tiistai 31. elokuuta 2010

Kansanedustajan duuni

Kesällä ohimennen kirjoitin kuinka vihreiden Kasvi ajelee aktiivisesti taksilla. Nyt on uudet tulokset julkaistu ja jälleen on vihreä voittanut. Pekka Haavisto körötteli taksilla yli 4700 euron edestä.

Entisenä valtion virkamiehenä ihmettelen, miksi virkamiehet, kuten poliisit, tutkijat, opettajat yms., joutuvat tekemään tarkan selvityksen matkoistaan. Tai siis en ihmettele sitä, vaan sitä, että kansanedustajat (saatikka ministerit) eivät joudu. Virkamiehiä sitoo valtion matkustussääntö, jossa hyvin tarkkaan määritellään mitä korvataan, missä tapauksessa ja kuinka paljon. Tarkoituksena tietenkin on, että työhön liittymättömiä matkoja ei makseta ja töyhön liittyvän matkustuksen kulut (määrä ja laatu) pysyvät kohtuudessa. Yhden matkalaskun pyörittämiseen tarvitaan virkamiehen lisäksi asiatarkastajan, esimiehen ja laskutushenkilön työpanos. Tällöin virkamies usein toteaakin, että maksaa pienemmät matkat omasta pussistaan, koska oman vaivan lisäksi ei viitsi pikkusumman takia rasittaa systeemiä.

Kansanedustajia tällainen ei siis koske. Eli valtio hyvin todennäköisesti maksaa myös kansanedustajien henkilökohtaisia matkoja. Esimerkiksi keväällä nousi kohu siitä, kun kansanedustaja Kimmo Kiljunen oli matkustellut kaukoidässä. Vaikka kyseessä olisikin työmatka, niin kulujen perään ei kysellä. Ei tarvitse mennä halvimpaan hotelliin, ei tarvitse matkustaa ahtaassa turistiluokassa, ei tarvitse syödä halvimmissa ravintoloissa ja niin edelleen. Veronmaksajat kustantavat tämän ylellisyyden. Viime vuodelle oli budjetoitu matkarahoja reilut 2,35 miljoonaa euroa.

Itse lähinnä kummastelen sitä, mikä on kansanedustajan rooli? Eikös kansanedustajan perimmäinen tarkoitus ole edustaa kansaa. Meillä on edustajia euroopan parlamentissa ihmettelemässä menoa euroopan tasolla. Meillä on pääministeri, presidentti ja ulkoministeri, jotka voivat ihmetellä menoa naapurimaiden ja suurvaltojen kanssa. Jos on jokin erityinen konferenssi, niin sinne voidaan toki lähettää edustajia, mutta kuuluuko kansanedustajalle se, että käydään vähän jossain keskustelemassa. Esimerkiksi Kiljunen toteaa näin:
Jos eduskunta ei halua minun tapaavan Bhutanin pääministeriä, niin maksan sen sitten itse

Mikähän mahtoi olla Kiljusen rooli tuossa tapaamisessa? Mikä oli tapaamisen anti? Onko Suomen ja Bhutanin välillä todellakin niin paljon toimintaa, että rivikansanedustajan täytyy matkustaa sinne?

Entäpä taksikuningas Haavisto sitten? Kaikki ajot ovat kuulemma edustajan työhön liittyviä.
Haavisto selittää varsinkin Afrikka-raporttinsa poikineen runsaasti puhetilaisuuksia. Kiireisimpinä aikoina hänellä on ollut jopa neljä puhetilaisuutta päivässä.

Kyseinen raportti, Afrikan tähteä etsimässä löytyy täältä PDF:nä. Jokainen voikoon itse arvioida, mikä on tuon tekeleen merkitys suomalaisille. Pikaisella vilkaisulla silmääni osui yksi viite Wikipediaan ja vihjailu, että Afrikassa on melkoiset puhelinmarkkinat. Nokia on jo tekemässä bisnestä afrikassa, joten eiköhän heillä ole jo jonkinnäköinen ymmärrys Afrikan puhelinmarkkinoista.

Pointti tässä kuitenkin on se, että kuuluuko kansanedustajan työhön olla siellä täällä esittelemässä tutkimustuloksiaan? Eikös tarkoitus ole lähinnä vakuuttaa edustajatoverit ja ministerit siitä, että Afrikka sitä tai tätä? Eikös tarkoitus ole, että tehdään lakiesitys, että Afrikka sitä tai tätä? Miksi veronmaksaja kustantaa tällaiset Haaviston kruisailut? Pitääkö Haaviston henk.koht. käydä joka puljussa kertomassa tuloksistaan? Eikö Haavisto voisi pitää jossain eduskunnan tiloissa tiedotustilaisuuden, jossa kertoo raportistaan? Eikö sen jälkeen mahdolliset tahot voisi halutessaan kustantaa Haaviston paikalle esittämään raporttinsa tuloksia?

Tämä nyt ei koske vain Haavistoa ja Kiljusta, vaan vähän kaikkia muitakin edustajia. Esimerkiksi Maria Guzenina-Richardson matkusti hoitamassa edustajan työtä 2600e:n edestä neljässä kuukaudessa. Mitähän lie nuokin hommat olleet?

Yleisesti ottaen täytyy ihmetellä, miten paljon kansanedustajilla on erinäisiä muita hommia. Esimerkiksi Suvi Linden istuu tällä hetkellä ties missä luottamustehtävissä viestintäministerin pallin ohella. Miten kansanedustajilla ja eritoten ministereillä on aikaa istuskella muissakin tehtävissä? Eikö silloin tällöin myös jääviys tule eteen? Vai onko kenties niin, että ministerin palkka ei riitä elättämään perhettä, jolloin pitää istuskella vähän muissakin hommissa? En millään jaksa uskoa, että joku vetäisi täyden päivän edustajan työtä ja sitten vapaa-ajallaan hoitaisi muita hallintohommia. Ehkä lasten potkupallokerho tai taloyhtiön hallituspaikka voivat vielä olla hyväksyttäviä, mutta luulisi muuten, että kalenteri olisi suht täysi.

Positiivista on se, että ainakin Katainen tietää missä mennään.



-PYO

Edit(2.9.2010): Taas kolahti. Nyt kansanedustaja käy huorissa taksilla, jonka maksaa veronmaksajat. Selvisihän vihdoin nuo mystiset edustajan työtkin, joita edellä kummastelin.

Ei kommentteja: