoulutus. Mahdollisesti kouluihin voitaisiin palkata vartija, mutta tämä ei kuullosta kustannustehokkaalta ainakaan pienempien koulujen kohdalta. Mitään karttakepillä piiskaamista en kuitenkaan ehdota. Pikemminkin päin vastoin. Enemmän vapautta ja luovuutta, sekä soveltavia tehtäviä. Tämä vaatii sopivan ympäristön, johon ei häiriköt ja kiusaajat mahdu. Jatkuvasti ongelmia aiheuttavat voitaisiin siirtää johonkin yhteiseen kouluun, jossa kuri voisi sitten olla tarvittan määrän kovempi.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Mielestäni toisen kotia tulee kunnioittaa. "Talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan". Tätä voisi soveltaa myös hieman laajemminkin. Isänmaa on Suomi. Suomi on kulttuurillisesti pohjoismaa, EU-maa, euroopan maa, itä-eurooppaa, Venäjää, Ruotsia ja ennenkaikkea suomalaiugrilainen. Tällaista maata ei toista maailmasta löydy, joten se on monille se ainoa varteenotettava koti. Aikaa myöten kaikki kuitenkin muuttuu ja se tapahtuu myös Suomen kulttuurille. En kuitenkaan lähtisi väkisin Suomen kulttuuria muuttamaan, vaan pikemminkin yrittäisin korostaa Suomalaista kulttuuria täällä, eritoten positiivisilta osin. En siis pidä siitä, että Suomesta suosiolla tehdään jokin lähi-idän siirtokunta.

Uskonto on perinteisenä arvona täysin kelvoton. Vaikkakin Suomessa kristinusko on enemmistön suosiossa ja sen historialliset vaikutukset ovat merkittäviä nyky-Suomen hyvinvointiin, niin täytyy kuitenkin huomioida, että Suomi on ollut Kristitty vain satoja vuosia. Tätä ennen täällä on tuhansia vuosia ollut pakanainen kulttuuri, joka vieläkin vaikuttaa suomalaisiin. Täällä kunnioitetaan luontoa, eläimiä ja metsää. Täällä ollaan rehellisiä ja valmiita tekemään töitä. Täällä arvostetaan tietoa ja aitoutta. Monet näistä seikoista ovat täysin ristiriidassa valtauskontojen kanssa, joten uskonto on mitä huonoin valinta Suomalaiselle arvopohjalle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Niin kauan kuin on kuluttajasuojaa, niin kyllä. Yksityisellä puolella joudutaan koko ajan miettimään kilpailuvaltteja. Tämä ohjaa tehokkaaseen palveluun ja jatkuvaan tuotekehittelyyn. Jos otetaan esimerkiksi julkisen puolen sähköiset palvelut, niin suorastaan hävettää. Monet ovat tulleet käyttöön pahasti jälkijunassa ja ovat mm. käytettävyydeltään ala-arvoiset (vr:n lippuautomaatti, matkakortin lukija ja latausautomaatti yms.). Mikäli apteekkipalvelut kykenevät toimimaan yksityisellä sektorilla, niin todennäköisesti monet muutkin esim. viinin kauppaus.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Todella kummallisesti aseteltu kysymys. Vastaus #1 kattaa tämän jo melko hyvin, mutta sen verran voisin lisätä, että on palveluita, joista voidaan leikata ja palveluita joista ei kannata leikata. Sama koskee etuuksia. Myös verotuksessa on asioita joita voidaan verottaa enemmän, mutta on myös asioita, joista kannattaisi kerätä vähemmän veroa. Tavallaan ollaan jo joko-tai-tilanteessa, mutta toisaalta, ei ole välttämätöntä tehdä kumpaakaan. Palveluita voidaan lisätä ja etuuksia kasvattaa. Samalla voidaan keventää verotusta. Ainoa ongelma vaan on se, että jossain vaiheessa ei ole enää varaa maksaa palkkaa julkisen puolen työntekijöille. ei ole varaa hankkia tarvittavia välineitä julkiselle puolelle, eikä ole resursseja käyttää vanhoja välineitä. Tässä mielessä julkinen puoli leikkaantuu tarvittaessa itsestään. Mielestäni hallittu leikkaaminen on kuitenkin järkevämpää.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita

Kyllä, joskaan en ole niin varma, mitä "suuret" tuloerot tarkoittavat. Jos ajatellaan sijoittamista, niin tarvitaan pääomaa. Suurin osa Suomen rikkaista on saanut varallisuutensa sijoittamisesta. Jos ei synny varakkaaseen perheeseen, niin ei voi sijoittaa, ellei saa sen verta hyvää palkkaa, että ylimääräistäkin jää. Suuret tuloerot mahdollistavat siis sijoitustoiminnan. Tällöin voidaan päästä eroon periytyvästä köyhyydestä/rikkaudesta. Vaihtoehtoisesti voidaan hirttää perintöverolla, mutta tämä on mielestäni jokseenkin epäeettistä. Jos on tehnyt paljon sen eteen, että läheiset ja jälkipolvi voisi hyvin, niin aika kurjaa on, että rosvot sitten tulevat viemään välistä varat omaan taskuunsa. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurista tuloista maksetaan suuret verot. Myöskin erityisesti ahkeruudesta on mielestäni oikeutettua palkita. Kuka haluaisi kurjuuttaa itseään opiskelemalla maisteriksi tai tekemällä 14-tuntisia päiviä johtajana, jos samaa palkkaa saisi peruskoulun jälkeen tekemällä puolipäiväisesti jotain vähemmän stressaavaa työtä?

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Vähän sama kuin #26. Tietyt palvelut pitää pitää yllä oli ne kuinka raskaita tahansa. Esimerkiksi ilman eduskuntaa ja äänestysruljansseja ei valtiosta olisi oikeastaan mitään enää jäljellä.

(Kirjoitetaanko muuten "pidemmän päälle" tosiaan T:llä?)

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat kesknenään ristiriidassa.

Kyllä ja ei. Jos saadaan suuri taloudellinen hyöty pienellä ympäristöhaitalla, niin se lienee ok, mutta jos ympäristö tuhoutuu kokonaan, niin silloin ei auta vaikka tauloudellinen hyöty olisi ääretön.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Hieman kohtuutta. Eihän nyt ihan kaikessa päätöksenteossa tarvitse pohtia ympäristöä. Kaikki asiat eivät ole sidoksissa luontoon. Ne taas jotka ovat, niin todennäköisesti ovat ympäristölle haitallisia. Ei näistä kaikista kuitenkaan tarvitse luopua. Sama linja kuin edellä #29.

Yhteenvetoa

Kysymystenasettelu oli joissain kohdissa outo. Ilmeisesti kysymyksen laatijalla oli jokin ennakkoajatus vastausvaihtoehdoista, jolloin out-of-box-tyyppinen vastaus on hankala antaa. Vähän liikaa sellaisia A vai B vaihtoehtoisia kysymyksiä, joissa A ja B eivät kuitenkaan todellisuudessa ole toisiaan poissulkevia. Ainakin kolmessa kysymyksessä toistui teema julkinen vs. verot. Kaksi viimeistä kysymystä myöskin olivat käytännössä katsoen samat. Kaikenkaikkiaan kuitenkin kohtalaiset kysymykset. Työni puolesta olen tehnyt lukuisia kyselyitä, joten tiedän, ettei täydellistä kysymypatteristoa voi tehdä. Nämä olisi kyllä voinut testauttaa poliittisesti eri kentillä olevien kesken, jotta olisi saatu selville selkeys ja neutraalisuus. Itse olisin lisännyt kyselyyn listan, jossa pitäisi järjestää esim. 15 merkittävää asiaa niiden leikkaamishyväksynnän mukaan. Tällöin ei tulisi niin suurta teennäistä vastakkainasettelua. Sen sijaan, että pohtisin leikataanko vanhuksilta vai poliisilta, niin voisi laittaa ne turvaan ja laittaa leikkurin alle vaikkapa YLE:n ja höpötieteet.

Aiheita, joista olisin halunnut (tarkempia) kysymyksiä: tietoyhteiskunta, urheilun tukeminen, yleinen hyvinvointi, köyhät/asunnottomat, vanhukset, liikenne, tutkimus-resurssit, (sisäinen) turvallisuuspolitiikka/terrorismi, rangaistukset (esim. raiskaus) ja uskonto-politiikka. Nämä nyt tulivat äkkiseltään mieleen. Kysymyksissä liikuttiin liian yleisellä tasolla puhuen julkisesta sektorista yhtenä suurena blokkina. Lisäksi uskoisin, että esimerkiksi maahanmuuttoteema ja Kreikan tukirahat kiinnostavat ainakin tuntuvaa osaa väestöstä, mutta näitä selekästi välteltiin (vaikka työperäisestä maahanmuutosta ja pakolaisista ohimennen jotain kyseltiinkin).

-PYO

p.s. en ole ehdolla. Kunhan huvikseni vastasin.

p.p.s. Näemmä vähiten samaa mieltä kanssani oleva oli kuitenkin 45% samaa mieltä ja eniten samaa mieltä oleva 78%. Eli aika pieni haarukka. Voi olla, että syynä on se, että vastasin suureen osaan EOS, mutta toisaalta kysymykset varmaan johdattelivat melko samoihin vastauksiin riippumatta poliittisesta orientoitumisesta.